Kemiaa

anna_j_jones kirjoitti:

-- Olen lähettänyt tämän saman novellin myös itsetyydytys.org sivuille mutta se ei jostakin syysta ole vielä siellä, joten ajattelin sen tännekkin laittaa. Siis tämä on minun kirjoittamani ja kirjoitinkin tuon äskeisen tähän siksi, että jos joku siellä tähän törmää niin ei sitten tule aukomaan päätään... Ja niin tiedän, tämä kuuluisi sinne koulussa osastolle, mutta kun
en saanut tätä sinne millään --

En tiedä, mikä minuun meni. Ajattelin vain, että... No itse asiassa en tainnut ajatella lainkaan.
Yleensä vain katsoin häntä, kun sain siihen mahdollisuuden. Niin hän, en edes yksin ollessani kykene lausumaan ääneen hänen nimeään. Vain ajatuskin hänestä, Jannesta, tuosta - myönnettäköön - jokseenkin tavallisen näköisestä, mutta oi, ne silmät ja se katse.
No, joka tapauksessa yhtenä kauniina toukokuun päivänä minä, joka aina olin niin epäitsevarma, kun on kyse pojista, kävelin kuten tavallista kouluun. Hän, siis Janne ja joku hänen ystävänsä kävelivät bussipysäkiltä koululle päin. Nyt en uskaltanut edes nostaa katsettani ohi lipuvasta asfaltista, mutta jokin aisteistani kertoi sen sijaan hänen katsovan minua.
Huomasin kuinka jalkani yrittivät väkisinkin nopeuttaa kulkuani kohti koulumme pääovea. Kuulin takanani poikien keskustelevan joistakin juhlista, mutta enempää en saanut selville. Niin, kaipa nykyisin kaikki kävivät "juhlimassa". Silti 16 vuoden elämäni aikana en itse ole koskaan käynyt dokaamassa, en ole koskaan ollut edes kännissä, kiltti-tyttö kun olen..
Minulla ja Jannella on ollut vain harvoja yhteisiä kursseja, omaksi harmikseni. Nyt kuitenkin tällä vuoden viimeisellä jaksolla olimme päätyneet samalle kemiankurssille.
Koulupäivän ensimmäisten tuntien madeltua ohitse olimme muutaman ystäväni kanssa menossa ruokalaan lappaamaan lautasille jotakin epämääräistä, mitä kutsutaan kuulemma linssikeitoksi, mutta se on sitten jo ihan toinen tarina.
Jonottaessamme ei-niin-innokkaina saadaksemme osamme tuosta "ravinteikkaasta" kouluruoasta huomasin Jannen vähän edempänä jonossa.
Muiden jutellessa lähestyvästä koeviikosta hysteeriseen sävyyn katselin kuten aina niin kaihoisasti Jannea ja seurasin, miten hän otti tarjottimen pinosta, asetti sille lusikan, lautasen ja lasin.
Yht`äkkiä eräs ystäväni, Melissa nimeltään, sanoi nimeni ja sen voimasta hätkähdin. Tunsin punan kohoavan poskilleni, kun palasin maanpinnalle.
"Haloo Anna! Mitä mietit? Kuuntelitsä yhtään mitään?" hän kysyi. Näin kyllä hänen katseestaan, että hän oli aikoja sitten huomannut, missä päin ajatukseni olivat. Muut tytöt eivät panneet merkille Melissan minuun kohdistamaa katsetta, muutta minä tiesin tismalleen, mitä se sanoi.
"Ömm.. Joo, joo.. Muuten mitä meille tuli kemmasta läksyks?" kysyin tarkoituksena vaihtaa puheenaihetta, mutta Melissan katse sanoi minulle: "Tästä puhutaan vielä, Anna". Ei sillä, ettenkö haluaisi jutella Jannesta Melissan kanssa, mutta muille en siitä halunnut puhua sanaakaan.
"Ei mitään", joku vastasi seurueestamme.
