Tulipa tässä nyt mieleen, kun toisia ärsyttää se että kytätään oireita ja ollaan ihan täpinöissä ja mietitään olisko tää ja toi nipistys raskauden merkki jne. Ja toisia sitten taas ärsyttää se että muutamat vaipuvat epätoivoon ja synkkyyteen eivätkä enää jaksa uskoa lapsen tuloon laisinkaan, masentuvat ja hermostuvat tuloksettomaan yritykseen. Mutta kysymys kuuluu: mitä siinä välillä sitten on? Innokkaan jännityksen ja synkkyyden välillä. Mitä siellä on? Mä en oikein tiedä, koska mun mielestä nuo kaksi ääripäätä kuvaa vauvakuumetta kaikista parhaiten. Ehkä siellä välissä ovat ne ihmiset jotka ei tällä palstalla pyöri. Ehkä nuo, jotka tällä palstalla herkästi hermostuvat toisten juttuihin, toivovat että me kaikki oltais jotain siltä väliltä ja puhuttais asioista neutraalisti. Mutta jos me siihen pystyttäis, ei me tällä palstalla olla.
Joten antakaa meille mahdollisuus purkaa kiihkeä odotus ja jännitys, ja musertava synkkyys tällä palstalla mitä typerimmillä tavoilla. Itse tiedän tasan tarkkaan omista kirjoituksistani, mikä on yliampuvaa hysteriaa ja mikä taas ala-arvoista masentelua. Mutta sallikaa se minulle ja kaikille kanssaodottajille. Kenenkään ei tarvitse vauvakuumepalstalle tulla päätään aukomaan koska tämän palstan tarkoitus on purkaa enimpiä ajatuksia ja tunteita niin että pystyisimme elämään elämää normaalisti ja neutraalisti.
Onnea yrityksiin kaikille, myös minulle! ;)
Joten antakaa meille mahdollisuus purkaa kiihkeä odotus ja jännitys, ja musertava synkkyys tällä palstalla mitä typerimmillä tavoilla. Itse tiedän tasan tarkkaan omista kirjoituksistani, mikä on yliampuvaa hysteriaa ja mikä taas ala-arvoista masentelua. Mutta sallikaa se minulle ja kaikille kanssaodottajille. Kenenkään ei tarvitse vauvakuumepalstalle tulla päätään aukomaan koska tämän palstan tarkoitus on purkaa enimpiä ajatuksia ja tunteita niin että pystyisimme elämään elämää normaalisti ja neutraalisti.
Onnea yrityksiin kaikille, myös minulle! ;)
Vastaukset 13
Vanhimmat
"Mitä siinä välillä sitten on? Innokkaan jännityksen ja synkkyyden välillä. Mitä siellä on?"
Elämää.
Kaikkihan täällä saavat keskustella. Yhtälailla ne, jotka ovat kiihkeitä odottajia, kuin ne, jotka haluaisivat hillittyä linjaa.
Tarkoitus olikin sanoa, että antakaa kaikkien kukkien kukkia myös tällä palstalla älkääkä heti tyrmätkö niitä (meitä) kiihkeitä oireiden kyttäilijöitä ja suuria synkistelijöitä. Muutamat henkilöt tällä palstalla hermostuvat niin kovin helposti jos joku vähän tuskailee oireittensa kanssa ääneen.. :/
mieltä minäkin. Sitäpaitsi, jos kaikille olisi juuri omanlaisensa keskustelupalsta, niin kaikki saisivat varmaan keskutella ihan yksinään:)
Itse en esimerkiksi mieti koskaan (oikeasti!) mitään mahdollisia oireita, enkä niistä kirjoittele. Johtuu varmaankin siitä, että viime raskauden alussa ei ollut kertakaikkiaan mitään oireita. Kaikilla muilla tavoilla olen kuitenkin säälittävän epätoivoinen ja mietin raskausasioita vuorokauden ympäri.:)
Ei silti tulisi mieleenkään arvostella niitä, jotka haluavat keskustella/kysellä oireistaan, vaan jätän yksinkertaisesti viestit lukematta/kommentoimatta. Onko se nyt niin kovin vaikeaa?
Koitetaan nyt pitää palsta sellaisena, että kaikilla on oikeus kirjoittaa siitä mistä haluaa. Plussatuulia kaikille tasapuolisesti!:)
On paljon kivempaa jos palstalla on sellainen henki, että mistä tahansa asiasta voi täpinöissään tulla kirjoittamaan tänne ja purkaa mieltään. Ja ne joita asia kiinnostaa, voivat vastata, ja ne joille juttu on ihan evvk, voivat ihan yksinkertaisesti olla hiljaa ja olla lyttäämättä toisen intoa tai, jos toinen on ihan maanraossa, niin olla polkematta enää syvemmälle. Moni muu palsta on sellainen, tehtäiskö tästäkin positiivinen kuumeilupalsta?
Jeps, olen aivan samaa mieltä...itseäni oikein välillä ärsyttää, kun välillä saa lukea sellaista asiantonta kommenttia...
