Matkitaanpas vähän Opettaja-lehden kyselyä, kun näin kaunis kesäinen päiväkin on meitä lomalaisia hellinyt.
SIIS:
Mitä asiaa et haluaisi oppilaittesi tietävän sinusta?
Uskallatkos vastata! ;)
SIIS:
Mitä asiaa et haluaisi oppilaittesi tietävän sinusta?
Uskallatkos vastata! ;)
Vastaukset 11
Vanhimmat
En haluaisi "teletappieni" tietävän, että miten paljon rakastan kirosanoja! Niistä saa valtavasti voimaa tiukassa paikassa, ei tietenkään luokassa.
Varmaan samoja asioita, joita en haluaisi sinun tietävän minusta:P Eli juttuja, jotka liittyvät henkilökohtaisiin elämänalueisiin kuten seksuaalisuuteen, (mielen)terveyteen, ruumiillisuuteen... Lisäksi en halua heidän huomaavan, että pidän toisista oppilaista hyvin paljon ja eräistä en ollenkaan. Yläkoulun opettajan on myös aina esiinnyttävä kuin hän olisi täydellisen varma siitä, että häntä totellaan. Jos joku alkaa testata, koskaan ei saa näyttää siltä, että puheilla ja testailuilla olisi mitään vaikutusta omaan tunnetilaan.
sitä miten lähellä luhistumista ja itsetuhoa olin. Kiitos huonon johtamisen...
oikeasti köyhä pätkätyöläinen, jolla ei ole yksinkertaisesti varaa ostaa omaa asuntoa tai autoa.
Sitä että miten paljon ajoittain vihaan työtäni. Kun joku opiskelijoista valittaa, ettei kiinnosta tippaakaan, niin tekisi mieli sanoa, että muakaan ei nyt kiinnosta v*tun p*rkeleen vertaa!
En vain kykene motivoitumaan oppiaineeseeni ja työhöni, kun tiedän, että olen koulussa heittopussina. Viranhaltijat napsivat kursseista ne jotka he haluavat ja myös mukavasti ylitunteja, ja sitten tuntiopella ei tule edes päätoimisuus tai opetusvelvollisuus täyteen. Voi kun kivaa!
että olen juoppo.
Aikuisten pätkätyöopettajana en halua opiskelijoitten tietävän, että juuri ja juuri selviän arjesta, yksinhuoltaja, uusi asuntolaina. Ei se ulospäin näy, minulla on kivat vaatteet ja uusi auto, mutta ruoka tahtoo toisinaan loppua...
En todellakaan ilahtuisi, jos oppilaat rupeaisivat virnistelemään sillä, etten kuulu kirkkoon, enkä syö sianlihaa, että olen ei-suomalaisen kanssa naimisissa ja muutenkin suhtaudun melko kielteisesti tähän kepulaiseen junttikännivittuperkelemutaakuonoonkarjalatakaisinoopperahyisaatanasuomalaisuuteen... Ja poliittisia mielipiteitäni ne kammoaisivat ja alkaisivat haukkua minua homoksi tai ties miksi narkkarikettutytöksi. Ja yhdyn edellisiin puheenvuoroihin: ei ole todellakaan hyvä, että oppilaat tajuaisivat opettajan todellisen arkielämän siviilipuolella olevan joka kuukausi kituuttamista. Eikä olisi kiva, jos oppilaat tajuaisivat, että tätä hommaa jo useamman vuoden tehneenä on tullut sellainen vaikutelma, että tietyn maalaiset ja varsinkin heidän lapsensa ikävä kyllä valitettavasti ovat sekoja, mikä ei ole heidän oma vikansa, mutta aiheuttaa konflikteja.
Mutta!
Onkohan tämän kysymysketjun aloittaja itse miettinyt kysymystään? Meinaan, että siihen on ikään kuin sisäänkirjoitettuna jonkinlainen itsesensuuri: "Olen tällainen, mutta minun pitää olla OPETTAJA = koti = uskonto = isänmaa = laillinen järjestysvalta = vedetään joustot äärimmilleen = ajattele positiivisesti = Suomi NATOON = lisää ydinvoimaa jne."
mitä oppilaat / opiskelijat EIVÄT saisi tietää?! Itse näitä viestejä lukiessani olen miettinyt, että tietävätköhän oppilaani minusta liikaa... tietävät, kuinka monta lasta minulla on, kenen kanssa asun, mitä ruokaa syön (=en lihaa), vastustan turkistarhausta, en kuulu valtakirkkoon, en ole poliittisesti millään tavalla aktiivinen... jne. No, ehkä olen huonona esimerkkinä "lapsilleni" luokassa, mutta periaatteenani on se, etten ainakaan piilottele omia mielipiteitäni tai olemustani, en tietysti rupea kertomaan omista asioistani oppilailleni, mutta jo kirjan kappaleet ovat teemoiltaan hyvin erilaisia ja niiden pohjalta usein syntyy keskustelua. Kenellekään en tuputa mitään katsontakantaa, mutta korostan sitä, että jokainen voi itse päättää, syökö esim. lihaa vai ei - kunhan tämä ei loukkaa ketään muuta eikä vaaranna omaakaan elämää. Ja jos oppilaat kysyvät, onko minulla lapsia, pitäisikö vastata: en kerro!
Kyllä ne oppilaat aika paljon opettajistaan tietävät, ei kannata luulla että tietävät vain sen mitä itse heille kerrot. Niin paljon he kuulevat myös muilta koululaisilta juoruina. Varmasti riippuu paljon myös paikkakunnan koosta. Pikkukaupungissa tiedetään toisten asiat paremmin, isossa kaupungissa voi ehkä elää vapaammin.
Mutta mutta. On paljon asioita meillä kaikilla, niitä joita emme haluaisi oppilaittemme tietävän. Ja tarkoitan siis jotain kiusallista, hävettävää, peiteltävää, poikkeavaa, konservatiisesta kaukana olevaa. Kasvissyönti ja kirkkoon kuulumattomuus eivät mielestäni ole todellakaan sellaisia :)
En haluaisi oppilaitteni tietävän, miten usein olen nollatakseni talven työrasitukset vetänyt hirveitä perskännejä ja miten hoipertellut aamuyöllä kotiin ja maannut seuraavaan aamupäivään kylppärin lattialla.
En haluaisi oppilaitteni tietävän, että en tunne vetoa vastakkaiseen sukupuoleen. Joten lapsia en todnäk tule hankkimaan ja sitä paitsi en niitä edes haluaisikaan.
En haluaisi oppilaitteni tietävän, että mielestäni maailman kaunein sana ei todellakaan ole mikään "äiti" tai "aamu" tai "hallanvaara" vaan ihan vain tuttavallisesti "perkele".
En tahtoisi oppilaitteni tietävän että nuorena harrastin myymälävarkauksia.
En myöskään haluaisi poikien tietävän että minä näen heidän heräävän seksuaalisuudensa ja katseensa.
Enkä varsinkaan halua heidän tietävän että masturboidessani saatan ajatella jotakuta heistä.