Selvittyämme jonosta etsimme vapaita paikkoja katseellamma. Todellisuus ei tuntunut kovin valoisalta tilan suhteen. Ainoat vapaat paikat olivat muutama vierekkäinen toisella puolella ruokalaa ja toiset toisella puolella.
"Ei voi muuta", Melissa totesi ja työnsi minua kyynärpäällään kohti vapaita paikkoja, jotka "sattuivat" sijatsemaan lähellä Jannea ja hänen kavereitaan.
"Nähään myöhemmin!" huikkasi Melissa muille tytöille, jotka suunnistivat kohti muita vapaita paikkoja.
Melissa istui pöytään pakottaen minut istumaan niin, että minulla oli näköyhteys Janneen.
"No niin. Eli selitäppäs nyt", Melissa sanoi kuin aloittaisi todellisen kuullustelun epäillyn kanssa.
"Mitä?" kysyin mahdollisimman neutraalilla äänellä, vaikka tiesin, ettei siitä mitään hyötyä olisi. Melissalla oli nimittäin kuudesaisti, kun oli kyse minusta ja ihastumisesta.
"No siitä Janesta. Kyyllä sä tiedät. Ootko jo jutellu sille?"
"No, mitäs luulet? Enhän mä tietenkään oo", sanoin virnistäen hieman itseironisesti.
"No mikset? Menet vaan ja oot oma ittes", hän sanoi kannustavasti hymyillen.
"Mitä mä muka sanoisin?"
"Vaikka, että: `Moi. Mä oon Anna ja oon ihan kusessa suhun´" Melissa sanoi tavoitellen bimbomaista sävyä ääneensä, mikä ei sopinut hänelle lainkaan.
"Eiku, oikeesti. En mä noin vaan voi mennä puhumaan sille", sanoin ja maistoin jo vähän viilennyttä keittoa.
"Sä keksit sitten jotain", Melissa sanoi katsellen epäilevänä omaan lautaseensa.
Nostin katseeni ja se kohtasi toisen. Nuo huikaisevan vahvat, sinivihreät silmät katsoivat minuun. En voinut muuta kuin jäädä kohtaamaan ne. Huuliltani pääsi pieni äänetön huokaus ja hetki oli ohi, kun joku nousi paikaltaan katkaisten katsekontaktin, ja sain käännettyäni kasvoni toiseen suuntaan.
"Mennäänkö jo?" kysyin muutaman hetken kuluuttua sillä en enää voinut istua paikallani.
Lähdimme viemään tarjottimiamme pois läpi ruokalan ja tunsin Jannen katseen seuraavan minua.
Ruokalasta suuntasimme kohti kemian luokkaa, tulossa olisi siis 75 minuuttia luokassa, jossa olisi myös hän.
Juttelimme luokan ulkopuolella hyvin sekalaisista asioista Melissan kanssa, kunnes hän huomasi unohtaneensa hakea kirjansa lokerostaan. Jäin siis yksikseni siihen odotteleman.
Kuulin lähestyvät askeleet ja pian näin Jannen tulevan kulman takaa.
Nähdessään minut hän hymyili minulle! Hymyili minulle! Se oli ainoa ajatus, mikä kaikui kuin enkelien kuoro tajunnassani. Hän hymyili minulle ja minä hänelle.
Oli kuin tuon hetken ajan meidän välillämmä olisi ollut vahva voima, mikä veti minua hänen lähelleen, mutta en kyennyt liikkumaan paikaltani.
Luokan eteen kerääntyi lisää oppilaita ja Melissakin saapui kirjat käsissään.
Opettajan saavuttua pääsimme sisälle luokkaan ja etsiydyimme paikoillemme. Omalta paikaltani minulla oli onnekseni taas näköyhteys Jannen paikalle.
Opettaja aloitti tunnin nimenhuudolla ja nimeni jälkeen hän huikkasi Jannen nimen, ja tämä vastasi ihanalla äänellää olevansa paikalla. Saimme kuulla, että tänään katsoisimme jonkin videon loppupuolella tuntia ja saisimme pätkästä jonkun tetävän.
Yritin kyllä keskittyä tuntiin, mutta yli puolet siitä, mitä opettaja meille kertoi, meni minulta täysin ohi, kun katseeni harhaili joka välissä Jannea kohti. Kun aloimme katsoa videota, muut valot luokassa sammutettiin ja ainoa luokkaa valaiseva asia oli se kajo, mikä aiheutui videosta.
Siinä hämärässä katselimme vähän väkiä toisiamme ja tunti kului kuin siivillä.
Saimme tehtävämme ja oppilaat purkautuivat luokkahuonesta ja opettaja pyysi viimeistä lukitsemaan luokan oven.
Koska tunti oli minun ja Melissan viimeinen tänään ja koska Melissalla oli kiire bussiin, hän lähti luokasta jättäen minut vielä kasailemaan tavaroitani.
Luulin olleeni luokassa ainut, mutta, kun käännyin kohti ovea, näin Jannen nojailemassa ovenkarmiin.
En tiennyt, mitä sanoa. Katsoin vain häntä kunnes hän rupesi puhumaan.
"Sähän oot Anna?" hän kysyi yhä katsoen minua.
"Joo", sanoin ajattelin kuullostavani idjootilta, kun en sanonut mitään muuta, mutta en vain saanut sanaa suustani.
Osa minusta halusi juosta pois tästä tilanteesta ja osa taas halusi heittäytyä Jannen kaulaan.
"Mä oon Janne, siis jos et tienny"
"Joo.. Siis kyllä mä sen tiesin. Mun varmaan pitäis mennä", snoin ja punastuin varmasti niin näkyvästi, että Jannen olisi oltava vähintäänkin sokea jos ei olisi sitä huomannut. Sen ajatteleminen sai minut vain punastumaan entisestään.
Janne hymyili minulle.
"Onko sulla sitten kiire johonki?" hän kysyi.
"Ei.. Kai, mut mitä sä.." en saanut ajatuksiani kasaan enkä enää välittänyt mistään muusta kuin siitä hetkestä.
Sanaakaan sanomatta astuin muutaalla askeleella hänen luokseen ja ennen kun hän ehti sanoa sanaakaan, suutelin häntä kevyesti ja lyhyesti. Kun irrottauduin hänestä ja kohtasin taas hänen katseensa, hän henkäisi nimeni huuliensa välistä ja suuteli minua kiihkeästi.
Kiersin toisen käteni Jannen niskan takaa ja sormeni sukelsivat hänen vaaleiden hiuksiensa sekaan. Jannen kädet taas olivat toinen kiertyneenä selälleni, toinen piteli minua niskasta.
Painauduin kiinni häneen ja suudellessamme kielemme koskettelivat toisiaan kuin etsien ja löytäen uusia ulottovuuksia.
Hetken päästä irrottauduimme suudelmasta ja Jannen väkevä katse teki seisomisen suorastaan mahdottomaksi ja tukeuduin häneen.
"Ootsä kunnossa?" Janne kysyi huoli silmissään ja äänessään.
Otin tukea toisella kädellä hänestä ja toisella lähimmän pulpetin kulmasta.
"Joo. Sä vaan oot ihan liikaa mulle", sain sanottua.
Janne työnsi minut ensin vasten pulpettia ja sitten nosti minut vahvoilla käsivarsillaan sen päälle.
"Okei. Tiedätkö Anna, että sä oot upea?" Janne sanoi.
Maistoin veren suussani.
"Upea? Janne piti munua upeana", ajattelin ja vedin hänet lähemmäksi itseäni. Suutelin taas häntä, ja käteni etsiytyivät Jannen rintakehälle. Tunsin kämmeneni alla tiheän hengityksen ja lanteillani ja alaselälläni Jannen kädet.
Avonaisesta ikkunastä tuleva tuulen vire nostatti ihon kananlihalle ja läimäytti oven kiinni. Hätkähdin ääntä, mutta, kun tajusin sen olleen ovi, jatkoin suudelmaamme.
