onko kenelläkää jääny jottai naista/miestä johon ootte ihastunnu/rakastunu niin kova ikävä että oksettaa
Miten on
kova ikävä
31
2171
Vastaukset
- sattuu ja lujaa
kyl on joskus aikoinaa jääny semmone ikävä et ihan meinaa kiehuu yli
- aito rakkaus
juuri nytkin...Pitää pakolla panna ne ajatukset sivuun, että kestää. Tuskallista kaivata läheisyyttä, jota ei mahdollisuutta saada silloin kun eniten kaipaa. Voinko olla ensimmäinen vaikka olen ns. toinen. Taistelen vastaan, jotta en nöyryyttäisi itseäni. Sietämätöntä..
- toinen?
mitäs sie toisten avioon sekannut,eiks siul omaa löydy,pidä näppis toisten miehist irti ja hommaa oma nii etoo ns "toinen"
- aito rakkaus
toinen? kirjoitti:
mitäs sie toisten avioon sekannut,eiks siul omaa löydy,pidä näppis toisten miehist irti ja hommaa oma nii etoo ns "toinen"
jota en tässä analysoi. Ihmiselossa vaan tapahtuu kummallisia sattumia. Enkä se minä ollut aloittajana. Olen vapaa tekemään itse mitä haluan. Siinä on niin paljon muutakin...ihmisenä hän antaa minulle hyvin paljon.
Moralisointia en kaipaa. Tapaamme satunnaisesti, vuosiakin väliä. - aito rakkaus
toinen? kirjoitti:
mitäs sie toisten avioon sekannut,eiks siul omaa löydy,pidä näppis toisten miehist irti ja hommaa oma nii etoo ns "toinen"
jatkaa hieman teemasta...tiedän että mielipiteet ovat hyvin tuomitsevia ja mustavalkoisia, kun keskutellaan uskollisuudesta (mitä se kellekin on) tai ns. toisen naisen olemassaolosta (mikä senkin määritelmä sitten?)
Tuo sinun kommenttisi oli vain niin toisesta maailmasta kuin koen oman tilanteeni.
Nyt vasta lähes eläkeiässä olen saanut todeta löytäneeni ihmisen, joka ymmärtää minua, hyväksyy minut sellaisena kuin olen, lohduttaa, auttaa.Voimme jutella ihan mistä tahansa.
Sen verran taustaa, että seurustelimme kymmenkunta vuotta sitten. Aika ei ollut kypsä silloin. Sattumien kautta hän tuli töihin samalle paikkakunnalle, etsi minut ylös, halusi tavata. Oli kuitenkin ehtinyt avioitua tahollaan sillä välin. Vuosikausia olimme nyt ns. ystäviä vain, juttelimme paljon. Muuttui loppua kohti intiimimmäksi. Hän muutti pois paikkakunnalta taas kun työ oli ohi.
Viesteilemme ja juttelemme pitkiä puheluita. Joskus kuukausien taukoja, joskus soittelemme hyvinkin usein.
En minä kaipaa neuvoja, en tuomiota, en sääliä.
Niitä miehiä olisi kyllä, se ei ole ongelma, mutta en huoli ketä tahansa.
Itselleni tilanne on onnellinen ja surullinen, joskus ristiriitaiset tunteet. Tiedämme sen molemmat. Elämässä ei vaan voi saada aina kaikkea. Ei ole tarvetta tehdä tämän kummempia ratkaisuja. Voin kuolla ihan elämääni tyytyväisenä kun sain kokea niin paljon.
Mutta kun aloitus oli jotain..ikävöitkö, niin vastasin siihen. Toki ikävöin ja kipeästi joskus. Olen onnellinen, että minulla on sellaisia tunteita vielä :)
- vaan inho
niin, että oksettaa. Juuri eilen luin ja heitin roskiin mapillisen hänen minulle lähettämiään nettikortteja. Hullu olin kun ne aikoinaan printtasin, pari mapillista on vielä jäljellä. Kirjeet olen kopioinut nettiin, kaikkien luettavaksi.
