vauva ei pidä

Minulla on 5 kuukautta vanha tyttövauva ja olen huolissani hänen suhtautumisestaan minuun. Hän ei oikeastaan koskaan naura minulle ääneen. Hymytkin ovat pikaisia. Isälleen hän nauraa päivittäin ääneen iloisesti ja selvästi vilkastuu isän vain vähän vilkaistua tyttöön.

Minä siis vietän päivät hänen kanssaan ja isä tulee kuvioihin n. 16 aikoihin.

Muutkin ihmiset, esim. mummit ja papat, saavat helposti raikuvan naurun tai iloisen hymyn aikaan. Minä en oikeastaan koskaan. Tai no hymyjä kyllä, mutta en naurua.
52388
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Ei...
Vauva ja äiti on yhtä. Äiti on aina läsnä, äiti tyydyttää nälän janon ja muut tarpeet.
Isä ja isovanhemmat on vierailevia hauskuuttajia, niille annetaan makeat naurut kun harvemmin nähdään.
Äiti on aina, se on itsestäänselvyys.
Olet vauvallesi kaikki kaikessa, se tuntee kuuluvansa sinuun, ei sen tarvitse sinulle mitään irtohymyjä jaella.

Äänestä

ei tunne epätoivoa kanssasi ja on tyytyväinen, todistaa että vauva rakastaa sinua sellaisena äitinä kuin olet. Se, että hän luottaa "vieraampiinkin" kasvoihin, todistaa, että olet rakastettava ja luotettava äiti joka on antanut hänelle perusvarmuuden elämään. Nauti tasapainoisesta vauvastasi ja ainutlaatuisesta symbioosi-suhteestanne :)

Äänestä

rohkaisu nuo vastaukset, en ole ap. kirjoittaja mutta itsellä myös 6kk vauva, ja joskus sitä pohtii kaikenlaista ja arvioi itseään äitinä.. :)

Äänestä

Äiti on ruoka-automaatti ja äidin kanssa yleensä rauhoitutaan...toki joskus riehutaankin.
Isin tullessa kotiin alkaa mieletön ralli ja räkätys. En ole kokenut sitä itselleni negatiivisena. Se nyt vaan on niin, kuten edellä kirjoittivat..että äiti ja lapsi ovat "yhtä" ja äiti on se turva! Toki isikin, mutta eri tavalla.

Äänestä

meillä isän ei tarvitte kun vilkasta vauvaa niin se nauraa niin että talo raikaa! Minä taas saan vaan pikkukikatusta kun olen yrittänyt kaikki konstit läpä eikä sekään aina toimi. Mutta entäs itkun hetkellä, silloin isä ei saa olla lähelläkään muuten huuto ei lakkaa ikinä! Illalla kun katotaan tv:tä niin alkaa heti parku jos joutuu isän syliin ja lakkaa heti kun pääsee mun syliin. Taidan minä olla kuitenkin rakkaampi vauvalle vaikken sitä kunnolla nauramaan saakkaan :D

Äänestä

Kommentoi aloitusta


minusta? kirjoitti:

Minulla on 5 kuukautta vanha tyttövauva ja olen huolissani hänen suhtautumisestaan minuun. Hän ei oikeastaan koskaan naura minulle ääneen. Hymytkin ovat pikaisia. Isälleen hän nauraa päivittäin ääneen iloisesti ja selvästi vilkastuu isän vain vähän vilkaistua tyttöön.

Minä siis vietän päivät hänen kanssaan ja isä tulee kuvioihin n. 16 aikoihin.

Muutkin ihmiset, esim. mummit ja papat, saavat helposti raikuvan naurun tai iloisen hymyn aikaan. Minä en oikeastaan koskaan. Tai no hymyjä kyllä, mutta en naurua.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu