Mitenhän vaikuttaa työttömyysturvaan jos työnantaja maksaa "palkan" toimeksiantopalkkiona. Työsopimusta ei tehdä. Siinä ei määritellä milloin, miten, missä, kuka työn tekee, kunhan se vaan tulee tehdyksi.
Toimeksiantopalkkio
Ulalla
241414
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
tietää! Esimerkiksi soviteltua työttömyysturvaetuutta saavan pitää ilmoittaa etuuden maksajalle - vaikkapa KELAlle - työaikansa ja lähettää todistus palkasta. Toisaalta KELA ei vaadi työnantajan antamaa tositetta työtunneista ainakaan joka maksukaudelta. Saattaa kuitenkin olla niin, että tällaisen työsuhteen alkaessa työntekijän pitää toimittaa sovitellun työttömyysturvaetuuden maksajalle työnantajan todistus siitä, ettei kyseessä ole kokoaikatyö. Kelpaisiko toimeksiantajan kirjoittama selostus siitä, ettei työsuoritus edellytä kokoaikatyötä???
Kannattaa selvittää asia työttömyysturvaetuuden maksajan kanssa, ennen kuin sitoutuu. Ja samalla kannattaa ottaa huomioon se, ettei joudu vahingossa yrittäjän asemaan työvoimatoimiston mielestä!
siinä, että työkkäri voi tulkita kysyjän yrittäjäksi (ns. omassa työssään työllistyväksi), jos työsuorituksen työaikaa ei ole määritelty ja palkkiokin maksetaan muuna kuin palkkana. Joten ojasta allikkoon...
osa-aikaiselle, toimeksiantoja saavalle työntekijälle maksetaan PALKKAA eikä palkkiota? Jos palkkatodistus näyttää normaalilta palkansaajan tositteelta, niin asia on OK ... vai onko?
Itse olen tehnyt tämäntyyppistä keikkatyötä vuosia - suositeltiinpa sitä minulle alun perin juuri työvoimatoimistosta - eikä soviteltujen päivärahojen kanssa ole ongelmia tullut.
Eipä silti: minulta ei voitaisi ikinä mitään periä ulosottoteitsekään - säännölliset tuloni ovat niin niukat.
...osa-aikaiselle, toimeksiantoja saavalle työntekijälle maksetaan PALKKAA eikä palkkiota?...
Jos toimitat normaalin palkkatodistuksen maksajalle, niin eipä tuossa maksajalla (Kela/kassa) ole syytä epäillä, että kyse olisi toimeksiannoista eikä palkkatyöstä.
Sitten sinulle voi käydä ohraisesti, jos jossain vaiheessa selviää, että saamasi palkka onkin palkkioita toimeksiannoista, ellet sitten ole tehnyt ennen työttömyyttäsi riittävän kauan toimeksiantoja kokoaikatyön ohessa, jolloin toimeksiantotyösi saatetaan katsoa sivutoimiseksi.
Nappasin jäljempänä olevasta viestistä määrittelyn siitä, minkälainen työ kelpaa sovitteluun, sillä määrittely on ihan oikein ja sellainen, jota sovelletaan käytäntöön: ...Työn täytyy tapahtua työnantajan valvonnan alla ja työaika täytyy olla luotettavasti valvottu, jotta soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa. Esimerkiksi provisiopalkka-alalla työskenteleville ei voida maksaa soviteltua ansiopäivärahaa, jos työskentely tapahtuu kotona, vaikka saadut tulot olisivatkin vähäiset...
Vähän tuo juttu kyllä ontuu, sillä muistaakseni perhepäivähoitajalla on oikeus päivärahaan, vaikkei ihan sananmukaisesti tuo edellä oleva määrittely toteudukaan.
Olen tehnyt erilaisia toimeksiantoja yhdelle "työnantajalle" eli minulla ei ole ollut sopimusta ko. työnantajan kanssa. Olen ilmoittanut minulle maksetut palkkiot (ja toimittanut vastaavat palkkiolaskelmat) kassalleni sekä kirjannut kuhunkin työhön käyttämäni ajan (esim. 3 h). Saamani palkkiot on soviteltu kuin mikä tahansa "työsuoritus".
Minun toimeksiantoni ovat olleet sellaisia, ettei niitä ole voitu tulkita yrittäjyyksi. Mutta jos sellainen riski on aloittajan kohdalla olemassa, niin sitten voi olla ikäviä yllätyksiä edessä.