- kaikkien luettavaks
mistä ne löytyy,uteliaana ootan*virn*
- on blogi
kaikkien luettavaks kirjoitti:
mistä ne löytyy,uteliaana ootan*virn*
siellähän ne, aikas moni on sinne "eksynyt", sattumalta.
- blogiin eksytään
on blogi kirjoitti:
siellähän ne, aikas moni on sinne "eksynyt", sattumalta.
mistä löydän sen??linkki??
- Ja vielä kerskua
tuommoisella asialla. Ajatteles jos hän laittaisi sinun kirjeesi kaikkien nähtäville ja luettavaksi. Miltäs se tuntuisi? Häpeä!
- Ja en...
Sanotuksi saa. Lyhytaikainen suhde, sai elämääni jälkeenpäin, niin paljon pahaa. Vie lopun elämääni, että siitä yli pääsen.
- en häpeä
Ja vielä kerskua kirjoitti:
tuommoisella asialla. Ajatteles jos hän laittaisi sinun kirjeesi kaikkien nähtäville ja luettavaksi. Miltäs se tuntuisi? Häpeä!
Blogissani ovat myös omat lähettämäni kirjeet, sensuroimattomina!
Tyyppi ei käyttänyt mun etunimeäni, koska se oli kuulemma ruma eli hänen minulle "antama" nimi on siellä.
Omia kirjeitäni ei ollut tarpeen sensuroida, saivat mennä sellaisinaan.
Hänen tiedoistaan muutin paljon: nimen, asuinpaikan, ammattiinsa liittyvistä viesteistä suurin osa on pois. Hänellä oli yksi tuttavaperhe, sen osalta poistin kaikki.
Siis minä olen siellä oma itseni, hänen tiedoistaan on paljon sensuroitu. - ihmeessä
en häpeä kirjoitti:
Blogissani ovat myös omat lähettämäni kirjeet, sensuroimattomina!
Tyyppi ei käyttänyt mun etunimeäni, koska se oli kuulemma ruma eli hänen minulle "antama" nimi on siellä.
Omia kirjeitäni ei ollut tarpeen sensuroida, saivat mennä sellaisinaan.
Hänen tiedoistaan muutin paljon: nimen, asuinpaikan, ammattiinsa liittyvistä viesteistä suurin osa on pois. Hänellä oli yksi tuttavaperhe, sen osalta poistin kaikki.
Siis minä olen siellä oma itseni, hänen tiedoistaan on paljon sensuroitu.julkaiset kirjeitäsi?
Ei mene ainakaan minulla jakeluun.
tv. eka viestini tähän ketjuun - itelleni
ihmeessä kirjoitti:
julkaiset kirjeitäsi?
Ei mene ainakaan minulla jakeluun.
tv. eka viestini tähän ketjuunJotenkin se parivuotinen juttu oli pakko purkaa. Aloitin lukemaan kirjeitä, molempien vuoronperään. Ei kait niitä olisi tarvinnut (näin jälkeenpäin ajateltuani)nettiin laittaa, silloin se tuntui luonnolliselta. Tunsin, että kun muutkin lukevat, tajuaisivat, etteivät olisi yhtä tyhmiä, herkkäuskoisia kuin mä olin. Se siitä.
- että se
itelleni kirjoitti:
Jotenkin se parivuotinen juttu oli pakko purkaa. Aloitin lukemaan kirjeitä, molempien vuoronperään. Ei kait niitä olisi tarvinnut (näin jälkeenpäin ajateltuani)nettiin laittaa, silloin se tuntui luonnolliselta. Tunsin, että kun muutkin lukevat, tajuaisivat, etteivät olisi yhtä tyhmiä, herkkäuskoisia kuin mä olin. Se siitä.
oli tärkeää sinulle.