Jannen huulet suutelivat leukani kaarta, kaulaa ja solisluuta, jo kaulakuoppaani. Huokasin ääneen.
"Janne.. Mitä me oikeen tehdään? Ei me voida täällä.." sain sanottua.
Janne nosti katseensa minuun, hymyili taas ja sanoi: "Miten niin ei voida? Kukaan ei pääse tänne eikä huomaa mitään".
Hänen katseensa käväisi pulpetilla ja sitten hän jatkoi: "Vai etkö sä halua tätä? Etkö sä haluakkaan mua?"
"Enkö mä halua sua, vai? No totta helvetissä haluan, mut mä vaan ajattelin, että oltais tosi kusessa jos joku tulis tänne ja näkis meiät", sanoin, ja Jannen otsalla olleet huolirypyt silenivät, ja hän hymyili taas.
"No sitten. Ei tänne enää kukaan tuu. Ei kellään oo tänne mitään asiaa ennen viittä, kun siivoojat tulee tänne", Janne sanoi, ja toden totta, hän oli oikeassa.
"No, missäs mä olinkaan? Ai niin, jotakuinkin tässä", Janne sanoi ja suuteli ensin kaulaani ja sitten hän otti kiinni hupparini vetoketjusta ja katsoi minua kysyvästi. Nyökkäsin, ja hän alkoi avata paitaani, jonka alta paljastui turkoosi toppi. Janne riisu paidan kokonaan päältäni.
Janne jatkoi minun suutelemistaan ja hänen huulensa näykkiessä niin niskaani kuin korvanipukoitani ja olkapäitäni. Hänen kätensä koskettelvat selkääni kunnes työnsin häntä vähän kauemmas ja pyysin häntä ottamaan paitansa pois. Koska Jannen huppari roikkui tämän vyötäisillä hänellä ei ollut päällään kuin T-paita. Hän vetäisi sen yltään, ja samassa näin edessäni tuon paljaan rintakehän ja vatsan, jonka lihakkst näkyivät kauniisti, mutteivät liian selkeästi. Painauduin häntä vasten, tai oikeammin painoin hänet kinni minuun, ja suutelin tuota kevyesti tuoksuvaa ihoa, niskasta, kaulalalta, kaikkialta. Tunsin Jannen kuuman hegityksen omalla kaulallani ja tunsin kostuvan jalkovälistäni.
Kiedoin jalkani Jannen ympäri ja painauduimme tiiviimmin yhteen ja tunsin Jannen kovuuden vaateidenkin lävitse.
Potkin kengät jalastani ja samassa ajatus kumista pyyhkaisi mieleni ja tuntui kuin olisin astunut kylmään suihkuun.
"Hmm... Janne?" kuiskasin.
"Niin?" hän vastasi miehekkällä ja käheällä äänellään.
"Tota.. Ei sulla sattuis kumia olee?" kysyin ihmeekseni nolostumatta.
Jannen kädet kehollani pysähtyivät ja vikutti siltä, että Janne olisi miettinyt tarkkaan asian laitaa.
"No?" kysyin kärsmättömänä.
"Ei", hän vastasi hiljaa.
"Hei, kuule! Jos me ei tehä sitä nyt, mut jos tehään jotain muuta, niin ei se edes haittaa", sanoin ja näykkäsin kevyesti Jannea korvasta. Kuin sanoistai innostuen Janne jatkoi minun hyväilemistä.