... Olen ilmoittanut minulle maksetut palkkiot (ja toimittanut vastaavat palkkiolaskelmat) kassalleni sekä kirjannut kuhunkin työhön käyttämäni ajan (esim. 3 h). Saamani palkkiot on soviteltu kuin mikä tahansa "työsuoritus"...
Tuntematta tilannettasi tarkemmin herää epäilys, että tuossa kassan virkailija ei ole nyt ymmärtänyt tilannetta. Liekö niin, että olet ilmoittanut työajan, on saanut virkailijan olettamaan, että kyseessä on työsuhde?
Toivottavasti ei vuoden, parin jälkeen ole edessä tilanne, että sinut jälkikäteen tuomitaan yrittäjäksi ja peritään maksetut päivärahat takaisin.
...Minun toimeksiantoni ovat olleet sellaisia, ettei niitä ole voitu tulkita yrittäjyyksi...
Toivottavasti kassa on erikseen selvityttänyt työkkärillä tilanteesi, ettei edellä esittämäni vaihtoehto realisoidu. Työkkärin ratkaisee sen, oletko yrittäjä vai et.
Oletko siis selvittänyt tuon tilanteesi työkkärin kanssa? Jos työkkäriltä ei ole esteetöntä lausuntoa, jossa todetaan, ettei estettä päivärahan maksulle ole toimeksiantosopimuksesta huolimatta, niin sitten asia saattaa olla ok.
Nuo suulliset toimeksiantosopimukset ovat aika riskaabeleja, sillä noissa todennäköisesti katsotaan yrittäjäksi. Yrittäjän leiman saa pois, kun pystyy työkkärille osoittamaan pätevästi, ettei ole enää yrittäjä. Se edellyttää yleensä poistamista kauppa- ja verottajan rekistereistä. Kun tuossa on kyse suullisesta sopimuksesta eikä yritystä ole rekisteröity mitenkään, yrittäjyyden päättymisen osoittaminen on tosi kinkkinen juttu ja saattaa olla, ettei onnistu mitenkään muuten kuin olemalla palkkatyössä riittävän pitkän ajan.
langettaen yrittäjä-status kaikkine siihen liittyvine työttömyysturvansaantirajoituksineen? Yrittäjänhän on hän, joka toimii toiminimin tai erityyppisin yhtiömuodoin tai on hankkinut LY-tunnukset ja hoitaa eläkeasiansa yrittäjäin systeemien kautta. Toimeksiantoja toiselta saava ja niiden perusteella ansioita hankkiva ei ole itsenäinen yrittäjä! Tietysti työvoimatoimisto voi tulkita asian niin, että henkilö A MYY työsuorituksiaan toimeksiantavalle taholle ja on siis itse aktiivisena kauppa-Lopona sen sijaan, että saisi toimeksiannot eli työKOMENNUKSET toimeksiantavalta taholta...
Vaihteleeko eri työvoimatoimistojen/eri virkalijoiden suhtautuminen tällä tavoin (lisä)ansioita hankkiviin henkilöihin? Miten suhtautuu sosiaalitoimisto, jos työvoimaviranomaisten yrittäjäksi väittämä henkilö hakee toimeentulotukea riittämättömän ns. yritystoiminnan vuoksi?
...Yrittäjänhän on hän, joka toimii toiminimin tai erityyppisin yhtiömuodoin tai on hankkinut LY-tunnukset ja hoitaa eläkeasiansa yrittäjäin systeemien kautta...
Työttömyysturvalaissa ei ihan noin suppeasti yrittäjää määritellä, riittää, että on velvollinen ottamaan vakuutuksen YEL:n tai MYEL:n mukaisesti.
Toimeksiantosopimuksella töitä tekevää ei toimeksiantava yritys kaiketi vakuuta, joten toimeksiantosopimuksella työskentelevä joutuu hoitamaan itse eläketurvansa. Oletan, että YEL on tuossa tilanteessa ainut mahdollinen.
Myöskään tuo YEL ja MYEL ei ole ehdoton vaatimus.
Esimerkki elävästä elämästä: Yrittäjän puoliso teki puolison yrityksen kautta käännöstöitä. Yrityksen toimiala oli muistaaksen rakennusala, ei siis mitenkään tekemisissä rakennusfirman toimialan kanssa. Puolisosta tuli yrittäjä.