Ethän naura, jos kysyn tyhmän kyssärin?
En ole tunkemassa sivuillesi, mutta vainko "eksymällä" blogeihin (olikohan oikein) törmää? Tai sitten tutut tietenkin osaavat.
*häpeää tyhmää kysymystään posket punaisina*
(olen uusi "koneenkäyttäjä")
- nuoruuteen jäi
jotain mitä kaipaan vieläkin. silloin olin niin lapsellinen ja ylpeä, etten ymmärtänyt pitää rakkaastani kiinni. En arvannut, että asia vaivaa vielä vuosienkin jälkeen.
Mutta...aion ottaa häneen yhteyttä jonain päivänä. Ei se ota jos ei annakaan, saan ainakin mielenrauhan itselleni.- jpntar
Pitää ollakkin. Jos/kun joku asia painaa sydämellä, on pakko tehdä siitä loppu...tavalla tai toisella.
- väliin!
Miksi menet vieläkin rääpimään toisen ihmisen kimppuun, minkä hylkäsit? Anna olla rauhassa, hän elää omaa elämäänsä, ja varmasti olis ottanu yhteyttä jos kiinostus riitäisi! Anna olla ihan rauhassa, äläkä sotke toisenkin elämää, kun omasi olet kerran jo mokannu!
- että jotkut jaksavat
väliin! kirjoitti:
Miksi menet vieläkin rääpimään toisen ihmisen kimppuun, minkä hylkäsit? Anna olla rauhassa, hän elää omaa elämäänsä, ja varmasti olis ottanu yhteyttä jos kiinostus riitäisi! Anna olla ihan rauhassa, äläkä sotke toisenkin elämää, kun omasi olet kerran jo mokannu!
olla negatiivisia ja aggressiivia. Eihän puhetta ollut hylkäämisestä tai elämän mokaamisesta, vaan ihan vilpittömästä halusta kysellä toisen kuulumisia ja vointia. Luulen, että moni meistä haluaisi ottaa yhteyttä nuoruuden ajan ystäviinsä ja muistella menneitä. Moni varmaan myös ilahtuisi tällaisesta yhteydenotosta, minä ainakin.
- vanhauneksija...
Minua oksettaa taas puolestaan joskus tunneristiriidat (Eiväthän tunteet ja todellisuus välttämättä kohtaa eikä kait tarvitsekaan). Vähän niinkuin krapula, mutta ehkä sitä ennen on ollut jonkinlainen humalan kaltainen olotila.
Mullahan on nimimerkkinäkin uneksija... Ei se nyt aivan tuulesta temmattu ole, vaikka väitänkin niin. - en uskalla
enää häntä oikein tavatakaan, - joka kerta on vaikeampi lähteä sieltä pois :(
*pyääääääääääää!* - mä hoivaan
Älä nyt tommosia....
- tammikuun likka
Vuosikausiin en ikävöinyt muuta kuin kotoa pois lähteviä lapsiani tai jotakin "maallista", kuten omaa puutarhaani, joka jäi entiseen elämääni.
Eli en tunnistanut itsessäni "tunteita" olevankaan, paitsi "äidin tunteet". Silloin tällöin täältä palstalta voi lukea jotenkin siihen tapaan, että "etsi elämä" tai "miksi täällä aikaansa kuluttaa, virtuaalielämässä ja koneella" tai jotakin muuta tähän tapaan.
Pitää todeta, että tämä "virtuaalielämä" antoi tunteet takaisin elämään, olivathan ne siellä jossakin syvällä olemassa.
Nyt ikävöin. Ikävöin todella. Ikävä on ollut pakahduttavaa. Myönteistä ikävässä on, että en ollutkaan se jääkylmä kalikka, joksi niin usein itseäni kuulin sanottavan. Miksikö...?
Ikävä haihtuu aikanaan ja tunteet ovat olemassa itsessäni, siellä ne ovat, tallessa, puutarhassaan...Niin, tässäkin kohtaa elämää ja tässä iässä.- a.mazon
Ei koskaan ole liian myöhäistä?
