Heissan Rakkaat Ihmiset.
Mulla oli tänään antoisa väittely erään valkolaisnaisen kanssa. Nainen oli sitä mieltä että kaaleen tavat vaikeuttaa elämää ja runsaasti. Minusta asia taas ei ole niin. Tästä siis väiteltiin, kumpi on enemmän oikeassa. Ihan hyvässä hengessä, totta kai...
Tuli sit mieleen että itse asiassa olis mukava kuulla muittenki mielipiteitä asiasta, eli laitoin tän tänne. Elikkä ei muuta ku viestejä tulemaan.
Terv. Nainen Maailmalta
Mulla oli tänään antoisa väittely erään valkolaisnaisen kanssa. Nainen oli sitä mieltä että kaaleen tavat vaikeuttaa elämää ja runsaasti. Minusta asia taas ei ole niin. Tästä siis väiteltiin, kumpi on enemmän oikeassa. Ihan hyvässä hengessä, totta kai...
Tuli sit mieleen että itse asiassa olis mukava kuulla muittenki mielipiteitä asiasta, eli laitoin tän tänne. Elikkä ei muuta ku viestejä tulemaan.
Terv. Nainen Maailmalta
Vastaukset 15
Vanhimmat
On tapoja jotka todellakin ovat mielestäni turhia ja käsittämättömiä, jopa ihmisarvoa loukkaavia ja eriarvoiseen asemaan laittavia.
Pelkästään ykislönvapaus kärsii painostuksen edessä.
Puhumattakaan, että hävetään asioita, jotka ovat luonnollisia ja pakkoja tehdä, ilman että juokset metsään kykkimään.
Hyvän aiheen otit esille, pakko myöntää.
Minun mielestä on jotain sellaisia tapoja jotka oikeasti vaikeuttaa elämää.
Esimerkiksi kylpyhuoneen ja wc:n käyttö sekä se häpeäminen mikä niihin liittyy. Tästä esimerkki. Oli eräs automatka, ja kyydissä siis vanhemmat sekä perheen "lapset", kolme nuorta. Pysähtelivät aina välillä huoltoasemilla, mutta eräskin nuorista sai melkoiset tulehdukset arvaatte kai, koska ei voinut käyttää wc:tä. Serkkuni tuota vain valitteli.
Hei sinnekkin.
Vasta viime aikoina olen havahtunut siihen todellisuuteen, että jotkut kaaleentavat todella vaikeuttavat elämää. En sano, että nämä kyseiset tavat pitäisi unohtaa, mutta miettinyt olen silti näiden tarpeellisuutta ja paljon.
Minusta on hieno asia, että me kunnioitamme vanhoja ihmisiä, emmekää tee tai puhu heidän edessään ihan mitä sattuu. Mutta minusta tässäkin pitäisi mennä jonkinlainen raja, ennen kuin kaikesta tästä tulee henkisiä haittoja itselle. Onko hyvä, että joka asiaa täytyy peitellä ja näin ollen tehdään kaikki salassa stressaten "Entä jos joku saa tietää?" Esimerkkinä vaikka seurustelu. Kaikkihan joskus ovat olleet nuoria ja seurustelleet. He siis tietävät että se on normaali & jokapäiväinen asia. "Poikkeavampana" melkein pidettäisiin nyky-yhteiskunnassa henkilöä, jolla ei seurustelusuhteita ole ollenkaan. Eikö olisi helpompaa seurustella avoimesti hermoilematta jatkuvassa kiinnijäämisenpelossa? En sano, että muut tähän liittyvät asiat pitäisi tehdä "reilusti", parempi että ei.
Mutta oletteko miettineet, että ehkä juuri siksi on niin paljon teiniraskauksia ja jopa suorastaan lapsiraskauksia (pidän 13-vuotiasta lapsena, ja eräällä tuttavaperheen tytöllä on lapsi ja reilu elämä 19-vuotiaan mieshenkilön kanssa) kun näistä asioista varotaan kommentoimasta millään lailla. Minusta tuokin asia 13-vuotiaasta tytöstä on kauhistuttavaa, ja silti sekään ei tämän polven ihmisissä enää herätä niin hirveästi hämmennystä; kaikki kun on jo nähty... Kaikkeen tuntuu olevan nykyään kamalan matala kynnys. Aiemmin oli muka "ihan rankka juttu", jos joku vaikkapa käytti huumeita. Nyttemmin ihmiset vaan toteavat että "Entäs sitten, monihan tekee nykypäivänä niin, eihän toi silti oo kuin huujaa." Huhhuh, sanon minä.