Toinen esimerkki: Yrittäjän avopuoliso teki toimistotöitä yrityksessa tel-vakuutettuna, oli tehnyt sitä jo ennen avoliittoa. Avopuolisosta tuli yrittäjä siitä hetkestä, kun muuttivat saman katon alle, vaikka tel-vakuutus pysyikin voimassa.
Esim. ammatinharjoittajat ovat yrittäjiä, vaikka käsittääkseni heillä ei tarvitse olla toiminimeä. Korjatkaa, jos olen väärässä.
...Toimeksiantoja toiselta saava ja niiden perusteella ansioita hankkiva ei ole itsenäinen yrittäjä!...
En ole ollenkaan varma, mutta nuo toimeksiantosopimukset saatetaan rinnastaa alihankintaan.
Yksi huomionarvoinen seikka vielä: toimeksiantosuhteessa olevan täytyy itse maksaa sotu-maksunsa, mikä jo viittaa yritystoimintaan. Tuossahan käsittääkseni täytyy olla ennakkoperintäverokirja. (En tunne kovin hyvin noita yrittäjän velvollisuuksia verottajan suuntaan.)
...Miten suhtautuu sosiaalitoimisto, jos työvoimaviranomaisten yrittäjäksi väittämä henkilö hakee toimeentulotukea riittämättömän ns. yritystoiminnan vuoksi?...
Tylysti. Sosiaalitoimi on sitä mieltä, ettei yritystoimintaa voida tukea toimeentulotuella. Sosiaalitoimelle riittää se, että työkkäri on määritellyt yrittäjäksi.
Kiitokset asiantuntevista kommenteistasi. Arvostan niitä.
Olen tehnyt noita samoja toimeksiantotöitä jo kymmenen vuotta ja ollut tästä ajasta suurimman osan myös nk. normaalissa päivätyössä (37,5 h viikko).
Olen selvittänyt kassalle ihan kirjallisesti, millaisesta työstä on kyse, kun minulla ei ollut heidän normaalisti edellyttämäänsä työsopimusta antaa. Toisaalta palkkiolaskelma samoin kuin palkkion maksava organisaatio kertovat erittäin selkeästi, mistä on kyse.
Mutta on hyvä, että näistä keskustellaan ja että ihmiset (myös minä) opimme ymmärtämään omaan aktiivisuutemme liittyvät riskit.
...Olen tehnyt noita samoja toimeksiantotöitä jo kymmenen vuotta ja ollut tästä ajasta suurimman osan myös nk. normaalissa päivätyössä (37,5 h viikko)...
Tuo saattaa olla arvoituksen ratkaisu. Jos olet riittävän kauan tehnyt toimeksiantoja kokopäivätyön ohessa (niin kuin ilmeisesti olet tehnyt), niin nuo toimeksiantotyöt katsotaan sivutoimisiksi, jolloin estettä päivärahan maksamiselle ei ole.
...Olen selvittänyt kassalle ihan kirjallisesti, millaisesta työstä on kyse, kun minulla ei ollut heidän normaalisti edellyttämäänsä työsopimusta antaa. Toisaalta palkkiolaskelma samoin kuin palkkion maksava organisaatio kertovat erittäin selkeästi, mistä on kyse...
Sillä ei ole merkitystä, kuinka perusteellisesti olet asian kassalle selvittänyt, sillä työkkäri on se, joka ratkaisee päivärahaoikeuden, kassa vain laskee päivärahan suuruuden ja maksaa työkkäriltä luvan saatuaan. Toisaalta saattaa olla, että kassa on asian työkkärin kanssa selvittänyt ja kaikki on ok.
...Vaihteleeko eri työvoimatoimistojen/eri virkalijoiden suhtautuminen tällä tavoin (lisä)ansioita hankkiviin henkilöihin?...
Virkailijoilla tuskin on mahdollisuuksia tehdä omaperäisiä ratkaisuja. Tietysti virkailija voi jonkun rajatapauksen jättää viemättä työvoimatoimikuntaan, mutta siinä on se riski, että toinen virkailija sitten vie, kun huomaa, että kyseessä olisikin ollut työvoimatoimikunnan ratkaistavaksi tuleva asia.
Sen sijaan eri työkkäreiden työvoimatoimikunnat saattavat ja taitavat tehdäkin jossain määrin toisistaan poikkeavia päätöksiä, ts. joissakin terve järki joskus voittaakin.
Jos valitaan linja, joka on tavanomaista väljempää lain- ja soveltamisohjeiden tulkintaa, niin homma hoituu niin kauan kuin TE-keskuksissa oleva työttömyysturva-asiamies ei asiasta valita. Työttömyysturva-asiamiehellä on itsenäinen valitusoikeus työvoimatoimikunnan ja työkkärin tekemistä päätöksistä.
