Lapseton pari jätti testamentilla omaisuutensa sisaruksilleen. Lesken kuoleman jälkeen ilmaantui perintöjä hakemaan isyyskanteen turvin yli viiskymppinen lapsi. Sai kun saikin isyyden kuolleelle. Tuomiovirheistä on valitettu, mutta oikeus ei virheitä välittänyt.
Tämä lehtolapsi ei ole moittinut testamenttia, eikä ole jättänyt lakiosavaatimusta määräajassa testamentin tiedoksiannon jälkeen. Voiko pesään tulla perilliseksi kaikesta huolimatta, noin vaan ?
Testamentti on lainvoimainen, mutta pesänselvittäjä ei ole ryhtynyt toimeenpanoon, eikä ole ratkaissut lisäosakkaan asemaa pesässä.
Kenelle mahtaa perintö mennä, kun asianajajat ovat osansa ottaneet?
Tämä lehtolapsi ei ole moittinut testamenttia, eikä ole jättänyt lakiosavaatimusta määräajassa testamentin tiedoksiannon jälkeen. Voiko pesään tulla perilliseksi kaikesta huolimatta, noin vaan ?
Testamentti on lainvoimainen, mutta pesänselvittäjä ei ole ryhtynyt toimeenpanoon, eikä ole ratkaissut lisäosakkaan asemaa pesässä.
Kenelle mahtaa perintö mennä, kun asianajajat ovat osansa ottaneet?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sisaruksille, sillä lakiosaa pitää vaatia.
Joo, vaatimus on tehtävä 6 kk:n kuluessa siitä, kun sai tiedon testamentista.
>>Tuomiovirheistä on valitettu, mutta oikeus ei virheitä välittänyt.>Tämä lehtolapsi ei ole moittinut testamenttia, eikä ole jättänyt lakiosavaatimusta määräajassa testamentin tiedoksiannon jälkeen.
isyystuomio on tietääkseni lainvoimainen, mutta pesänselvittäjä on antanut testamentin tiedoksiannot testamentinsaajille ja tälle "lapselle" heti kun käräjäoikeus on isyyden vahvistanut ja aikuislapsi oli rekisteröittänyt itsensä väestörekisteriin vainajan lapsena. Lopullinen isyystuomio on tullut muistaakseni myöhemmin.
Laki sanoo, että lakiosaa tule vaatian testamentin tiedoksiannon jälkeen 6 kk. sisällä, mutta eikös tuon vaatimuksen voi tehdä ennen tiedonantoakin, kun tietää olevansa perillisen asemassa. Kaiken muun tuo lapsi on tehnyt ennen lainvoimaista isyyspäätöstä, mutta lakiosavaatimusta ei. Muistaakseni pesänselvittäjänkin tämä aikuislapsi on saanut määrättyä pesään, joka valvoo hänen etuaan.
Onkohan asianajajat järjestäneet tälle (ahneelle) aikuislapselle ansan, jotta hän ei perintöjä saakkaan.
määrätä itselleen edullisen pesänselvittäjän?
Kenet voi ehdottaa pesänselvittäjäksi? Voiko vainajan julkista edunvalvojaa ehdottaa? Saako pesänselvittäjä olla yhden perillisen aviopuoliso (ei itse peri)? Naapuri? Lakimies?
on saanut määrättyä pesänselvittäjän henkilön. Lienekö sama tapaus, josta tuossa edellä on tekstiä.
Isyyttä hakemaan lähtenyt oli ilmoittanut ettei häntä ole kuultu ja käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä oli saatu vaihdettua. - Sen on saanut aikaan henkilö, jolla ei ollut ollut mitään tekemistä vainajan läheisenä tai koko pesän kanssa. - Tämä kertoo, että oikeus toteutuu farssi tapauksissa, mutta tositilanteessa on vaikea saada oikeutta/ oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.
Pesänselvittäjä/ -hoitaja saa olla perillinenkin, kun toiset perilliset yksimielisesti hyväksyvät hänet. Tällöin ei tarvitse hakea selvittäjää tai jakajaa oikeudesta. Kirjallinen sopimus on kuitenkin hyvä tehdä hoitaja/selvittäjän kanssa, jos osakkaat sopivat keskenään asian.
>>kun käräjäoikeus on isyyden vahvistanut ja aikuislapsi oli rekisteröittänyt itsensä väestörekisteriin vainajan lapsena. Lopullinen isyystuomio on tullut muistaakseni myöhemmin.>pesänselvittäjä on antanut testamentin tiedoksiannot testamentinsaajille ja tälle "lapselle" heti kun käräjäoikeus on isyyden vahvistanut>Laki sanoo, että lakiosaa tule vaatian testamentin tiedoksiannon jälkeen 6 kk. sisällä, mutta eikös tuon vaatimuksen voi tehdä ennen tiedonantoakin, kun tietää olevansa perillisen asemassa.
Löytyykö ennakkotapausta tuosta lakiosavaatimuksesta ja sen määräajasta. Mistä tietosi "nix nax" on peräisin. Itse löysin vain perintökaaresta kohdan testamentin tiedoksiannon jälkeen vadittava lakiosaa kuuden kuukauden ajassa.
PK 7:5.3 (1. virke)
"Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle."
>>Mistä tietosi "nix nax" on peräisin.
että testamentti oli sisaruksille ja testamenttia ei ole moitittu. Eikö se merkitse, että testamenttia olisi tullut moittia, vai riittääkö vain, että ilmoittaa lakiosavaatimuksessaan testamentin loukkaavan tämän jälkijättöisen perillisen oikeutta lakiosaan.