Sanotaan että vanhempien pitää osoittaa lapselle hänen paikkansa, niin kuin asia tietysti onkin. Mutta vaikka nuori (14 --->) tietäisinkin olevansa vielä sillä tavalla lapsen iässä ja näin ollen sen, etteivät aikuisten asiat ole hänelle ajankohtaisia, on hänellä silti nuoruus elettävänä. Jokainenhan tietää että nuorena on helppo rakastua, ja silloinhan niitä ihmissuhteita yleensä tulee luotuakin. Mutta mitäs kun nuoret rakastuvat niin tulisesti, ettei heille tule enää mitään muuta vaihtoehtoa mieleen kuin reissun päälle lähteminen? Siitä vain perhettä perustamaan 14-vuotiaana, niinkö?
Vaikka kouluissa yms. annetaan valistusta ja tietoa näistä asioista, vanhempienkin sana ja mielipide painaa aika paljon. Eihän kaikkea tarvitse yksityiskohtaisesti käydä kommentoimaan, vaan ei pari lausetta lapselle ole pahasta. Nuoren omaa hyvinvointiahan sillä edistetään. Ja kyllä minusta oman lapsen/omien lapsien hyvinvoinnin pitäisi mennä häveliäisyystapojenkin edelle.
En yritä tolkuttaa että nämä tavat olisivat turhia tai roskiinheitettäviä. Haluan vain sanoa teille, että VÄLITTÄKÄÄ LAPSISTANNE. Että he säästyisivät siltä, mitä me ehkä itse olemme kokeneet.
Terveisin Nainen pohjanmaalta
Olen samaa mieltä kanssasi.Jos suoraan sanon, monet tavat on useille ihan puhetta ja käytössä vain joittenkin tiettyjen ihmisten edessä. Muulloin toimtaan niikuin on helppoa ja kätevää. Ja tiedän että on niitä vanhempia ihmisiä, jotka ei tosissaankaan piittaa joistakin asioista, kuten siitä etteikö voisi mennä tarpeilleen jos siihen on tarve.Eivät siis oleta että porukka pidättelisi kupla otsassa tai lähtisivät "vähän kävelemään"
Tuo tapa on jo terveysriski.Ja enemmän on alkaneet järkevät naiset puhua tytille, miksei pojillekkin tietyistä asioista.Parempi puhua, kuin kattoa vierestä kuinka lapsi pilaa elämänsä leikkimällä aikuista.
Kunnioitus,kauniit käytöstavat ja välittäminen on ihan muutakuin elämän hankalaksi tekoa, järjettömillä ja syntyessään älyttömien tapojen ylläpidolla.
Ei ole normaalia että 13 vuotias tyttö saa lapsen.
Ei ole normaalia että 16- vuotias poika on aikuinen.
Ei ole normaalia että perheet rikotaan SISÄLTÄPÄIN jo
lasten ollessa nuoria asettamalla heille ennenaikainen "ikälisä". Nuori ihminen tarvitsee tukea ja ymmärrrystä.
Vanhojen ihmisten kunnioitus
on saanut minun mielestäni lähes perkeleellisiä piirteitä. Ajatellaanpa lapsen ja vanhimman välistä suhdetta. Pahimmassa tapauksessa sitä ei edes ole.
On erittäin väärin että lapsi ja vanhin eivät voi sanallisesti kertoa toisilleen välittävänsä. Se on häpiä. Aika huono häpiä. Jos edes äitienpäivänä poikalapsi voisi ottaa äitiänsä kaulasta kiinni ja kertoa välittävänsä hänestä ja arvostavansa kaikkea mitä tämä on hänen eteensä tehnyt. Merkitsisi varmasti monelle äidille paljon mutta kun se on häpiä. Aika huono häpiä.
Sitten kun vanhempia ei enää ole, silloin hyvin vahvasti varmaan kadutaan kun ei elin aikana tullut tehtyä tarpeeksi.
Tässä yksi epäkohta joka on mustalaiskulttuuria mutta vaikuttaa pelkästään negatiivisesti ihmiseen.