Kysyin vielä liitostani asiaa ja heidän kantansa oli että:
Työn täytyy tapahtua työnantajan valvonnan alla ja työaika täytyy olla luotettavasti valvottu, jotta soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa. Esimerkiksi provisiopalkka-alalla työskenteleville ei voida maksaa soviteltua ansiopäivärahaa, jos työskentely tapahtuu kotona, vaikka saadut tulot olisivatkin vähäiset. Kotipaikkakuntani työvoimatoimisto elää myös ihan omaa elämää ja omilla säännöillä. Summasummaarum. Jatkan työttömänä mihinkään sekaantumatta.
Onko paikkakunnallasi työosuuskuntia niihin voi päästä mukaan ihan nimellisellä osallistumismaksulla tai ns. paperityö korvauksilla. Toimeksiannot ja palkkiot kiertävät siis sen kautta ja säilyy työttömänä silloin kun ei hommaa ole.
Ainakin isoilla paikkakunnilla löytyy useita erilaisia työosuuskuntia monipuolisesti eri aloilta ja niilla omia sääntöjä. Tuossa myös tutustuu muihin tekijöihin, saa vinkkejä ja ei niin isoja vastuita. Jotkut työllistyvät jopa vakinaisesti ajan kuluessa.
...Työn täytyy tapahtua työnantajan valvonnan alla ja työaika täytyy olla luotettavasti valvottu, jotta soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa...
Näin on. Tuo on ihan yleinen määritelmä ja pitää niin työkkäreissä kuin työttömyyskassoissakin.
Siksi luulen vähän, että hän, joka aikaisemmassa viestissä kertoi saavansa toimeksiantotöistä huolimatta soviteltua, joutuu jossain vaiheessa maksumieheksi, jos asia selviää työkkärille ja kai kassallekin, sillä siellä ei ole joku luultavasti ymmärtänyt asiaa. Tai sitten kirjoitajan viesti on vajaa.
Kassalle asia voi selvitä siinä vaiheessa, kun siellä tehdään tarkastus. Muistaakseni stm:n vakuutusvalvontavirasto tekee näitä tarkastuksia.
Sen jälkeen kassa siirtää asian työvoimatoimikunnan käsiteltäväksi, joka antaa taannehtivan hylyn ja kassa taannehtivan päätöksen ja lähtee tylysti perimään takaisin maksamiaan päivärahoja.
Koska tuossa on vähän kassankin syytä, niin saattaa käydä niin, että kassa antaa osan anteeksi, jos kassalle on todella tehty selväksi se, että kyse on toimeksiantosuhteesta. Nuo takaisinperinnät kun saattavat kattaa pahassa tapauksessa useammankin vuoden, jolloin takaisinperintäsumma voi olla melkoinen.
...Jatkan työttömänä mihinkään sekaantumatta...
Järkevä päätös ja säästää sinut muutamalta harmaalta hiukselta ja paljolta stressiltä. Yhteiskunta saakoon sen, mitä tilaa.
Mielestäni on aivan käsittämätöntä, ettei provisiopalkka-alalla työskentelevä soi saada soviteltua ansiopäivärahaa! Perusteltiinko tätä mitenkään.
Tarkensin omaa tapaustani tässä samassa ketjussa, mutta nyt lukemieni kirjoitusten jälkeen en enää kyllä mitään uusia toimeksiantotöitä ota. Nykyisen kanssa katson olevani erittäin hyvin kuivilla.
Saapas nähdä muuttuvatko nämä kuviot toiseen asentoon, kun on uusi hallitus ja uudet kujeet (?). Muistaakseni jokin työryhmä on pantu pystyyn ja ensi vuoden puolella (?) pitäisi olla uusia käytäntöjä ehdolla.
tällaiseen takaisinperimistilanteeseen joutunut henkilö kieltäytyy palauttamasta rahoja tai hänellä ei yksinkertaisesti ole maksaa niin suurta summaa? Vähennetäänkö takaisinperittävät rahat hänelle mahdollisesti edelleen maksettavista työttmyyspäivärahoista? Silloinhan todennäköisesti maksajaksi joutuu hänen kotikuntansa sosiaalitoimi - jostainhan vajaatyöllisen takaisinperinnän kohteen/uhrin on elantonsa saatava.