- Pirre*
on vaikeaa ja ehkä vain huonoja kokemuksia esim. parisuhteessaan, hän "tappaa" tai tukahduttaa tunteensa väkisin, - se on selviytymiskeino; ei enää koskekaan kun kasvattaa itselleen tunteettomuuden kuoren, - mutta ei ihminen ole silloin onnellinen.
Mie ajattelen näin..:) - piti.....
Pirre* kirjoitti:
on vaikeaa ja ehkä vain huonoja kokemuksia esim. parisuhteessaan, hän "tappaa" tai tukahduttaa tunteensa väkisin, - se on selviytymiskeino; ei enää koskekaan kun kasvattaa itselleen tunteettomuuden kuoren, - mutta ei ihminen ole silloin onnellinen.
Mie ajattelen näin..:)aikoinani valita kahdesta hyvästä. ikävä oli pitkään toista, mutta huomaan tehneeni hyvän ratkaisun. olen onnellinen ihmissuhteessani. joskus silloin tällöin muistelen lämmöllä häntäkin. omaan pahaan oloon ei mielestäni saa toisen rakennettua elämää sotkea. vastinkäymisiä välillä tulee, mutta niiden turvin ei suhdetta ruveta rikkomaan. perusterve suhde kestää pienet erimielisyydetkin. rakkaus kantaa...muisto lämmittää.....
- Pirre*
Pirre* kirjoitti:
on vaikeaa ja ehkä vain huonoja kokemuksia esim. parisuhteessaan, hän "tappaa" tai tukahduttaa tunteensa väkisin, - se on selviytymiskeino; ei enää koskekaan kun kasvattaa itselleen tunteettomuuden kuoren, - mutta ei ihminen ole silloin onnellinen.
Mie ajattelen näin..:)Kaikkea Hyvää teille, ja tulkaa Onnellisiksi
:) - enkelitrio
Oletko selvittänyt,jos ikävä onkin molemminpuolista?
Mukava,että olet antanut "sydämesi herätä".
Lämpimin ajatuksin ! "Enkelit"
- hölmö minä
tavoittamaton ja tuntematon, silti häntä ajattelen
Kyllä suren ja ikävöin erästä ihmistä.
- Suttura
Ei okseta mutta kourii.
Kaipaan erästä henkilöä niin että 15 cm navan alapuolelta särkee. :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Korjaa toki jos...
Koet että ymmärsin sinut kuitenkin aivan väärin. Jännittäminen on täyttä puppua kun et muitakaan miehiä näköjään jännitä293315- 1201321
Ellen Jokikunnas paljasti somessa ison perheuutisen - Ralph-poika elämänmuutoksen edessä!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask sekä Ralph-poika ovat uuden edessä. Tsemppiä koko perheelle ja erityisesti Ralphille! Lu101265- 711028
- 581021
Nainen, jos kuuntelet ja tottelet, niin sinulle on hyvä osa
Ominpäin toimiessasi olet jo nähnyt mihin se on johtanut. Olen jo edeltä sen sinulle kertonut ja näen sen asian ja totuu1871006olet kaiken rakkauden arvoinen
Olisinpa kertonut kuinka rakastuin sinuun. Kuinka hyvältä tunnuit siinä lähelläni, kunpa en olisi väistänyt vastapäätyy26957Olisi kiva
Tietää, mitä oikein ajattelet minusta tai meistä? Mitä meidän välillä on? Salattua tykkäämistä, halua, himoa? Onhan tämä38921Mikä koirarotu muistuttaa kaivattuasi eniten?
Koirien piirteet muistuttavat usein ihmisten ja omistajiensa piirteitä.66900Oot mun koko maailma
Ei ole koskaan ollut ketään, joka olisi niin täydellinen minulle kuin sinä mies ❤️ Ikävöin sua🥹78855