Miksi kestovaippa?
Taloudellisuus
Taloudellisesti kestovaipat tulevat kertakäyttöisiä edullisemmiksi jo yhdellä lapsella mutta etenkin useammalla lapsella käytettynä. Edullisimmillaan yhden lapsen kestovaipat voivat maksaa 120 €. Kalleimmatkin ns. all-in-one-helppovaipat tulevat edullisemmiksi kuin kertakäyttövaipat (n. 1 000–1 700 €). Lisäksi samoja kestovaippoja voi käyttää monella lapsella, jolloin kuluiksi jäävät vain pesukustannukset, noin 90 €. Kestovaipat voi myös myydä eteenpäin kirpputoreilla. Itse ompelemalla säästää hankintakustannuksissa. Sopivaa materiaalia, esimerkiksi froteeta tai flanellia, on usein valmiiksi liinavaatekaapissa.
Terveys
Kestovaipat ovat yleensä vähemmän hiostavia kuin kertakäyttövaipat. Monille allergioista kärsiville lapsille oikein valitut ja huolletut kestovaipat ovat terveyssyistä parempi vaihtoehto, koska ne eivät sisällä allergiaa aiheuttavia ainesosia.
Kestovaippojen lämpötila on luonnollinen. Näin poikavauvojen kivesten lämpötila ei pääse nousemaan liian korkeaksi, mikä voi olla ongelmana kertakäyttövaipoissa. Kivesten kohonnut lämpötila on mahdollisesti yksi siemennesteen heikentyneen laadun riskitekijöistä.
Kestovaippojen käyttö voi myös nopeuttaa lapsen potalle oppimista, jos ei käytetä pintakuivaa kestovaippaa. Lapsi oppii tunnistamaan ja ilmaisemaan hätänsä.
Ekologisuus
Lapsi käyttää noin 5 000 kertakäyttövaippaa vaippakautensa eli noin 30 kuukauden aikana. Kertakäyttövaippojen maatuminen kaatopaikoilla vie useita satoja vuosia. Pelkästään pääkaupunkiseudulla vaippajätettä tulee vuodessa arviolta 5 200 tonnia. Yhden lapsen vaipoista jätettä syntyy noin 1 500 kg ja lapsiperheen tuottamasta jätteestä voi jopa puolet olla vaippajätettä. Kertakäyttövaipoista onkin tullut suurin yksittäinen kotitalouksien kaatopaikkajäte. Kaatopaikoille päätyvät kertakäyttövaipat hajoavat hapettomissa oloissa ja tuottavat ympäristöön metaania. Metaani on toiseksi merkittävin ilmaston lämpenemistä aiheuttava kaasu.
Jäteongelman lisäksi kertakäyttövaippojen valmistaminen kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin kestotuote. Tutkimuksen mukaan kertavaippa vaatii yli kolminkertaisen materiaalipanoksen verrattuna tutkittuun kestovaippaan. Kertavaipan suurin kuormitus aiheutuu selluloosan ja raakaöljystä tehtävän imumateriaalin valmistuksesta sekä vaippojen kuljetuksesta ja kaatopaikkakäsittelystä. Kestovaippojen ympäristörasitus puolestaan muodostuu pesussa tarvittavasta vedestä, pesuaineesta ja sähköstä. Ratkaisevaa luonnonvarojen kulutuksen kannalta on tarvittavien vaippojen määrä: kertavaippoja kuluu yhdellä lapsella vähintään 1 800 kappaletta vuodessa, kun taas pestäviä vaippoja tarvitaan enintään 30.