On totta ettei 13-vuotias ole valmis aikuisen elämään mutta väitän että näitä sattuu myös valtaväestön keskuudessa, ei tämä teiniäitiys ole pelkästään romanien keskuudessa oleva ilmiö.
Ja valitettavasti nykyinen ajatus on 16-vuotiaasta aikuisena on koko yhteiskuntamme ongelma. Nuoret "halutaan" aikuiseksi aikaisemmin.
Kyllä asioista neuvotaan, se ei vaan ole niin julkista kuin valtaväestöllä. Ei jokaikisistä asioista huudella, eikä ne ole julkisia keskustelun aiheita.
Kyllä kysymyksiä saa esittää ja pohdintoja mutta ehkei niitä nyt suoraan mennä vanhemmilta kysymään. Ja tietääkseni kouluissa puhutaan asioista ja aina nuoret ovat tietonsa etsineet jostain.
Ja minä olen aina luullut että sen välittämisen ja rakkauden voi osoittaa muutenkin kuin sitä koko aikaa hokemalla. Antamalla aikaa ja olemalla läsnä. Myös perusasioista huolehteminen, vaatteet, ruoka ja puhatus on välittämistä ja rakkautta.
Ja en tiedä mutta minä koen kyllä epämielyttävänä jos teini-ikäinen poikani alkaisi minua halailemaan. Kyllä hän voi kanssa välittämisen näyttää muilla tavoin.
Tekemällä arjen askareita minua helpottaakseen.. ja hän kertoo sen myös käytöksellään minua kohtaan.se kertoo minulle hänen arvostuksen, ei siihen välttämättä halaamisia tarvita.
Ja väitän että minulla on loistava vanhempi suhde lapsiini, ilman että sitä tarvitsee kenenkään edessä hävetä.
Halaillaanhan sitä vieraitten ihmistenkin kanssa,joten on aika alhaisesti sanoa edes teini-ikäisestä pojastaan että olisi epämiellyttävää olla halauksen kohteena!!!
Eipä ihme siis että haetaan ehkä äidinkaipuuseen huomiota väärällä tavalla muualta.
kyllä samaa mieltä tossa asiassa, että vanhemmat sais pitää ton ikäsiä vielä lapsina.
Mun vanhemmat oli kanssa semmosia, ne antaa mun pikku siskon tehä mitä vaa, joka on 15v, mutta minä piän kurin siskolleni, en antanu sen polttaa mun aikanani, koska itekki olin lopettanu ja yritin saaha sillekkin järkee päähän ja kerroin mitä kaikkee tupakki tekee, ei mun vanhemmat siihe tupakin polttoonkaa puuttunu.
Sisko on jääny muutaman kerran pojista kii, eikä sillonkaa mitää, no minä oon sillonki kurin pitäny ja varottanu minkälaisia suurin osa pojista on (jokaine naine varmasti tietää kokemuksista)
Ja se tyttö on, niin vanhakas, ku voi vaan olla, eikä vanhemmat sano siihenkää mitää, vaan kukapa muukaan ku minä oon siitäki pitäny sille luentoo, mutta tässä tulos edelleen polttaa, juoksee pojissa ja on vanhakas
Todellakin se on kasvatuksesta kii, jos vanhemmat antaa lastensa tehä iha mitä vaa, nii sillon ne myös tekee. tais mennä yli aiheen mut ei se mitää :)
..maailman tärkein asia, tottakai! En tietenkään ole väittänyt että lapsen lähellä pitäminen olis pahasta , mutta sinusta en tiedä.. Kyllä minusta on vähän epämielyttävää jos yli 15v. poika minun kaulassa olisi.
Pienemmät on asia erikseen ja jos olet katsonut niin paljonhan äidit lapsiaan sylissään kantaa. Kuten minäkin aikanaan kun syliin vielä mahtuivat.
Ja ehkä tämä on taas näitä juttuja , mutta en minä mene vieraita halailemaan,ei tulis mieleenikään ja en tiedä muista, mutta minun lapset ovat kotona eivätkä maleksi missään, ehkä heidän on ihan hyvä olla ja ovat saaneet rakkautta, ilman että sitä täytyy mistään hakea.
Mutta et tainut käsittää kupletin juonta? kirjoitin että sen rakkauden voi osoittaa muullakin tavalla kun sitä hokemalla ja halailemalla!
