Olen ihan tukka täynnä, joudun työssäni koko ajan tekemisiin todella pienten hyväksikäytön ja väkivallan uhrien kanssa. Meillä ei ole järjestetty mitään työnohjausta, tuttavien kanssa näitä ei salassapitosääntöjen vuoksi voi läpi käydä.
En tiedä kaunako kestä'n enää yhtään raiskattua alle kouluikäsitä, teen työn parhaani mukaan, muta maailmantuska rupeaa valtaamaan alaa. Onko ketään kohtalontovereita?
Työkaverit tuntuu ottavan homman ihan näkkileipänä, olenko siís vain väärällä alalla, kun ei vaan lakkaa telemästä pahaa?
En tiedä kaunako kestä'n enää yhtään raiskattua alle kouluikäsitä, teen työn parhaani mukaan, muta maailmantuska rupeaa valtaamaan alaa. Onko ketään kohtalontovereita?
Työkaverit tuntuu ottavan homman ihan näkkileipänä, olenko siís vain väärällä alalla, kun ei vaan lakkaa telemästä pahaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oli itellään aika vaikeeta yks vuos sain tyäterveyden kautta käydä työpaikka psykologinjuttusilla
alalla, mutta työnantajasi on. En tiedä koulutustasi, mutta noin kautta linjan sos- terveysalalla on sellainen työvoimapula, että työnantajia voi alkaa kiristämään tilanteella. Tosin, se on paskamaista, mutta paskamaista on sekin, että jotkut tekevät todella raakaa työtä ilman työohjausta. Ei sitä kestä kukaan, eikä voi edes edellyttää.
Ei varmaan yhtään lohduta, mutta mainintana se, että asiat, jotka jää mieleesi jäytämään työstä ovat sen mittaluokan tapahtumia, ettei tavallinen ihminen ts. ystävät niitä kestä jakamatta eteenpäin. Älä siis ajattelekaan kaataa koko sitä pahuutta jonka sinä saat kellekään ei-ammattilaiselle, vaan vaadi itsellesi työnohjausta tai sitten vaan lopetat. Jos alkaa olla kuppi ihan täysi, hae mielenterveyspuolelta sairauslomaa. Se ei välttämättä pysäytyä työnantajaasi, mutta saat tilaisuuden puhua hänelle suusi puhtaaksi. Jos ei usko eikä välitä, eikä työnohjausta ala tulemaan,et voi muuta kuin ilmoittaa irtisanoutuvasi.
Vaikka on todella kurja jättää heitä joitten kanssa teet työtä, sinä kuitenkin olet yksin itsesi kanssa ja vain sinä voit päättää, mihin suostut.
Älä suostu repimään itseäsi revittyjen kanssa, vaikka se toisaalta niin helposti jopa kutsumukselta kuulostaakin. Työnantaja ei asialle tee mitään, ellet itse ensin reagoi.
Jakamista. Ei kaikkea tarvitse edes yksin jaksaa kantaa.
työnohjaus lakisääteistä,mie kun en muista. Sit vaan työnantajalle...
Oma mielenterveys ja yleensäkin oma terveys on yksi elämän tärkeimpiä asioita.Tee asialle jotain ennenkuin on liian myöhäistä. Hae toinen työpaikka kun siihen vielä pystyt, ole rehellinen itsellesi ja uudelle työnantajalle. Voit kertoa todellisen syyn uutta työtä hakiessasi. Ole rehellinen myös nykyistä työnantajaasi kohtaan, voit tulla tarvitsemaan hänen mielipidettään sinusta hakiessasi uutta työpaikkaa. Tee jotain jo viimeistään huomenna... Älä missään tapauksessa jää yksin ongelmasi kanssa, etsi ihminen jolle voit avautua.