Tapasin poikaystäväni ennen hänen viimeistä tuomiotaan. Kirjoittelimme paljon vankilassaoloaikana ja puhuimme kaikista asioista. Tiedän olevani hänelle tärkeä. Kaikki näytti valoisalta.
Nyt vapautumisen jälkeen olen alkanut miettiä, että mitenköhän on.. hänellä ei ole aikaa minulle tai jos on, on kämpää täynnä muitakin tyyppejä vähintään kaljapullo kädessä, naisia pyörii siellä täällä.. siis sellaisia, joilla on aikaa päivät pitkät nukissa pyöriä. Epäilen myös kaikenlaisten päihteiden olevan tälläkin kertaa kuvioissa.
Itse olen töissä ja olen muutenkin "ihan tavallinen" ilman yhtäkään tuomiota tai päihdeongelmaa tms. Poikaystäväni on ollut viimeisen 15 aikana enemmän tai vähemmän vankilassa.. lähemmäs 10 vuotta.
Olenko hölmö luottaessani häneen ja päihteettömyyteen? Voiko linnakundista olla normaaliin elämään? Täällä puhutaan topakoista akoisa.. ilmeisesti en ole sellainen tai hän ei vain ole minuun rakastunut, koska ei edes halua tavata minua päivittäin? Hän ei kiinnitä minuun mitään huomiota useinkaan. Vai viekö päihteet voiton, vaikka minua rakastaisikin?
Nyt vapautumisen jälkeen olen alkanut miettiä, että mitenköhän on.. hänellä ei ole aikaa minulle tai jos on, on kämpää täynnä muitakin tyyppejä vähintään kaljapullo kädessä, naisia pyörii siellä täällä.. siis sellaisia, joilla on aikaa päivät pitkät nukissa pyöriä. Epäilen myös kaikenlaisten päihteiden olevan tälläkin kertaa kuvioissa.
Itse olen töissä ja olen muutenkin "ihan tavallinen" ilman yhtäkään tuomiota tai päihdeongelmaa tms. Poikaystäväni on ollut viimeisen 15 aikana enemmän tai vähemmän vankilassa.. lähemmäs 10 vuotta.
Olenko hölmö luottaessani häneen ja päihteettömyyteen? Voiko linnakundista olla normaaliin elämään? Täällä puhutaan topakoista akoisa.. ilmeisesti en ole sellainen tai hän ei vain ole minuun rakastunut, koska ei edes halua tavata minua päivittäin? Hän ei kiinnitä minuun mitään huomiota useinkaan. Vai viekö päihteet voiton, vaikka minua rakastaisikin?
Vastaukset 9
Vanhimmat
luultavasti hän on ruvennut käyttämään päihteitä ja pahasti!!!ne vie nopeesti ja sä jäät taka-alalle.itse yritin kaikkea heitin ulos jne.kyllähän niitä naisia löytyy siitä porukasta ketä vielä antaa kunhan saa päihteitä!nyt oma mies taas lusimas ja tuskin muuttuu kun pääsee!mut silti toivon parasta ehkä turhaan..mutta katotaan..koitahan jaksella ja mieti tarkkaan mitä teet!haluatko sellaisen elämän??
niin tätäkö haluan?
kovaan,tunteettomaan PERSESEKSIIN!
ittekki tykkää...:)
Tahtoisin kovasti kirjottaa sulle jotain rohkaisevaa...mutta pakko sanoa, että kirjotuksestasi käy ilmi, että miestä ei oikein näköjään kiinnosta muuttua...
Varmasti itsekin huomaat kun luet objektiivisesti läpi kirjoituksesi.
Oli tilanne mikä tahansa, mutta sanottava on, että jos parisuhde etenee niin, että toinen tuntee olonsa vain hyväksikäytetyksi ja sitä toista ei kiinnosta edes nähdä, niin eikö ole aika selvää että tuo suhde on jo menetetty...
Tsemppiä kutienkin sulle, päätöksessäsi, arjessasi, elämässäsi =)
sinne uppoo muna..
kovastihan tuo nyt yrittää, kun sanoin, että ei kiitos ja lähdin menemään.
Linnassa olon ajan että oltava venkulansa kanssa ja kirjoitella täytyy ja tapaamassa täytyy käydä!!Sitten kun pääsee ulos nämä urpot niin siviilissä ollaan 10 päivästä-6 kuukauteen ja taas yritetään keksiä että"en ikinä enään lusi ja tää on viimenen"...niin se on...venkula on aina venkula
..ja varashan tuo oli ja on. mun sydämen ainakin vei. prk.