Eikö tuossa "Kinkkisessä pesänjaossa" ilmene perinnöttömäksi tekeminen. Silloinhan olisi tullut moittia testamenttia ja jos ei moiti, niin testamentti saavuttaa lain voiman ja lakiosaperillinen menettää oikeutensa. Testamnettihan annetaan tiedoksi, jotta sitä voi moittia ellei hyväksy sitä tai pääsee moittimisen johdosta hakemiinsa oikeuksiin.
>>riittääkö vain, että ilmoittaa lakiosavaatimuksessaan testamentin loukkaavan tämän jälkijättöisen perillisen oikeutta lakiosaan.
En nyt oikein käsitä tuota nim. nix nax.sin selvitystä ettei testamenttia tarvitse moittia.
Olen tehnyt testamentin ja siksi, että haluan määrätä omaisuudestani jonka tätän jälkeeni.
Voiko joku tulla ja ilmoittautua perilliseksi ja riidellä omaisuuteni, vaikka en ole riitelijälle jättänyt mitään?
Mikä merkitys testamentilla on ja voinko jättää mahdollsen "rintaperilliseni" perinnöttömäksi ja miten, koska minulla ei tule olemaan tuota rintaperillistä. Mitä kirjoitan testamenttiin, jotta siihen ei pääse käsiksi ulkopuoliset ahnehtijat?
Perintökaari
7 LUKU
"Lakiosasta
1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.
Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta."
15 luku
"Perintöön tai testamenttiin perustuvan oikeuden menettämisestä ja perinnöttömäksi tekemisestä"
4 §
"Sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.
Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen."
>>Voiko joku tulla ja ilmoittautua perilliseksi ja riidellä omaisuuteni, vaikka en ole riitelijälle jättänyt mitään?>Mitä kirjoitan testamenttiin, jotta siihen ei pääse käsiksi ulkopuoliset ahnehtijat?
jo varhain harrastaa anteliaisuutta. Antamalla tavaraa ja rahaa niille, joita haluaa auttaa, saa aikaan hyvää mieltä, ja saa nauttia toisten ystävyydestä lopun elämänsä. Talokin kannttaa myydä ja käyttää rahat omaksi ilokseen ja toisten iloksi jo eläessään. Mikä estää tekemästä maailmanympärysmatkan kotitalosta saaduilla varoilla? Tai jotain muuta, joka rikastuttaa ja avartaa. Lopun elämän voi sitten asua vuokralla. Joku niistä, jota on auttanut aikoinaan, varmaan majoittaa mielellään ilmaiseksikin ihanan sukulaisen. Tällä tavalla ei jää muuta perittävää kuin hiukan käyttöesineitä ja vaatteita, ja kaikki hyötyvät aikaisemmin.
Minä aion tehdä näin. Kunhan saan ensin sitä omaisuutta koottua. Kuolemastaanhan ei tietysti voi tietää, milloin se sattuu. Sekin on hyvä syy olla hamstraamatta - tavaraa kun ei mukanaan voi viedä. Lähimmäisten rakkaus varmaan auttaa rajan yli paremmin kuin eurot pankissa.
...voit olla varma, ettei sinulla ole rintaperilliseksi mahdollisesti julistautuvaa.
Silloin voit huoletta luottaa testamenttisi pitävyyteen.
Miehillä tuo on hieman vaikeampaa olla varma, etenkin jos on yhtään vipeltävämpää sorttia, silloin tällaista voi sattua ;)
Nimimerkki nix nax tuntuu olevan perillä perintökaaresta, mutta alkuperäisen viestin esittäneen tapaus on erikoislatuinen. Siinä puhutaan kuolleen isyyden vahvistamisesta aikuiselle. Eihän se ole mahdollista. Jos perinnönjättäjällä ei ole ollut eläessään lasta, niin hän on voinut testamentata koko omaisuutensa kenelle tahansa.
Aarnio & Kangas kirjassa Suomen jäämistöoikeus opasastetaan: perinnöttömäksi tekeminen tarkoittaa, että perillinen menettää testamentin käytyä lainvoimaiseksi asemansa kuolinpesän osakkaana ja lakiosaperillisen osalta tämä merkitsee, että hän menettää oikeutensa yhteishallintoon ja jakoasemaan. Eikö testamentti perintöä ilman jääneen olisi tullut moittia testamenttia päästäkeen oikeuksiinsa.
Miten voidaan pesään tullaan henkilön kuoleman jälkeen jollain isyyspäätöksellä, jos vainajalla ei ollut tunnustettua tai sukuselvityksen mukaan lasta? Perikirjaan on tullut olla selvitys vainajan perillisistä ja muusta suvusta.
Kuka sitten vastaa virheistä tuossa tapauksessa, kun ja jos isyystuomio on rekisteröity ennen lopullista isyyden vahvistusta, kuka vastaa mahdollisesti virheellisestä testamentin tiedoksiannosta ja kuka vastaa ettei lakiosaa olisi vaadittukaan ajoissa testamentin tiedoksianto huomioiden. Olisiko pesänselvittäjän tullut antaa uusi tiedoksianto testamentista isyyspäätöksen saatua lainvoiman?
Toivottavasti on jaettavaa, sillä pienillä kuluilla ei asianajajista selviä. Taitaa on yksi näistä syöpäpesistä kyseessä. Kun sotketaan tarpeeksi, niin joku taho onnistuu ryöstämisessä.
Testamentin jättäjä on varmasti tiennyt kenelle omaisuutensa jättää, mutta laki on niin kuin se luetaan. Varmaahan on, että kuolleelle ei isyyttä vahvisteta yli keski-ikäisen "lapsen" hakemuksesta.