Nyt täytyi saada purnaus palsta.
Ei ole Catleija käynyt avaamassa uutta.
Tämä päivän Iltis kertoo viisu voittajan mielipiteitä Suomesta.
Kun en ole päässyt selville kumpaa sukupuolta Hän edustaa,mieli tekisi antaa tukkapöllyä mokomalle
Diivailijalle.
hyvä ettei "raukka" kuollut nälkään täällä ollessaan.
Onkohan siellä heillä sitten NIIN paljon parempaa.
Epäilen.
näkyillään...
Ei ole Catleija käynyt avaamassa uutta.
Tämä päivän Iltis kertoo viisu voittajan mielipiteitä Suomesta.
Kun en ole päässyt selville kumpaa sukupuolta Hän edustaa,mieli tekisi antaa tukkapöllyä mokomalle
Diivailijalle.
hyvä ettei "raukka" kuollut nälkään täällä ollessaan.
Onkohan siellä heillä sitten NIIN paljon parempaa.
Epäilen.
näkyillään...
Vastaukset 48
Vanhimmat
katotaas ensi vuonna millaiset viisut Serbia jarjestaa,miksi haukkua suomalaista ruokaa,aitoa suomalsta ruokaa tuskin loytyy koko Hesasta.
ja mielestäni on tämä Marija melko sivistymätön neitokainen. Jos hän nyt sitten onkaan neitokainen. Sellainen sukupuoleton persoona. Ei tuolla ulkonäöllä ole vara ketään arvostella.
Hän sanoi vielä lopuksi, että on ylpeä siitä, että on serbi. Ei hän puhdas serbi ole, puolet romania, puolet saattaa olla serbia.
Ihan hyvä, jos laihtui matkalla, olihan tuossa ruhossa varaa.
Kukaan ihminen, ei ainutkaan, pysty muuttamaan ulkonäköään, seksuaalista suuntaumistaan, kansallisuuttaan, ihonväriään.
Tieysti Marija teki rumasti haukkuessaan meitä mutta älkäämme olko yhtä tolloja tai vielä tollompia.
Miksi me suomalaiset olemme niin herkkänahkaisia?
Hänellähän on oikeus sanoa mielipiteensä,
jos suomalainen ruoka hinnaltaan ja laadultaan
oli pettymys, saa sen ilmaista.
Viisut olivat onnistuneesti järjestetyt,
ja Suomi sai intoa järjestää lisääkin suurtapahtumia.
Silti hyvin naisellisia. Katselin kerran bussissa isoäitiä, joka piti vauvaa sylissään rintojensa päällä lähellä hengitystään, vauva nukkui onnellisena, isoäiti oli myö harmaine hiuksineen ja tummine, kalpeine ihoineen kauniin ja onnellisen näköinen.
Hämmästyttää se, että naiset tuomitsevat naisen ulkonäön perusteella!
Missä on ymmärrys siitä, että ulkonäölleen ei voi mitään?
Minusta se ei ratkaise, ja kunnioitan enemmän sellaista naista, joka ei ole sortunut kaikkiin "naisellisuuden harhoihin". Vai onko niin, että papiljotit tekevät naisen? Tai kureliivit? Tai korkeat korot? Tai paksu meikkinaamari?
Herätkää, pahvit!
oli minusta kaunista, vilpitöntä, sointuisaa, meloodista musiikkia.
:)
että hänen pitäisi jollakin lailla muuttua. Hän on omanlaisensa persoona, mutta kyllä yleissivistykseen kuuluu, että pitää mölyt mahassaan. Olisi ollut onnellinen, päästessään Suomeen esiintymään ja tekemään Serbiaa tunnetuksi.
Nyt hän vain pilasi maansa maineen.
Ei tässä ole tolloudesta kyse, jos minä näin kotikonnuilla suppeassa piirissä sanon mielipiteeni. Marija laukoi asiattomuutensa kansainväliselle lehdistölle.
Se on huvä, että Ruuneperi pitää huolta näitten kirjoitusten tasosta. Eihän täällä kukaan muu olekaan niin kärkäs arvostelemaan.
arvosteltiin tältä kannalta.
Nehän eivät ollet kauneuskilpailut.
Ja paljasta nähtiin silti,
yritettiin sen avulla voittaa laulukilpailu.
Tai isolla showlla.
Marija lauloi Rukouksen, ja teki vaikutuksen kaikkiin.
ILtapäivälehdet valehtelevat aina.
Johan Marija on peruuttanut puheet ja kauhistunut sitä, kuinka hänen sanojaan on vääristelty.