Oletan tietäväni, että maksuaikataulusta on neuvotteluvaraa takaisinperintätilanteessa mutta miten pitkämielinen on perijä, jos näin velkaantuneelle ei kerta kaikkiaan kerry maksuvaraa? Vanheneeko tällainen saatava milloinkaan?
Entäpä jos työvoimatoimistosta on alun perin tuettu työtöntä ryhtymään osa-aikatyöhön mainostaen mahdollisuutta soviteltuun työttömyysturvaetuuteen mutta myöhemmin tämä nimenomainen työ onkin katsottu yrittäjyydeksi - kenen on syy ja kuka on maksuhenkilö?
...Mitä tapahtuu, kun tällaiseen takaisinperimistilanteeseen joutunut henkilö kieltäytyy palauttamasta rahoja tai hänellä ei yksinkertaisesti ole maksaa niin suurta summaa?...
Ei voi kieltäytyä, koska jos jättää maksamatta, niin sitten kuitataan tulevista tuista. Jos ei tukia ole tulossa, niin sitten menee ulosottoon, jos takaisinperintäpäätös on lainvoimainen (=ts. siitä ei voi enää valittaa).
Maksujärjestelyistä kyllä yleensä voidaan sopia, mutta 0-maksu ei varmasti ole mahdollinen.
On sitten kyllä se väylä, että takaisinperintäpäätökseen haetaan kohtuullistamista tai takaisinperinnän poistamista kokonaan valitusasteilta. Kriteerit kohtuullistamiselle ovat tiukat ja harvat saavat, yhtään takaisinperinnän poistoa ei tullut työssäolovuosien aikana vastaan, jos summa oli vähänkään isompi (=muutama sata euroa), jolloin jo maksaja on saattanut luopua takaisinperinnästä. Kelan olen nähnyt luopuvan runsaan sadan euron saatavasta.
Valituksen (kohtuullistamis/poistopyynnön) käsittely valitusasteissa (työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta - vakuutusoikeus) vie kaikkineen kai pari vuotta, joten vähän jää asioiden järjestelyvaraa, sillä takaisinperintä ei realisoidu ennen kuin vasta vakuutusoikeuden päätöksen jälkeen.
...Entäpä jos työvoimatoimistosta on alun perin tuettu työtöntä ryhtymään osa-aikatyöhön mainostaen mahdollisuutta soviteltuun työttömyysturvaetuuteen mutta myöhemmin tämä nimenomainen työ onkin katsottu yrittäjyydeksi - kenen on syy ja kuka on maksuhenkilö?...
Sillä ei ole merkitystä, vaikka työvoimatoimistossa olisi tehty väärä päätös, takaisinmaksajana on aina tuen saaja. Tosin isoissa summissa voidaan varattoman kohdalla maksettavaa määrää kohtuullistaa tai poistaa kokonaan, jos kyse pikkusummasta.
Kela on aika tyly. Olen lähipiirissä seurannut tapausta, jossa Kela tehtailee aika suuria takaisinperintöjä yhdelle henkilölle. Vaikka kyseisen henkilön taloudellinen historia on vaikea (yksinhuoltaja) ja nykyinenkin taloudellinen tilanne huono, niin ei puhettakaan edes kohtuullistamisesta, poistosta puhumattakaan. Kuitenkin kyse on myös Kelan mokailuista.
Jos takaisinperintäpäätös kolahtaa postiluukusta, niin valitusasteelle kannattaa hankkia sosiaalitoimen lausunto taloudellisesta tilanteesta. Ilman sitä tuskin edes kohtuullistamista harkitaan.
Muistakaa myös valittaa sitten perustepäätöksestä (se päätös, johon takaisinperintäpäätös perustuu). Jos ette sitä tee, niin takaisinperintäpäätöksen yhteydessä on turha valitella enää perustepäätöksen virheellisyydestä, sillä sitä ei tutkita. Siis takaisinperintäpäätöstä ei poisteta, vaikka peruste takaisinperintäpäätökselle olisi kuinka virheellinen, jos perustepäätöksestä ei ole erikeen valitettu, jolloin tietysti virhetilanteessa takaisinperintääkään ei tule. Tämä on etenkin Kelan päätösten kohdalla ongelma.
...Kriteerit kohtuullistamiselle ovat tiukat ja harvat saavat, yhtään takaisinperinnän poistoa ei tullut työssäolovuosien aikana vastaan, jos summa oli vähänkään isompi (=muutama sata euroa), jolloin jo maksaja on saattanut luopua takaisinperinnästä...