Irrottauduin hänestä hetkeksi ja vetäisin paitani pois päältäni. Jannen ilme oli kyllä näkemisen arvoinen: hän katsoi minua haltiotuneena näkemästään. Ylläni oli enää housujen lisäksi mustat rintaliivit. Jannen kädet kulkivat hitaasti ensin kylkiäni pitkin sitten ne kohtasivat liivien reunat ja Janne katsahti minuun. Hän näytti niin ihanalta, samalla niin komealta ja niin kauniilta. Kuljetin hänen kätensä rinnoilleni. Hän puristi ensin kevyesti ja sai aikaan huuliltani purkautuvan huokauksen. Toisella kädellä silittäen vatsaani ja kylkiäni ja toisella hieroen rintojani jo vähän voimakkaammin, hän suuteli minua kiihkeästi. Janne painoi minut kiinni itseensä, kuitenkin käsi yhä rinnallni. Tunsi taas hänen elimensä ikäänkuin tempovan itsensä vapaaksi. Ei se tietekään liikkunut, mutta niin minusta tuntui.
Laskin käteni hänen selkäänsä pitkin vyötärölle. Kiersin ne hanen perseelleen ja puristin hellästi. Tahdoin häntä aivan tajuttomasti enkä mahtanut itselleni mitään, kun käteni kiersi hänen etumukselleen ja sain hänet huokailemaan kuumaa ilmaan kaulalleni.
Yritin yhdellä kädellä avata hänen farkkujensa nappia, mutta en onnistunut siinä. Hän nojautui vähän taaksepäin ja aukaisi nappinsa itse.
Hymyilin päähänpistostani ja työnsin hätä kauemmaksi samalla nousten pulpetilta. Suuteli Jannen rintakehää ja kuljetin huuliani koko ajan hitaasti alaspäin. Jannen tajutessa, mita aijoin hän huokasi nimeni ja silitti kasvojani ja mustia hiuksiani. Kohdatessani nännin lipaisin sitä kielelläni.
"Ime mua siitä, Anna", Janne pyysi ja huomasin hänen kasvoillansa haalean punan.
Minähän imin. Näykin ja imin Jannen siirtäessä käteni toiselle nännille.
Puristelin sitä ensi hellästi, mutta sitten Jannen pyynnöstä rajummin. Kun Janne ei enää kestänyt kiusausta, hän painoi päätäni alaspäin.
Polvistuin hänen eteensä ja avasin ferkkujen vetoketjun. Janne laski housunsa polviin, ja näin edessäni tummat alushousut ja kosketin niissä näkyvää kokoumaa.
Jannen kalu oli käteni alla kova ja suuri. En tiedä, kuinka pitkä, varmaanki vähän yli 15 senttiä, mutta ei se pituus vaan se paksuus. Siinä hieroessani häntä ja ajatellessani hänen kaluaan, Janne huokailu ihanasti saaden minut innostumaan puuhastani entisestään.
Laskin alushousut farkkujen tasalle ja Jannen kalu ponnahti innokkaanna kohti suutani. Huomasin sen päässä kiiltelevän muutama npisaran ja nuolaisin ne pois. Se maistui vähän suolaiselle, mutta yllattävän hyvälle.
Suutelin kalun vartta joka puolelta ja nuolin sitä aivan se juuresta alkaen ylös ja otin terskan hitaasti kosteiden huulieni väliin ja leikin sillä kielelläni. Otin suuhuni yä enemmän häntä, halusin tietää kuinka paljon pystyisin saamaan suuhuni. Kun melkin tunsin tukehtuvani, imin samalla, kun liikutin päätäni ylöspäin. Jatkoin liiketta ja samalla kuulin kuinka Janne vaikeroi ja ähki nautinnosta, jota minä hänelle tuotin.
"Anna, Helvetti.. Anna, toi tuntuu niin hyvältä. Ahh.. Anna! Mä en kestä tota enää kauaa", Jannen sanat vain antoivat minulle lisää vauhtia.
Janne otti ohjakset käsiinsä ja määräsi tahdin. Luotin häneen täysin, kun hänen kätensä liikuttivat päätäni, ja yritin vain itse varoa hampaitani ja imeä minkä kerkesin.
"Nyt!", kuulin Jannen ähkivän.