Hän ei ole halunnut loukata suomalaisia ystäviään.
Siitä huomaa, että hän ei ole sellainen julkkis, joka on tottunut mediaan.
Meni tyttö vastaamaan viekkaasti aseteltuihin kysymyksiin, ja roskalehdostö sitten revitteli törkyjutun.
Mitä tulee hänen olemukseensa, niin miksi sitä arvostellaan?
itse
olenkin pitempisääristä, vaaleampaa naistyyppiä,
en voi olla kunnioittamatta Marijaa.
Minusta ulkonäkö on asia, jota ei saa kritisoida.
Jokainen on mikä on. Ja hyvä niin.
Hyvä neuvo on, että ennen kuin alkaa repostella jonkun toisen ulkonäköä, vilkaisee peiliin!
Minulta ainakin menevät halut arvotella muita!
Catleija on lomalla ja ilman nettiyhteyttä.
Viisuvoittajan ulkonäkö oli sitä luokkaa, ettei nyt oikein pitäisi arvostella suomalaisten rumuutta. Ei hän itsekään mikään kauneuskunigatar ollut, ja minusta on vaikea uskoa, että hän oli niin nuori kuin sanotaan. Ehkä parranajo ja paksumpi maalikerros olisivat auttaneet asiaa.
Onneksi hän ei ennättänyt kuolla nälkään Suomessa. Hän varmaan olikin hoikistunut kilpailun finaalissa, vaikkei sitä ehkä hevin huomannutkaan. Viikon nälkäkuuri kyllä vaikuttaa.
Nyt hän saa olla Serbiassa ja syödä mitä mieli.
Paris Hilton on nyt vankilassa. Olikohan tuomion pituus 23 vai 24 päivää?
Hän on kuitenkin tilannut vankiselliinsä rusketushoidon, jottei vain näyttäisi liian kalpealta vapautuessaan.
Hänen luonteestaan kertoo kaiketi se, että hän ilmoittautui ensin miesvankilaan, josta hänet kyörättiin sitten naisten pakkolaitokseen.
Onkohan tässä maailmassa ketään turhempaa julkkista?
monta aivan täysin köykäistä julkkista!
Kaikenlaista kiristäjää löytyy.
millä palstalla on.
Nuori tyttö ei vielä tunne ruokakulttuuria. Viisuillessaan on ainoastaan roskaruokaa ahminut. Laukoo nuoruuden innolla kommentteja ruuasta. Sitä arvostelemaan kaikki ihmiset ovat täysoppineita mestareita.
Sanotaan, ettei makuasioista pidä kiistellä.
Ruokahan - jos mikä - on makuasia.
Vieläköhän on sellaisia suomalaisia, jotka etelän lomalle lähtiessään ottavat tummaa leipää evääksi? Eikä tarvitse mennä Ruotsia pitemmälle, kun törmätään inhokkiin numero yksi: surströmmingiin.
Ihmettelen, ettei Marijan lähes rasistinen mielipide suomalaisten inhottavan läpikuultavan vaaleasta ihosta ole nostattanut myrskyä.
Johtuukohan vaiteliaisuutemme siitä, ettemme ihollemme voi tehdä mutta kuin painua sankoin joukoin aurinkoon ja innokkaimmat kalkkilaivan kapteenit jopa säännöllisesti solariumiin nahkaa paahtamaan.
Osuiko euroviisuvoittaja niin arkaan paikkaan, ettei nyt uskalleta heittää kiviä, kun itse on jouduttu lasikoppiin?
Kuinka lämpimänä Suomen ja suomalaiset kokee ihminen, jonka ulkonäöstä ja sukupuolisesta suuntautumisesta kirjoiteltiin varsin inhottavia mielipiteitä?
Ei ymmärretty, ettei Marijakaan voi niille mitään ja että laulu ja laulaminen euroviisukisassa se ainoa merkittävä asia oli.
Maassa maan tavalla,
tai maasta pois.PISTE:
No niin! Tilaisuudessa oli laulajan kaksi suomalaista ystävää, ja tyttö oli lasketellut mahtavaa ironiaakin!
Toivottavasti saamme hänen lausuntonsa suomeksi käännettynä, että kaikki halukkaat pystyvät sen lukemaan.
iltapäivälehdet
ovat kärjistäneet ja muunnelleet
hänen sanomaansa.
Minä pidän 2-kymppisestä Marijasta ja hänen Molitvastaan, kestän nuoren naisen arvostelut hymyillen.
:)
Samalla periaatteella pitäisi useimpien suomalaisten pysyä vain Suomen rajojen sisäpuolella!