Jäipäs oikolukematta. Tuo tuli vähän hullusti sanottua. Tuossa tarkoitan tietysti sitä, että maksaja saattaa ihan pienistä takaisinperinnöistä luopua kokonaan.
tällainen - käsittääkseni julkisoikeudellinen - saatava VANHENEE?
...julkisoikeudellinen - saatava VANHENEE?...
Ei kai tuolla sinänsä ole yleisiä vanhenemisaikoja (en ole kyllä ihan varma), mutta vanhingonkorvauksena ainakin 10 vuodessa, jos asiasta ei ole muistutettu. Ulosottohan vanhenee nykyisin 15-vuodessa.
Vähäisenä pelastuksena saattaa tulla se, ettei vakuutusoikeus (tai mahdettiinko tuo vakuutusoikeuden poisto-oikeus siirtää työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle?) poista hyvin vanhoja päätöksiä, olikohan tuo viittä vuotta vanhempia, ellei siihen ole painavia syitä (oletan esim. tahallinen huijaus ja kyse suurista summista tms). Tutkailen myöhemmin tuota lakia vielä ja jos aihetta on, niin lisäilen tänne.
Hommahan toimii niin, että nyt ilmeisesti tarkoittamassasi tilanteessa työkkärin tulee antaa ensin hylkäävä lausunto, joka voi käsittääkseni kattaa kuinka pitkän ajan vain. Sen jälkeen vasta kassa/kela voi antaa taannehtivan hylkypäätöksen ja samalle ajalle takaisinperintäpäätöksen.
Jotta taannehtiva hylkypäätös voisi olla mahdollinen, niin tietyissä tilanteissa aikaisemmalle myöntöpäätökselle täytyy hakea poistoa. Kaikille myöntöpäätöksille poistoa ei tarvitse hakea - esim. jos on jatkuvasti saanut samoin ehdoin soviteltua, niin saattaisi olla esim. tilanne, että ensimmäiselle päätökselle tulisi hakea poistoa, muut kassa/kela voisi periä poistoa hakematta. Nämä poistosäännökset ovat sen verran hankalia ja olen aika harvoin niiden kanssa ollut tekemisissä, etten tässä käy niitä käsittelemään, koska se vain sotkisi monen ajatuskuvioita.
Mutta kuten sanottu, riittävän vanhoja päätöksiä ei poisteta. Jos myöntöpäätöstä ei poisteta, ei ko. päätöksen myöntöajalle voida antaa hylkypäätöstäkään. Joten kassa/kela ei voisi tuollaista aikajaksoa takaisinperiä, koska takaisinperintäpäätös edellyttää samalle ajalle olevaa hylkypäätöstä.
Kuten edellä totesin, käyn lueskelemassa vielä lain ja jos aihetta on, palaan asiaan.
Kas vain, onpas jäänyt huomaamatta lainmuutos. Vastasin edellä siis väärin, työttömyysturvalaissa on todella vanhenemissäännös. En tiedä sitten, onko tuosta säännöksestä käytännössä juurikaan apua.
Tuossa muutama säännös, joita kommentoin perässä vähän.
***Työttömyysetuuden ulosmittaus
Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea ei saa ulosmitata.
Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perustuvan oikeuden siirtämistä toiselle, on mitätön.
15 a § (29.12.2005/1217)***
Huomaa, että ulosmittauksen kieltämissäännös ei koske ansiosidonnaista päivärahaa. Tuokin näyttää olevan 1.1.2006 voimaan tulleita säännöksiä.
***Takaisinperintäsaatavan vanhentuminen
Päätös 10 ja 12 §:ssä tarkoitetun liikaa maksetun etuuden, tuen tai avustuksen takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa maksupäivästä lukien.
Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhenee viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.
Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 ja 11 §:ssä säädetään. Vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika***
Tuo näyttää olevan samantapainen säännös kuin mitä verotuksessa on. Tämäkin säänös taisi tulla voimaan vasta 1.1.2006.
Siis viittä vuotta vanhemmista takaisinperittävistä ei voida tehdä päätöstä. Melkoinen summa voi tuossakin ajassa kertyä, jos on saanut jatkuvasti tukea.