Taloudellisuus
Taloudellisesti kestovaipat tulevat kertakäyttöisiä edullisemmiksi jo yhdellä lapsella mutta etenkin useammalla lapsella käytettynä. Edullisimmillaan yhden lapsen kestovaipat voivat maksaa 120 €. Kalleimmatkin ns. all-in-one-helppovaipat tulevat edullisemmiksi kuin kertakäyttövaipat (n. 1 000–1 700 €). Lisäksi samoja kestovaippoja voi käyttää monella lapsella, jolloin kuluiksi jäävät vain pesukustannukset, noin 90 €. Kestovaipat voi myös myydä eteenpäin kirpputoreilla. Itse ompelemalla säästää hankintakustannuksissa. Sopivaa materiaalia, esimerkiksi froteeta tai flanellia, on usein valmiiksi liinavaatekaapissa.
Terveys
Kestovaipat ovat yleensä vähemmän hiostavia kuin kertakäyttövaipat. Monille allergioista kärsiville lapsille oikein valitut ja huolletut kestovaipat ovat terveyssyistä parempi vaihtoehto, koska ne eivät sisällä allergiaa aiheuttavia ainesosia.
Kestovaippojen lämpötila on luonnollinen. Näin poikavauvojen kivesten lämpötila ei pääse nousemaan liian korkeaksi, mikä voi olla ongelmana kertakäyttövaipoissa. Kivesten kohonnut lämpötila on mahdollisesti yksi siemennesteen heikentyneen laadun riskitekijöistä.
Kestovaippojen käyttö voi myös nopeuttaa lapsen potalle oppimista, jos ei käytetä pintakuivaa kestovaippaa. Lapsi oppii tunnistamaan ja ilmaisemaan hätänsä.
Ekologisuus
Lapsi käyttää noin 5 000 kertakäyttövaippaa vaippakautensa eli noin 30 kuukauden aikana. Kertakäyttövaippojen maatuminen kaatopaikoilla vie useita satoja vuosia. Pelkästään pääkaupunkiseudulla vaippajätettä tulee vuodessa arviolta 5 200 tonnia. Yhden lapsen vaipoista jätettä syntyy noin 1 500 kg ja lapsiperheen tuottamasta jätteestä voi jopa puolet olla vaippajätettä. Kertakäyttövaipoista onkin tullut suurin yksittäinen kotitalouksien kaatopaikkajäte. Kaatopaikoille päätyvät kertakäyttövaipat hajoavat hapettomissa oloissa ja tuottavat ympäristöön metaania. Metaani on toiseksi merkittävin ilmaston lämpenemistä aiheuttava kaasu.
Jäteongelman lisäksi kertakäyttövaippojen valmistaminen kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin kestotuote. Tutkimuksen mukaan kertavaippa vaatii yli kolminkertaisen materiaalipanoksen verrattuna tutkittuun kestovaippaan. Kertavaipan suurin kuormitus aiheutuu selluloosan ja raakaöljystä tehtävän imumateriaalin valmistuksesta sekä vaippojen kuljetuksesta ja kaatopaikkakäsittelystä. Kestovaippojen ympäristörasitus puolestaan muodostuu pesussa tarvittavasta vedestä, pesuaineesta ja sähköstä. Ratkaisevaa luonnonvarojen kulutuksen kannalta on tarvittavien vaippojen määrä: kertavaippoja kuluu yhdellä lapsella vähintään 1 800 kappaletta vuodessa, kun taas pestäviä vaippoja tarvitaan enintään 30.
Vastaukset 4
Vanhimmat
joka on melko suoraan lainattu kestovaippainfon sivuilta
Mitä se sua häiritsee?
Eikö se nyt ole yleinen käytäntö mainita lähde jos toisen tekstiä pöllii. Peruskäytöstapoja, sano.
tervehdys! kyllä täälläkin kestoillaan!
taitais tulla koko huone täpötäyteen jos käyttäis kerttiksiä ja säilöis ne :(
pitää hehkuttaa et kestot pitää, tosinkuin mm.pamperssit ja on niin herkkuvärisiä!
meillä taskutellaan ihanilla mm pinkeillä ja liloilla fuzzeilla! ja oikein ootetaan et niin kuuma et saa esitellä niitä muille =)