Mehän osaamme vastavuoroisesti haukkua retostaa muunmaalaisia ja heidän tapojaan. Ja loukkaantua verisesti, jos joku uskaltaa sanoa meistä poikkipuolisen sanan.
Olen miettinyt usein, en vain tässä yhteydessä, miten objektiivisia uutisia me saamme luettavaksemme ja kuultavaksamme.
Nyt sitten se toinen iltapäivälehti kumoaa kaiken, mitä eilinen, kilpaileva lehti kertoi tästä viisuvoittajasta.
Iltapäivälehdet kirjoittavat, mitä kirjoittavat, mutta miten paljon me voimme luottaa muihin uutisiin? Meillä ei ole mahdollisuutta tarkistaa kaikkea, ja kenellä siihen edes riittäisi energiaa? Totuus on niin epäselvä käsite, että siitä kirjoittavat sotkevat aina omia mielipiteitään se joukkoon joko tahallaan tai tahattomasti.
Upeasti lauloi ja ylivoimaisesti voitti!
Laulettuaan lähti maasta pois eikä haukkunut jälkeenpäin suomalaisia ruokiakaan.
Ei siis kannata tyrmätä tyttöä roskalehtien kirjoittelun perusteella.
kärjistävät,
saadakseen sensaation makua,
silloin suomalaiset ostavat.
Mitenkä tuo objektiivinen-käsite tähän yhteyteen oikein sopii,subjektiivisiako,yhden henkilön omia näkemyksiä!?Parree käyttää lainasanoja varoen,jos ei ole varma niitten merkityksestä.Ja sitäpaitsi,lehtijutuissa puhutaan paljonkin vastoin ns.parempaa tietoa,ehä juuri subjektiivisesti,että silleen.
Nimenomaan emme saa objektiivista tiedonvälitystä. Sitähän viestissä juuri epäiltiin.
jos ei ajatust riitä Siru.
kysymykseen tähän järkeähän vähän lienee meillä,
teit tylsii kulkeneilla. Kysymys lie vanha
viel tynkää ehkä löytyy.
kansan ratio tää
ei tynkäks jää
vaik on liian lämmin sää
ja kuumana kihisee pää
pää pää musta lammas mä oon
purnaamaan noista uutisten lukijoista.
Ne kun nielaisevat joko viimeisen tavun tai koko sanan,varsinkin ylen lukijat.
Radiosta kuulee parhaiten.
ihan "laillisesti", minä en kuule siittä mainoksesta Antiikki ,antiikkia , missä on se hieno kattokruunu ,ja missä ne ukot sanoo että "ei kaikki kultaa mikä kiiltää", niin hän ,lupaa siittä jonkun summan ,mutta sitten onkin kaikki yhtä PUUROO, harmittaa kun en saa selvää ,vaikka joka päivä höristän korviani ,että saisin selville mitä hän sanoo,on suomen---- ruotsalainen ,niin että ei ole ihme.
Kasvimaata kitkiessäni tarttui riipukseni kasvimaata suojaavaan verkkoaitaan ja ketju katkesi. Siinä riippunut elefantti lensi maahan ja vaikka minä kuinka etsin, en löytänyt. Upposi ilmeisesti mullan rakoon. Se on keikkunut kaulassani varmaan 30 vuotta. Ketju säilyi, vein sen korjattavaksi.
Kulta on tällä hetkellä tosi kallista, joten odotan, että joku ostaa minulle sellaisen joskus lahjaksi.
Kaikkea muutakin pientä ikävää on sattunut, mutta eihän tämä elämä aina hymyile.
Sanotaan, että kulta palaa omistajalleen. Näin on aikaisemmin käynytkin, mutta nyt se olisi suuri ihme.
Ajattelepa, saatat saada kesän mittaan satona porkkanan (tai mitä penkissä kasvaakin), joka kätkee sisälleen kultaisen elefantin!
Muistan jonkun joskus saaneen "kihlatun porkkanan", kun juures oli kasvanut läpi multaan pudonneesta kihlasormuksesta! Niinkin ihmeellisellä tavalla on kulta palannut omistajalleen.