Jos sinulla on sellainen tilanne kuin oletan ja olet varma siitä, että takaisinperintä napsahtaisi, niin kannattaisiko lopettaa tuollaiset työt oitis ja toivoa, ettei asia selviä viiteen lähimpään vuoteen? Ja vaikka selviäisi lyhyemmänkin ajan kuluessa, niin ainakin vahimmasta päästä vanhenisivat. Toisaalta yhtäkkinen lopettaminen voisi herättää nukkuvan karhun... Ja erokarenssinkin mahdollisuus kannattaisi ottaa huomioon.
Tässäpä vielä otteita päätöksen poistosäännöksestä. Olen poistanut osan säännöksestä luettavuuden lisäämiseksi:
***Päätöksen poistaminen
Jos Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta voi Kansaneläkelaitoksen, työttömyyskassan tai asianosaisen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi***
***Myös Vakuutusvalvontavirasto voi esittää mainitulla tavalla virheellisen työttömyyskassan päätöksen poistamista työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle tai työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksen poistamista vakuutusoikeudelle.***
***Lisäksi työttömyysturva-asiamies on oikeutettu hakemaan työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevassa asiassa lainvoimaisen päätöksen poistamista***
***Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta.***
Jos käy niin, että yritteliään mutta silti ainakin taloudelliselta kannalta katsottuna riittämättömästi työllistyvän ihmisen työttömyysturva evätään, koska työttömyysturvaa hoitavat viranomaiset pitävät häntä yrittäjänä, niin onko hän oikeutettu saamaan toimeentulotukea kotikuntansa sosiaalitoimistosta? Vai onko systeemimme niin pöljä, että tämäntyyppisessä tilanteessa ihmistä pakotetaan lopettamaan työskentely tyystin ja siirtynään täysimääräisen työttömyysturvan ns. nauttijaksi? Älämölöä ei tällöin syntyne, jos osa-aikatyöstä kertyy palkkaa enemmän, kuin samainen henkilö saisi täysimääräistä työttömyysturvaa. Mutta voiko sosiaalitoimisto evätä toimeentulotukea sen perusteella, että tuen hakija on valinnut pienipalkkaisen TYÖN sen sijaan, että lorvailisi kokoaikatöitä norkoillen?
Oikea ratkaisu olisi se, että mahdollisimman monille osa-aikatyötä tekeville ja nykytyönsä laatuun periaatteessa tyytyväiselle tarjottaisiin mahdollisuus toiseen osa-aikatyöhön, jota hän voisi tehdä em. osa-aikatyön rinnalla. (Esimerkki: ennestään vain osa-aikaista iltatyötä tekevä työllistyisi aamupäiväksi tällaisin tukitoimin.)
...Jos käy niin, että yritteliään mutta silti ainakin taloudelliselta kannalta katsottuna riittämättömästi työllistyvän ihmisen työttömyysturva evätään, koska työttömyysturvaa hoitavat viranomaiset pitävät häntä yrittäjänä, niin onko hän oikeutettu saamaan toimeentulotukea kotikuntansa sosiaalitoimistosta?...
Jos työkkäri määrittelee sinut yrittäjäksi, niin pääsääntöisesti toimeentulotukea ei myönnetä, mitä sosiaalitoimi perustelee sillä, ettei yritystoiminnan riskejä voi kattaa toimeentulotuella.
Jos kuitenkin oikein arvailen sinun tilannettasi, niin jotenkin tuntuu, että tuossa tilanteessa järkevä sosiaalitoimi harkitsee asiaa hiukan toisin. Sosiaalitoimessa on kyllä laaja harkintavalta monessa asiassa. Mutta kuten sanottu, riippuu vähän siitä, mitkä ovat kuntasi sosiaalitoimen toimintaperiaatteet.
Ehkä alat vähän ymmärtää sitä, miksi monesta yritteliäästä tulee ennen pitkää entinen yritteliäs...
...tämäntyyppisessä tilanteessa ihmistä pakotetaan lopettamaan työskentely tyystin ja siirtynään täysimääräisen työttömyysturvan ns. nauttijaksi?...
Useimmiten noin taitaa käydä. Ja kun ihminen on oppiva eläin, niin sitä varoo seuraavan kerran yrittämästä yhtään mitään.
Jos jäisit pelkästään nykyisen työn varaan, niin huomaa, ettei se kerrytä sinulle päivärahaan oikeuttavaa työssäoloehtoa, jos et sitten liity yrittäjäkassaan, jonka kertymäehdot ovat hankalammat täyttää kuin mitä palkansaajakassan ehdot ovat.
...voiko sosiaalitoimisto evätä toimeentulotukea sen perusteella, että tuen hakija on valinnut pienipalkkaisen TYÖN sen sijaan, että lorvailisi kokoaikatöitä norkoillen?...
