Siis lapsen 10v. piti olla kaksi viikkoa eksän luona kesälomalla. Nihkeästi sinne meni pari päivää sitten ja nyt tuli kotiin...siis what a fuck mä teen?
Puolet kesiksestä
etän luona.
10677
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
jatka elämää. Lapsesi on kotona ja kesälomaruljassi ohi. Vietätte sitten yhdessä kesän.
Meillä on vastaava homma tapahtunut useaan otteeseen ja lapsia on moninkertaisesti enemmän. Ensin olet yksin ja kuvittelet olevasi pari viikkoa yksin ja seuraavassa hetkessä eteinen on täynnä kasseja ja talo täynnä lapsia. Se siitä. Nyt en enää edes kuvittele jääväni yksin. Lapset joko käyvät isän luona tai sitten eivät, ihan sama. Asennoidun niin, että lapset asuvat ja viettävät kesän kotona. En suunnittele mitään erityistä vain itselleni. Ihan hyvin se on riittänyt. Sitten kun lapset todella ovat kotona voidaan lähteä jonnekin. Kyllä se menee niinkin.
Sekö on muka etän tehtävä kustantaa kalliit kesälomareissut tenaville ja yht kuittaa elarit vaikka lapset on isillä? Haloo... Kokemusta on jo monta vuotta.
ei tässä ollut kyse mistään kallista lomareissuista vaan siitä, että lapset tulivat kesken loman kotiin.
Turha tähän on sotkea "ex maksattaa kaiken etällä ja kuittaa ite elarit"-juttuja.
Etä ei ole mikään puolipyhimys, jota pitäisi maahan asti kumartaa kun "suostuu" maksamaan elarit. Etä maksaa kun on maksettava. Etän pitäisi myös hoitaa muut velvollisuutensa lastaan kohtaan, mutta liian usein käy toisin.
Keskeytynyt loma on lähin kannalta aika ikävä. Jos on vaikka varannut itselleen jonkin reissun tai vain ajatellut rentoutua elellen välillä kuin poiksmiestyttö, tai kutsunut vieraita tai... no joka tapauksessa. Suunniteltu loma menee pieleen lapsilta ja lähiltä. harva etä katsoo velvollisuudekseen pitää lapsia jos ei huvita. Nehän voi niin kätevästi kiikuttaa kotiin kun tulee hankalia tilanteita.
Joo minäkin kuvittelin että saan kesälomallani vetää viikon henkeä kuten muinakin kesinä....MUTTA exä ilmoittikin ettei ole mitään lomia. On se niin helppoa!!!
Odottelen mitä lasten valvoja tekee asialle, kävin siellä lapseni kanssa.
Ja sinä joka räksytit tähän ketjuun niin syö pääsi!! MYÖS isällä on VELVOLLISUUS ja lapsella on oikeus tavata isäänsä ja isän on se aika järjestettävä. Laki sanoo näin.
Kaikenmailman tolovanoita tännekki sekaantuu kommentoimaan.
SInä ketjun aloittaja, saisitko mummulaan tai sukulaisille lastasi niin saisit vetää henkeä?? Ymmärrän kyllä satasella miltä tuntuu..
10 vuotiaan kanssa selviä ihan mukavasti. Onhan lapsella kavereita ja sen ikäinen pärjäilee jo jonkin aikaa itsekseenkin. 10 vuotias ei myöskään vaadi jatkuvaa valvontaa ja seuranpitoa, vaikka itsestään puolestaan on jo ihan seuraksikin.
Meillä on aina lapset olleet lomat kotona. Ei ole ollut tarvetta lähetellä mihinkään. Sitä kun on aina asennoitunut siten, että meidän koti on paikka,jossa on aina joku kotona ei ole tullut sellaisia kuvitelmia, että voisi lähettää jonkun pois kotoaan että saisin olla rauhassa... tuntuu aika oudolta, että oman perheen jäsenet rasittavat niin, että niiden olisi lähdettävä pois kun rasitun heidän läsnäolostaan niin.
Jos on ihan pieniä lapsia vaatii hoitaminen jatkuvaa valppaanaoloa ja silloin on ymmärrettävää, että pitää saada hetki olla itsekseen, mutta 10 vuotias ei ole enää sen ikäinen.
"tuntuu aika oudolta, että oman perheen jäsenet rasittavat niin, että niiden olisi lähdettävä pois kun rasitun heidän läsnäolostaan niin"
Se, että haluaa muutaman päivän vuodessa viettää lapsetonta elämää, ei ole mitenkään outoa. Täysin normaalia (ja tervettä) lapsiperheen vanhemmille ja yh-vanhemmalle. Ken muuta väittää, puhuu hevonkakkaa.