Jäämme mielenkiinnolla odottelemaan.
onko viela noin rehellisia etta palauttaisivat kultaisen norsun,itse tykkaan hopeasta ja helmista,kulta ei sovi minulle,hukkasin toisen kultaisen korvakoruni siihen oli upotettu helmi, todellakin harmittaa,hukkasin sen koneessa joten ei oo toivoakaan sen loytamisesta.
olen matkustanut suomen ja ruotsin väliä niinmonta kertaa että en pysy enään laskuissa mukana. Suomessa ollessani yövyin aina hotelliin ja aina siihen samaan ,. Hukkasin korvakorun jonka olin saanut mieheltäni lahjaksi jo monta vuotta sitten ,ja ajatelin että nyt menetin sen ,. Mutta seuraavalla kerralla taas ollessani yötä ,siinä samassa hotellissa tampereella ,
muistin kysyä sitä korvakorua ,nytkin ,oli varmaan mennyt monta kuukautta hukkaamisesta.
Minulla oli se toinen koru mukana ja ,sieltähän se löytyi. Oli siivooja löytänyt , ostin kakun heille palkkioksi .
Työpaikalleni hukkasin kanssa korun ,ja se oli varma että joku oli sen löytänyt ,mutta takasin en sitä saanut.
Vieläkin harmittaa.
Minulla on tädiltani v. 1956 perinnöksi saatu kultasormus, jonka hukkasin ekan kerran nuorena tyttönä. Puoli vuotta myöhemmin kulkiessani poliisilaitoksen ohi joku "sisäinen ääni" kehotti menemään löytötavaratoimistoon. Hups vain! Sormus löytyi sieltä!
Vuosia myöhemmin sama sormus oli kadonnut oltuaan kauan yöpöydälläni avoimessa pikku laatikossa. Luulin sen tippuneen lattialle ja menneen esim. imurin roskien mukana lopullisesti.
Mieheni oli silloin armeijassa (lykkäystä saaneena) ja minä vuorotyössä. Meillä oli pieni lapsi, joten jouduimme pitämään kotiapulaista. Puhuin kadonneesta sormuksesta apulaisellekin. Hän ei sanojensa mukaan ollut nähnyt sitä.
Mutta kas vain! Seuraavana päivänä sormus oli ilmestynyt yöpöydälle! Vaikka en ottanut asiaa puheeksi, niin jostakin syystä tyttö sanoi itsensä irti...
Sormus on tallessa yhä. Kaiketi vain siksi, että se on kutistunut eikä enää oikein sovi sormeeni!
Minä löysin sen, mitä etsinkin, se maassa loistikin.
Todella!! Ajelin tänään kasvimaalle hakemaan kukkia mieheni kanssa. Menin heti ensimmäiseksi sille käytävälle, missä "fantti" katosi ja siinähän se kiilsi maassa auringon kilossa. Huusin miehelleni, että täällähän se on. Mieheni sanoi hyvin lakoonisesti, että nyt ei ole aprillipäivä, mutta uskottavahan hänen oli, kun otin sen kämmenelleni.
Luulen, että rankka sade vei maata sen päältä, joten se oli aivan kuin tarjottimella.
Siis kulta palaa omistajalleen, mikä oli todistettava.
Fantti ei halunnut maailmalle. Se kaipasi ihosi lämpöä. Onnellisia yhteisiä päiviä Sinulle ja fantille!
onnellisten päivien tovotuksista. Ne ovat aina tervetulleita.
Tyttäreni sanoi,(leikillään varmaan), että voi harmi, kun löytyi. Siinä olisi ollut kuulema hyvä lahja idea seuraavaksi merkkipäiväksi.
Saahan miettiä uuden idean.
Usein olen ihmetellyt, että tällä palstalla on niin säännöllinen rytmi. Kaikkien pitäisi olla eläkeläisiä, mutta silti kirjoittajilla tuntuu olevan tiukka aikataulu!
Aamulla käy sanansensa sanomassa tietty määrä väkeä. Sitten hiljenee kuin yhteisestä päätöksestä. Illalla taas saattaa muutaman tunnin ajan olla jopa vilkasta keskustelua, kunnes se katkeaa kerrasta poikki.
Menevätkö kaikki jo iltauutisilta tutimaan? Sen jälkeen korkeintaan joku unta saamaton yökyöpeli hortoilee palstalla. Siinä vaiheessa minulla olisi intoa kirjoitella sinne sun tänne, mutta yksin tuntuu hullulta keskustella!
juttelit, harmi vain että emme viljele porkkanoita, jostain syystä tuossa maassa ei tule kunnon porkkanoita.
Papuja kyllä viljellään ja yrttejä, tuskin pavun mukana norsu ilmestyy.
Tuosta aikataulusta kyselit. Jostain syystä harvoin ehdin päivällä koneelle. Ukkoni riemuksi yöksi tänne asettaudun.