Kuten edellä totesin, niin jos sinut työkkäri yrittäjäksi leipoo, niin noin saattaa käydä. Järki taitaa olla hukassa viranomaisilta näissä asioissa. Tietysti järkevästikin ajattelevia saattaa löytyä, mutta kun ratkaisut täytyy tehdä etukäteen sokkona, niin se on riskipeliä.
...Oikea ratkaisu olisi se, että mahdollisimman monille osa-aikatyötä tekeville ja nykytyönsä laatuun periaatteessa tyytyväiselle tarjottaisiin mahdollisuus toiseen osa-aikatyöhön, jota hän voisi tehdä em. osa-aikatyön rinnalla. (Esimerkki: ennestään vain osa-aikaista iltatyötä tekevä työllistyisi aamupäiväksi tällaisin tukitoimin.)...
Systeemin hulluutta on se, että jos sinulla on vaikka tuntikin työtä viikossa, niin työkkärin näkökulmasta sinä olet työssäkäyvä ja siis tukitoimien ulkopuolella.
Tämä tulee erityisen hyvin selville siinä, että vaikka viime hallituskaudella luotiin muka 100 000 uutta työpaikkaa, niin vuotuinen työtuntimäärä yhteiskunnassa ei lisääntynyt.
Tilanteesi on todella hankala. Tarkastellaanpa erilaisia vaihtoehtoja:
1. Koska toimeksiantajasi antaa palkkatodistuksen, jonka mukaan saat palkkaa, et palkkiota, niin jos toimeksiantajasi maksaa vielä sotu-maksutkin, niin on häviävän pieni mahdollisuus, että todellinen tilanne selviäisi sen enempää työkkärille kuin maksajallekaan. Joten tilanne voisi siltä osin jatkua edelleen.
Jos kuitenkin jotenkin käry käy ja työkkäri toteaa sinut taannehtivasti yrittäjäksi, niin melkoiset maksut edessä.
Yksi, mistä voi käry käydä, on verottaja. Jos toimeksiantajasi ilmoittaa verottajalle maksaneensa palkkioita, ei palkkaa, eikä ole myöskään maksanut sotu-maksuja, niin tulossa on luultavasti ennen pitkää ongelmia.
Jos teet sen verran paljon toimeksiantoja, että sinulla kertyy päivärahaan oikeuttavaa työssäoloehtoa 8/10 kk tilanteestasi riippuen, niin sitten tulee päivärahan (uudelleen)laskenta eteen. Joissain tilanteissa kassa tarkistaa verottajalta, että sotu-maksut on maksettu.
2. Asut harvinaisen järkevän työkkärin alueella ja työkkäri päättää tulkita tilanteen soveltamisohjeiden vastaisesti ja katsoo sinut palkkatyöläiseksi.
Homma sujuu niin kauan kuin TE-keskuksissa oleva työttömyysturva-asiamies ei valita työkkärin päätöksestä, eikä esim. maksajaan kohdistuva tarkastus paljasta todellista tilannetta.
3. Päätät, että riskinalainen elämä päättyy ja lakkaat hakemasta soviteltua.
Jos et pärjää ilman soviteltua ja haet toimeentulotukea, niin yleensä sosiaalitoimessa edellytetään, että kaikki muut tuet on ensin haettu, koska toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto.
Sosiaalitoimi siis vaatii sinua toimittamaan työkkärin hylkypäätöksen tai ottaa yhteyttä työkkäriin. Huonosti käy.
4. Lopetat nykyisen toimeksiantotyösi. Jos työkkäri ei usko sitä, ettei tekemiäsi töitä ole enää tarjolla, niin se vaatii selvityksen siitä, miksi et ota niitä enää vastaan...
Edellä olevat oletukset tehty siltä pohjalta, etten tietysti tiedä, mikä aito tilanne kaikkineen on. Voi olla, että olet huolestunut ihan tyhjästä ja kaikki on ok.
Mutta jos et, niin suo siellä, vetelä täällä. Tylsintä tilanteessa on se, että olipa alkuperäinen virhe missä vain, niin ainut, joka maksaa, on työtön.
Jos olisin sinun tilanteessasi ja olisin tehnyt töitä muutaman vuodenkin, niin jatkaisin edelleen hyvällä omallatunnolla, varsinkin kun ilmeisesti olet asiaa työkkäristä aikanaan kysellyt.