Onko parempi että asiaa selvittää koko ajan, mutta jättää lapsen oman onnensa nojaan, vaiko että pitää lapsesta hyvän huolen ja kasvattaa, vaikka ei koko ajan rakkaudesta puhuisi ja halailisi?
Voi hyvänen aika, tosi on jos-NE EI TULE LUONNOSTAAN, NIIN KUIN MANULLE ILLALLINEN. MUTTA JOS NE TULE LUONNOSTAA,- NIIN SE ON NIIN YKSUINKERTAINEN ASIA KUIN PANISI LEIVÄN SUHUUN,-joka on kaalo niin ei ole minkäänlaista haittaa- mutta joka on kaajeenmoinen niin silloin se on taakka . näin on marjat
En voi uskoa että kirjoitit noin. Miten naiivia sanoa että niin yksinkertaista kuin panisi leivän suuhun. Minkähän ikäinen henkilö siellä kirjoittelee? Ei ainakaan sellainen, joka kovin paljon tietäisi elämästä vielä.
Luonnostaan ei tule kellekään mikään, jos ei kotona niitten tapojen mukaan mennä.
Ajatellaan romanilasta mikä laitetaan vaikka kaajeisiin kasvamaan. Ei hän siellä opi romanitapoja, koska kaajeet ei häntä neuvo tekemään asioita sillä tavalla kuin romaniperheissä.
Eihän kukaan lastaan sinänsä "opeta", mutta ymmärrät kai että jokainen lapsi silti neuvoo ja ohjaa lastaan. "Älä tee niin, tee näin"-tyylillä. Kasvaessaan lapsi oppii. Luonnostaan romanitavat tulee, jos kasvaa sellaisten ihmisten kanssa jotka romanitapoja noudattaa.
Satunpahan tietämään sellaisen valkolaisen, todella hyvä ystäväni itseasiassa... joka kasvoi romaniperheessä ja romanitapojen mukaisesti, siksi olikin hiukan ihmeissään valtakulttuurin toimintatavoista aika ajoin. Eli kasvatuksesta se on kiinni.
Tuosta taakasta en osaa sanoa muuta kuin että minulle kaaleen tavat eivät ole olleet taakka.
Näin ne marjat oikeasti on.
OPITAAN eikä PERITÄ veren mukana.
Moni kaalo toteuttaa tapoja vastentahtoisesti tai "unohtaa" ne tilaisuuden tullen kokonaan.
Ei ne ole mitenkään itsestään selviä muille kuin aivopestyille.
No,mun mielestä helpompaa olisi työskennellä eri asussa kuin romanikulttuurin vaatteissa.(voisiko niitä pitää esim.juhla-asuina) ja sit kaikki puhtaus säännöt ,erityiset. minusta se on hyvin vanhanaikainen sääntö ,eikä Jumala vaadi sellasta edes oikiassa uskossa. (se on tarua ja myyttiä)
samaten Lapset kouluun ja opin tielle,sekä työhön . Samoin romanit ,kunnon vaate päälle ja töihin koultetaan,mikä erioikeus on olla kulttuurin säännöt. Työelämään pyrkimään vaan ,ja luontoon liikkumaan niinkuin muutkin ihmiset Suomessa. Tätä mieltä minä olen.Jumalan Siunausta.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä... mutta ei sitä voi kukaan muuttaaa
Kyllä se on niin minunki mielestä että tavat opitaan , ei niitä voi oppia jos ei elä romanien keskellä, mutta onhan se myös perintö että opetetaan tapoja, sitä kautta siis peritään tavat.. vaikea tajusesti kirjoitin mutta toivottavasti ymmärsitte mitä tarkoitin :)
Itse olen lapsena elänyt kaaleitten elämää ja oppinut tapoja että perinteitä.
Jouduin sijaisperheeseen,(ei huostaanoton kautta) kaajeitten kotiin. Oli paljon asioita joita en tajunnut ja ihmetys oli tosi suuri, monissa asioissa meni tavat ristiin.
On totta että jotkut asiat on "vaikeampia hoitaa" mutta en kyllä ole sitä mieltä että se tekisi elämää sen vaikeammaksi.
Ja hame asiasta että ei joka työpaikassa tarvitse hametta pois ottaa. Jos hakeutuu opetus työhön tai
toimistoon niin ei siellä ole "uniformu" pakkoa.