Ilmestyy päivällä aina jotain puuhaa ja kun on tuo kumppani, niin hänkin vie päiväsaikaan osan ajastani.
Yleensä lapset soittelevat päivällä ja pistäytyvät tervehtimässä. Kaikenlaisia keskeytyksiä tulee, jos päivällä yrität tässä seurustella.
Hyvää Yötä, taidan painua pehkuihin.
Meikämummu ainakin nukkuu, kun nukuttaa ja valvoo, kun valvottaa.
Perusluonteeltani olen aina ollut yöihminen, mutta nyt, kun ei ole pakko aamupimeällä nousta töihin, on sisäinen kelloni mennyt täysin sekaisin.
Olin aikoininani pari vuotta sanomalehdessä oikolukijana, ja ilta-aikataulu sopi minulle erinomaisesti.
Sopukin siinä säilyi, kun toisen aamulla lähtiessä toinen nukkui, ja toisen palatessa puolilta öin oli toinen vuorostaan sikeässä unessa.
Olen muutaman kerran aikonut seitsemänkymppisten chattiin, mutta se on ollut joko tyhjä tai siellä on ollut aivan outoa porukkaa.
Olen sitten turvautunut kirjaan tai pelannuut mahjongia, kunnes sänky on alkanut lähettää terveisiä.
Nyt se muuten lähettää, joten hyviä öitä ja kauniita unia!
Minä otin väljän aikataulun. Tarkoitus oli kävellen ehtiä Hartolan markkinoille. Kengänpohjat siinä kuluu eikä jokapäiväinen kävelykään enää niin kevyttä ole.
Kaikenlaisiin kulkuvälineisiin olen turvautunut ja moneen paikkaan joutunut.
Aikatauluun on tullut muutoksia ja tulee edelleen.
Jos ei tänä niin ensi vuonna ehdin sinne Hartolaan. Otan seikkailun kannalta kun ei enää ole PAKKO sopautua määräaikoihin.
On se mukava, että teitä on muitakin väljän aikataulun eläkeläisiä! Meillä on vapaus nukkua silloin, kun nukuttaa, ja valvoa silloin, kun valvottaa.
Vähän kateeksi käy, että Venlastiinalla on terveisiä lähettävä sänky! Minun sänkyni on mykkä kuin kala! Ei siis se horoskooppikala. Mieheni oli kala horoskoopissa, eikä häntä ainakaan tuppisuuksi voinut sanoa. Sänkyäni voi.
os se meiränkä maatem meno. Meillon kans hiljanen peti. Ei nitise eikä natise.
Tuli miäleeni kyssyy että olikoos teitillä vesisänky ku sun miähes kala oli?
Meirän sänky oli semmonen hölskyväinen ja Remanterska pani ensin hanttiin ostamista ja sitte se pani taas hantiin kun vesisänky vaihrettiin oikeen kunnon pettiin. Haikailee se sen perään joskus viäläki.
Jaa mutta nyt tuli kiiru! Muuten saarnaaja laskettellee muutaman sananlaskun ja perrään huonommassa lykyssä oikeen korkeev veisun.
Ollaan nääs reissuun lährössä. Että hyvvää suven jatkoa sulle ja kaikille muillekkin. Tavataan muutamav viikon kuluttuu.
Kokeilematta jäivät ne vesisängyn loiskeet, joista x-puhemiehemme maalaili niin hurjia mielikuvia. Kerran nukuttiin kyläreissulla vesisängyssä, mutta eihän sitä isäntäväen kuullen kehdannut kovin loiskia. Voi harmi!
Minun armaani joutui sätkimään kuin kala kuivalla maalla...
mutta onneks vain kyläreissuilla. Omaan huusholliini en sellaista kaivannut. Merisairaaksihan siinä olis tullu. Onko ne muuten jääneet muodista pois jo?
Siis vesisängyt.
kokemus oululaisessa hotellissa riitti siihen vakaumukseen että, jätetään väliin se muoti-ilmiö. Moni on jo luopunut,jollakin jopa vesivahinko kokemuksena.
Päätin lueskella vanhoja sivuja, ja täältähän löytyy vaikka mitä!
Rikukin rutisee vieläkin siitä, että meille piti hankkia vesisänky. Itse hän sitä halusi, ja minä havaitsin sen hyväksi.
Eihän siinä muuta vikaa ollut kuin ylös nouseminen.
Siinä tuli aamujumppaa ennen kuin kunnolla silmät auki sai!
Kyllä minä vieläkin vesisängyn haluaisin. Eivät olleet paikat puuduksissa yön jäljiltä.