Hänen kätensä irrottivat minusta, mutta minä jatkoin ilman niitä ja runkkasin Jannen kalun vartta samalla imien terskaa. Janne karjaisi omituisesti, mutta niin seksikkäästi kuin kukaan voi koskaan karjaista, ja antoi lastinsa lentää suuhuni. Yritin niellä mahdollisimman paljon siitä vaikka minua yskittikin. Osa sparmasta valui kuitenkin huulieni välistä, leukani kautta rinnuksilleni ja rintaliiveilleni.
"Mistä sä oot oppinu jotain tollasta?" Janne huokasi ja veti minut ylös, lähelleen. Kun hän katsoi minun tahrittuja kasvojani, Janne hymähti ja nosti lattialle pudonneen hupparinsa. Hän pyyhki sen hihan liepeellä vaalean nesteensä pois. Rintaliiveilleni jä kuitenkin pieni jälki hänestä.
"Anna, mä.. Mä haluu saada sut tuntee samoin, ku mä äsken", Janne sanoi, ja samalla kun hymyilin hiukan hänen hämmennykselleen, tunsin taas kostean sykäyksen alapäässäni.
"Mut.. Mä en tiedä oikeen, mitä tehä", Janne jatkoi.
Olin aina kuvitellut, että Jannella nyt tietenkin olisi ollut enemmän kokemusta kuin itselläni, vaikken enää neitsyt ollutkaan, mutta hänen epätietoisuutensa oli oikeastaan kiihottavampaa kuin mikään muu olisi siinä tilanteessa ollut.
Sanaakaan sanomatta vein hänen kätensä selälleni. Hän ymmärsi vinkin ja avasi rintaliivini ilman suuria ongelmia. Hän riisui minut liiveistä ja ihasteli minua edessään, kuin arvokkainta jalokiveä. Hän hieroi rintojani ja suuteli taas kaulaani. Jannen hängitys ja läheisyys nostottivat kiihkoani ja saivat minut huokailemaan.
"Jannehh.. Suutele mua", mumisin Jannen suudelmien lähestyessä toista rintaani. Huulet kiersivät ihollani hitaasti tihenevää kehää kunnes ne kohtasivat nännipihan. Tunsi Jannen kielen nuolevan ensin nänniäni ja sitten hän imaisi sen kokonaan suuhunsa. Käden työskennellessä toiselle rinnallani Janne imi
rintaani humalluttaen minut täysin himoon.
Halusin häntä niin, että en olisi voinut halutessanikaan estää itseäni siirtämästä Jannen käden alas pitkin kehoani. Pysäytin sen alavatsalleni, mutta tietäen, mitä halusin, se jatkoi haroihini.
Janne nousi vielä suutelemaan huuliani. Hän laski housujani alas samalla katsoen minua syvälle silmiini.
Housuni valahtivat lopun matkasta omalla painollaan, ja potkaisin ne vähän matkan päähän meistä.
Pälläni oli enää vain tummanpunaiset kostuneet alushousuni. Janne kosketteli ensin kevyesti minua housujen yläreunasta, kunnes vein hänen kätensä alemmas pillulleni.
Janne tunsi varmasti kosteuden housuillani hänen hieroessaan minua niiden päältä.
"Sä oot ihan märkä", hän henkäisi.
"Se on ihan vaan sun ansiota", totesin.
"Hiero mua tästä", sanoin samalla siirtäen Jannen sormet klitorikselleni. Hän hieroi ensin varovaisesti, mutta kehotuksestani ja voimistuvista huokailuistani varmuutta saaden hän kovansi sekä tahtia että voimakkuutta.
Janne painoi huulunsa vasten housujeni verhoamaa pillua ja nuoli minua housujen lävitse.
"Anna sä tuoksut ihanalle", hän sanoi ja kiskoi sitten kärsimättömänä housut jaloistani ja kohtasi näkymän.
Onnekseni olin vasta eilen ajellut pilluni, jättäen kuitenkin häpykummulle siistin kolmion, mistä Janne tuntui nauttivan täysin rinnoin.