Näkisin mielelläni, että yh-liitto ajaisi juuri tuota lapsivapaata aikaa.(tiedä vaikka ajaisikin, en ole tutustunut) Mun mielestä 2pv/kk pitäisi jokaisen yh:n saada olla lapsivapaalla. Niin oman kuin lapsen hyvinvoinnin kannalta. Monella totaaliyhärillä se vaan ei ole mahdollista itse järkätä noita vapaita talouden kaatumatta.
työssäkäynti ja opiskelu vievät paljon aikaa. Meillä isojen teini-ikäisten kanssa päivät ollaan kukin omilla teillämme. Illoiksi tullaan kotiin. Viikonloppuisin ja lomilla ollaan yleensä kotona. Kotonaolo ei tarkoita kiinteää yhdessä olemista ja kimpassa kököttämistä. Kukin puuhailee mitä puuhailee. Kauppaan voi lähteä ilmoittamalla että terve, käyn kaupassa, kavereille voi lähteä ilmoittamalla, menen kaverille jne.
Meillä todellakin asutaan yhdessä ilman että kukaan tuntee tarvetta päästä toisistaan eroon. En muista koskaan tarvinneeni lapsivapaata aikaa enkä ole tuntenut olevani sidottu perheeseen... ehkä siinä on syy, että perhe aikoinaan kasvoi keskivertoa isommaksi;) Viihdyn kotona perheen kanssa. Meillä voi olla miten on, paljon vapaammin kuin missään muualla "omaa aikaa viettämässä". Minulla on myös vanhempana vapautta ja tekemistä, voin kirjoittaa, lukea, siivota, lähteä lenkille tai nukkua jos huvittaa.
Kun haluan olla rauhassa ja stressi painaa menen kaikkein mieluiten kotiin ja suljen maailma ulkopuolelle. Se on paikka jossa olen kaikkein mieluiten. Perhe elelee siinä ympärillä ja näyttävät hekin viihtyvän ja kotoa muuttaneet isot lapsetkin piipahtelevat miellään. Meillä homma toimii niin. Minusta on aina ollut stressaavaa lähteä "rentoutumaan" tai "omaa aikaa viettämään",se vie kallisarvoisen ajan kaikilta niiltä mielenkiintoisilta puuhilta, joita kotona on kesken.
meillä lukee sopaarissa että viikko heinäkuun alussa ja viikko muuten vain. Ei ole vuosiin tapahtunut mitään. Lapset eivät vain mene. Käyvät pari kertaa katsomassa ja pizzalla mutta se siitä. Eikä voi pakottaa. Ei ole sellaista mahtia maailmassa, mikä raahaisi teini-ikäiset isänsä luokse viikoksi tai kahdeksi. Minä en ainakaan enää edes yritä. vähän jankutan, että kirjottakaa ja soittakaa nyt ja käykää katsomassa, mutta en pakota. Isällä on ollut mahdollisuus tehdä tapaamisista sellaisia, että lapset viihtyvät, mutta ei ole tehnyt. Tässä tulos. En ota siitä paineita. Isäsuhteesta puhutaan ja paasataan. Isäsuhde muotoutuu sellaiseksi kuin isä sen muotoilee. Meidän isä muotoili sen tällaiseksi ja se siitä.
kuin mun kirjoittamaa. Ollaan lasten isän kanssa sovittu aikanaan (8v sitten) että hän saa lapset kahdeksi viikoksi kesälomalla ja sit pari viikkoa muulloin kun lapsilla on koulusta lomaa...
Mutta eipä kun ei isille ei olekkaan tuo ikinä sopinut niin lapsetpa eivät enää sinne etes lähde houkuttelullakaan kuin yhdeksi yöksi ja silloinkin mun puhelin pirisi sen kymmenen kertaa.
Olen isälle sanonut että ajattele lapsias ja vietä niiden kanssa aikaa, mutta ei. ei sillä kiinnosta ja nyt lapset ovat jo senikäsiä että tajuavat sen että kuka niistä välittää ja kuka ei.
Harmittaa tosi paljon kun isä ei halua kantaa etes hetkellisesti vastuuta lapsista,vaikka ovat jo 12 ja 14 V.
Mutta kerta ei hyvällä niin ei pahallakaan. Turha pyytää lapsilta apua kun vanhuus iskee...ne kyllä muistaa kuka heistä huolen kantoi ja ilon toi kun olivat pieniä:)