Itse, kun ekaa kertaa tulin raskaaksi (tuli km) niin löysin tämän palstan ja kirjoittelin sen hetken tuntumista..en minä silloin miettinyt, että onkohan joku tätä jo kysynyt tai mitähan muut tästä ajattelee...ne kysymykset ovat silloin ajankohtaisia ja mieltä askarruttavia...
Itse vaihdoin "aktiivista" keskustelupaikkaani sellaiseen, jossa on minusta hieman parempi henki kuin täällä (harmi vaan, kun se on aika uusi, niin sitä ei ole vielä moni löytänyt)...se on harmi sinänsä...mutta mieluummin tuntojaan jakaa selaisessa paikassa, jossa tietää, että saa purkaa huoliaan surutta ja vastaukset ovat asiallisia...
Samaa mieltä olen, että eikö tänne kuulu kaikki vauvakuumeiluun liittyvät asiat..ja jokaisen kysymykset ja ajatukset ovat yhtä arvokkaita...onko pakko mollata toisen ajatuksia, miksi niin pitää tehdä??? sitä en ymmärrä...onko niin vaikeaa olla hiljaa, jos asia ei kiinnosta..miksi pitää loukata tahallaan toista..
olen positiivisen kuumeilupalstan puolella =)
niin negatiivinen vastaanotto keskusteluun tai mollaamista?
Muistetaanhan sekin, että eriävät mielipiteet (asiallisesti esitettyinä tietysti) eivät ole kenenkään henk.koht. mollaamista tai maan rakoon lyttäämistä. Kaikki kukat kukkikoon.
Itse tuossa alempana kirjoittelin että ei taaskaan tainnut tärpätä jnejne, oli puhetta oireettomuudesta sun muusta. Yksi vastaus alkoi sanoilla "No vittu.." Mun mielestä se ei ole asiallista keskustelua vaan negatiivisuutta, ja jos tarkoitus oli vain esittää eriävä mielipide, niin sen olisi voinut tehdä asiallisemmin. Eri mieltä saa ja pitää olla mutta muutamat voisivat vähän harjoitella sitä ilmaisutaitoa ja itsensä hillitsemistä.
Ja lukemattomat muut palstalla kysymyksen esittäneet saavat vastaukseksi jotain tyyliin "ei me olla ennustajaeukkoja, mee hakemaan testi, mistä vitusta me voidaan tietää onko sun oireet raskauteen liittyvää vai ei, älä nyt turhia kuvittele jnejnejne". Sellaisesta vaan pitäis päästä eroon koska kohta kukaan ei uskalla kysyä mitään kun aina on joku viisastelemassa.
tuollainen kirjoittelutyyli ihan asiatonta. En itse vaan ole huomannut kyseistä viestiä/sen tyylisiä viestejä. En pyöri palstalla ihan joka päivä, mut melkein :)
Siinä välissä menee maalaisjärki. Välillä on pakko sanoa, että ehkä on ihan hyvä, että hysteerisimpiin viesteihin joku viitsii vastata napakasti herättääkseen hysteerikon takaisin maanpinnalle. Ajoittain täällä nimittäin näkee jo niin ihmeellisiä kysymyksiä, "kuten mistä siittiöt tietää kumpaan munasarjaan menevät?" "voiko sitruunoita syödä?" "Voinko juosta, jos olemme yrittämässä lapsta?" ..
jos olemme yrittämässä lapsta?" ..
-Voit kyllä, paitsi jos sulla on niin löysä, että siemenet tippuu matkan varrelle. Siinä sulle maalaisjärkeä.
Maalaisjärki ja bilsantunnilla opittu on ihan eri asia. Maalaisjärjellä ajateltuna ei voi tietää mihin siittiöt menee, ja kaikille ei bilsantunneilla sellaista opeteta. Ei meille ainakaan. Miten voi maalaisjärjellä tietää mitä saa ja mitä ei saa raskaana ollessa tehdä, jos ei ole ollut ennen raskaana eikä näitä asioita ole tarvinnut mistään lukea/kysellä? Miten se haittaa sinun elämääsi ja olemistasi, jos joku täällä kysyy yksinkertaisia asioita? Mistä se on sinulta pois? Kerro minulle mitenkä se sun elämään vaikuttaa?
Lyhyesti esitettynä: raskaus ei ole sairaus ja tämä on hyvä muistaa kysymyksiä esitettäessä ja hysteriakohtauksia saadessa. Eli eikö hysteerikon olisi parempi itsensä kannalta jo edes yrittää järkeistää asioita, ettei ihan totaalisesti mene asiat yli laidan.
Niinhän mullekkin joka paikassa hoettiin, täällä, neuvolassa ja sairaalassa, että raskaus ei oo sairaus ja yritä nyt vaan jaksaa ja plaaplaa, eikä kukaan tajunnut miten kipeä ja huonokuntoinen oikeesti olin ja syntyihän se lapsi sitten kuolleena. Eli mieluummin otetaan asioista selvää ja osataan vaatia hoitoa, kuin hyssytellään ja ajatellaan että ei tässä mitään hätää, tämä on varmasti normaalia jne.