Hei, tässä hölmönä kyselen mikä olikaan makron ja supermakron polttoväli? kun joskus koulun järkkäreillä kuvatessa ihastuin tähän lähitarkennuksen ja ois kiva hommata sellainen digijärkkäri... Oiskohan jossain digijärkkärissä sellaista supermakro-ominaisuutta vai mistä sen tietää milloin saa kyllin suurta kuvaa? entä kamerasuosituksia? HMM!?
Makro ja supemakro
piip
7836
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Makro on yleensä kuvaussuhde 1:1.
"Super" siitä suurempi.
Järkkäriin ( merkistä riippumatta ) on useitakin objektiiveja 1:1 kuvaussuhteella.
Suurempia sitten vähemmän tarjolla, loittorenkailla saa suhdeta kasvatettua...
Itse joudut arvoimaan, milloin kuva on "kyllin suuri"...
Makron jälkeen vielä suurempi suurennos on sitten mikro. Supermakro on mainosihmisten höpinöitä.
Mitä on ne millit tai mitä nyt niistä objektiiveista sanotaan? et mistä tietää millon sen mikron puolella?
polttovälillä ole väliä. 1:1 objektiiveja löytyy esim. Nikonin bajonetilla ainakin 50mm, 60mm, 105mm, 150mm ja 200mm. Kaikilla pääsee kuvaussuhteeseen 1:1 ainoastaan tarkennusetäisyys vaihtelee polttovälin mukaan.
Katso vaikka tuolta "Macro Lenses", niin näet polttovälin vaikutuksen lähimpään tarkennusetäisyyteen.
http://www.sigmaphoto.com/lenses/lenses_all.asp
kiitoksia, enköhän oo nyt vähän fiksumpi taas! :)
Yli kummenkertainen suurennus ja sellaiseen ei normaalivehkeillä päästä.
Lyhytpolttovälinen makrolinssi ja haitari (Palje) väliin niin lähellä ollaan.
Normaalille kuvaajalle riittää 1:1 tai 2:1 ja siihen päästään laittamalla loittorenkaita linssin ja rungonväliin.
Suuremmassa suurennuksessa tulee jo valaisuongelmia ja suljinajat tulee pitkiä.
Optisen järjestelmän polttoväli saadaan laskemalla kunkin optisen yksiköiden dioptriat yhteen eli:
Dkok = Dlähilinssi Dobjektiivi
tai polttoväleinä:
1/Fkok = 1/Flähilinssi 1/Fobjektiivi
Kun eri lähilinssejä liitetään yhteen, on yhdistelmän dioptrialuku osalinssien dioptrialukujen summa.
Esimerkki:
Objektiivin polttoväli on 50 mm ja lähilinssin dioptrialuku on 5, saadaan systeemin polttoväliksi:
1/Fkok = 1/0,05 m 5 = 25 eli Fkok = 40 mm
Jos tällä 50 mm:n objektiivilla pystyi tarkentamaan 50 cm:n päähän (jolloin kuvaussuhteeksi tulee 0,11 ja vetämäksi 55,5 mm), päästään nyt uudella kokoonpanolla kuvaussuhteeseen 0,39 eli kuvaussuhde kolminkertaistuu.
Seuraavaan taulukkoon on koottu eräillä yhdistelmillä saavutettavia kuvaussuhteita kun objektiivi on tarkennettu mahdollisimman lähelle. Objektiiveille on vedetty lähin tarkennusetäisyys hihasta:
Kuvaussuhde eri vahvuisilla lähilinsseillä ja eri polttoväleillä f, kun kullekin polttovälille on arvottu lähin tarkennusetäisyys ul
Dioptrialuku D, 1/m f=35 mm
ul = 0,4 m f=50 mm
ul = 0,5 m f=100 mm
ul = 1 m f=200mm
ul = 2 m
1 0,15 0,18 0,24 0,35
2 0,18 0,24 0,35 0,58
3 0,22 0,30 0,47 0,80
4 0,26 0,35 0,58 1,0
5 0,30 0,40 0,69 1,25
Jos objektiivin etäisyysasetus on ääretön, voidaan suurennussuhde laskea kaikkien iloksi hyvin yksinkertaisesti:
M = 0,001*F*D
Taulukosta voi päätellä, että lähilinssi vaikuttaa sitä tehokkaammin, mitä pidempi objektiivin polttoväli on.