Pelottaa. Äitini hommasi moottoripyörän. 250cc pikkucustomin. A kortti hälle tarttui mukaan kun ajoi joskus aikoinaan autolla kortin. Nyt näin kuinka hän ajaa. Käsittelytaito on aivan käsittämättömän huono. Liikennessäännöt varmaankin ovat hallussa pitkän autoilun jäljiltä, mutta mitenkä voi pärjätä pyörän kanssa jota ei hallitse edes kun moottori ei ole käynnissä. Olen varma että jos vielä jatkaa harrastustaan niin huonosti käy. Äsken taas katselin kun lähti liikkeelle ja homma näytti samalta miltä näytin minä kun opettelin ajamaan polkupyörää ilman apupyöriä 3-4vuotiaana. Siihen vielä joku idiootti autoilija joka ei turvaväliä pidä niin muori on entinen. Miten voisi saada vanhuksen luopumaan uudesta harrastuksestaan joka ei selvästikkään ole turvallinen millään tapaa.
Äiti ja moottoripyörä
Vaksidogi
6855
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ilo alkoi kun äiti kuoli.
Miun mummokin ajelee IC:LLä niin et isot pojat jää toiseks sen kanssa.Mummo opettel keuliikin ja nyt se keulii niin ,et se kaivelee tekarii kurkust viel kotonakin.
Mut mummot on mummoja ,vaik ne voissa paistais.
Sano sie äitilles terveisii,antaa palaa vaan.
Moottoripyöräily on parasta näin kesäl.
Miekii ostan moottoripyörän ,sit kun minust kasvaa niin iso tyttö.
Taaksein mie jätän kaik tössärit ja mie moikkaan niille viel ohi mennessäin.
Minäpäs laitoinkin mummoon vauhtia, ei kuulemma Tuntsa kulkenut tarpaaksi lujaa. Virittäjän käsikirjassa sanottiin että nitrometaanilla saa lisää vauhtia... Mummon lääkekaapista löytyi nitroa ja vaarivainaan verstaasta metaania. Kirjassa ei kyllä ollut mitään annosteluohjetta, joten laitoin nitroa Tuntsan tankkiin ja metaanit kaadoin mummoon.
Mopo käyntiin, mummo satulaan ja ykkönen pesään!
Sanoivat että kuulo palautuu kyllä parissa viikossa, revenneet tärykalvot jäävät kyllä arpisiksi.
Mummon pipo löytyi naapuripitäjästä. Loppuja etsivät vielä. Kiteellä on kuullemma nähty märkä läntti, vaan tiedä siitä....
Ainoa lohduttava asia tässä tarinassa on se minkä kunnanlääkärikin totesi; mummo ei nähnyt loppunsa tulevan.
Muakin pelottais. Vaan pistäpäs äitisi ottamaan muutama ajotunti autokoulussa, niissäkin saa nykyään mp-opetusta. Ja sen lisäksi esim. jonku kerhon järjestämälle ennakoivan ajon kurssille.
Hei, vaikka äitisi vanhempana on "vinksahtanut" moottoripyörään älä ole huolestunut. Se harrastunut pitää virkeänä ja kun ajokokemusta tulee, saat huomata kuinka kätevästi äitisi pyörää käsittelee. Minä laitoin 15 vuoden jälkeen 750 kuutioisen pyörän ja olen täyttänyt vuosien unelman. Lapseni ovat iloisia puolestani. En etsi enkä usko että äitisikään etsii kadotettua nuoruuttaan. Ei ikä saa kuitenkaan olla este täyttää unelmiaan. Toivon sinulle mukavaa kesää, ja älä huolehdi etukäteen asioista jotka todennäköisesti ei tule tapahtumaankaan.
Paras mahdollinen äitienpäivä/ synttäri /nimppari/ joululahjavinkki on kerhon tai pätevän autokoulun järjestämä ajo- ja käsittelykurssi. Voi ostaa ihan vaan muutamankin tunnin lahjaksi.