Hän koitti pilluani sormillaan ja raotti jo kiilteleviä huuliani pyöritellen samalla sormeaan klitoriksellani. Suljin silmäni ja nojasin taas pulpettiin takanani. En malttanut enää odottaa ja painoin Jannen päätä lähemmäs vakoani.
Janne katsahti nopeasti minuun ja katseidemme kohdatessa nyökkäsin purten huultani. Tunsin hänen
huulensa ensin häpyhuulillani ja avasin jalkojani enemmän. Huulet ja kieli tutkivat minua, ne koittivat, etsivät ja viimein löysivät herkimpäni. Huohotin käsi Jannen hiuksissa ja katselin kuinka hän tuotti minulle uskomatonta mielihyvää.
"Ahh.. Janne.. Janne.." huokailin kovaan ääneen, kun hänen sormensa kulkivat aukkoni suulle samalla kielen yhä leikkiessä klitallani. Janne painoi sormeaan sisälleni hitaasti. Se painui sisälleni ja kohosi ja hankasi minun pyhimpääni. Huokailin ja supistelin hänen sormensa ympärillä. Janne otti harmikseni sormensa kokonaan ulos nosti hieman päätään jättäen minut hetkeksi, mutta jatkoi klittani hyväilyä toisella kädellään.
Näin kuinka hän maistoi sormeaan ja palasi taas nuolemaan minua. Jannen painaessa nyt jo kahta sormeaan sisälleni huokailin ja puristin toisella kädelläni rintaani painaen toisella Jannea lähemmäs.
Tunsin, kuinka sormet pumppasivat tiheään tahtiin sisälläni, ja kuinka Jannen kieli kiithdytti vauhtiaan.
"Mä en kestä enää kauaa, Janne", sanoin ja samassa tunsin kehossani kulkevan sähköiskuja jotka ravistelivat minua ja vimein iskeytivät klitorikseeni.
"Ahh!" parkaisin, painauduin Jannen suuta vasten ja hetkeen en ajatellut tai tiennyt mitään, en edes, missä olin tai kuka olin. Mieleni täytti rentoutuneisuus, kun vajosin Jannen tukiessa minua, etten satuttaisi itseäni.
Kietouduin häntä vasten ja me kellahtimme lattialle päällekkäin. Janne piteli minua ja painoin kasvoni hänen rintaansa vasten.
"Enhän mä vaan paina liikaa?" kusyin silittäen Jannen rintakehää.
"Et ollenkaan. Älä nouse siitä ikinä", Janne vastasi ja painoi mInua tiukemmin itseään vasten.
"Onpahan huomenna porukalla ainaki puheenaihetta", sanoin hymyillen ajatukselle.
Nousimme kuitenkin luokkahuoneen lattialta ja pukeuduimme. Kumpikin meistä oli hiljaa, kun kuin sanattomasta sopimiksesta kävelimme kohti ovea.
"Janne", aloitin tarttuessani ovenkahvaan.
"Mitä me oikeen.." olisin toki jatkanut lausetta, mutta Janne esti minua puhumasta suutelemalla minua hellästi.
"Mä välitän susta, Anna. Haluaisitko sä vaikka tulla meille täänään?", Janne kysyi, ja minut valtasi huojennus. En tiedä, miksi, mutta ajatuskin loppuelämästäni ilman Jannea tuntui niin tyhjältä ja onnettomalta. Nuo sanat kuultuani olisin voinut melkeinpä itkeä ilosta.
"Mäkin välitän susta, enemmän, kun uskotkaan. Tää on ihan hullua, eihän me edes tunneta kunnolla".
"No sitten tutustutaa. No, haluutko siis tulla, vai et?" Janne kysyi vedettyään minut taas lähelleen.
Suutelin häntä ja nyökkäsin.
Lähdimme koulusta käsi kädessä kohti bussipysäkkiä.

-- ps. kommentit ovat toivottuja joten niin hyvät kuin huonotkin puolet, antaa palaa! Ai niin, hyvää kesää kaikille!

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä