nyt loppu jahkailut näistä kivitaloista. Laitan tähän tiivistelmän teille kaikille eri kivitaloista niin ei tarvitse kenenkään tulla tänne aina uudestaan kyselemään onko lammi paras, syökö muurahaiset siporexin...
Siporex...
Kun kantava rakenne toimii eristeenä saadaan esim tuulettavan alapohjan liittymäkohdasta kylmäsillaton. Toisaalta 375mm paksu eristekerros johtaa kylmäsiltoihin ikkunoiden kohdalla
Rakennusvirheiden määrä vähäinen yksinkertaisesta toteutuksesta johtuen. Eli voi antaa muidenkin tehtäväksi ja toisaalta voi tehdä vähän tumpelompikin. MAteriaalia on myös varsin helppo työstää
-Erittäin hyvin markkinoitu tuote joka ei tietenkään sinällään ole huono juttu. Mutta ei silti kuitenkaan mitenkään ylitse muiden. Lämpötaloudellisuus muita heikompi sinärakenteissa. Mekaaninen kestävyys asettaa joitakin rajoituksia. Esim maksimi jänneväli ylä- ja välipohjissa 6m joka rajoittaa suunnittelua. Myöskään lämmöntasausominaisuudet ei ole niin hyviä kuin muilla kivitalovaihtoehdoilla, koska siporex on eriste ja siksi luovuttaa lämpöä esim. huomattavasti betonia heikommin. Myös ominaislämpökapasiteetti on heikompi.
Valuharkot...
Paljon lämpöä varaavaa massaa. Tämä massan varaavuus on joillekkin niin kovin tärkeä ominaisuus että pystytään hyödyntämään hyvin hetkellisiä lämmönlähteitä, kuten vaikka kaminaa. Jos on vaikka tulisijalämmitys, niin ominaisuudesta enemmän hyötyä kuin hyvin säädetyllä modernilla lämmitysjärjestelmällä
Rakenne kestää kuormitusta hyvin ja teräksen määrällä saadaan joustavasti lisättyä kestävyyttä kuormituksien suhteen. Ominaisuudesta on hyötyä korkeissa leveissä seinissä, kun niihin kohdistuu vaikka maanpaine. Samasta syystä esim ylityspalkit pystytään tekemään samasta harkosta. Tästä mekaanisesta kestävyydestä johtuen on samasta tavarasta usein helppo tehdä perustuksia myöten talo.
-Pystyttämisessä ehkä vähän enemmän työtä ja huolellisuutta. MAssiivisuus voi tuoda lisävaatimuksia perustuksiin
Kevytsoraharkot...
ueimmiten ehkä edullisin tapa tehdä kivitalo ainakin näistä harkkovaihtoehdoista
Myös kevytsoralla on eristysominaisuuksia, mutta ei aivan siporexin tasoa ja aina käytetään lisäeristystä jonka avulla hyvä u-arvo mahdollinen.
-Vaikka kohtalaisen yksikertainen rakentaa niin hutilon pystytysurakan helppo pilata kahden kuoren välisillä kylmäsilloilla tämäkin ja epätiiviillä rakenteella tämäkin
Täystiilitalo
Täystiilitalo on yksi vaihtoehto kakikuorirakenteiden joukossa. Eli runko on oma kuorensa ja julkisivu omansa ja väliin tuleva eriste on vapaasti valittavissa. Myös eristemäärä on valittavissa vapaasti. Kaksikuorirakenteet eivät ole tällahetkellä muodissa monista erinomaisista puolistaan huolimatta. Tiiliverhous on teknisesti ehdottamasti paras julkisivuvaihtoehto. Tiilijulkisivu kestää... ja kestää... Julkisivu suojaa myös hyvin eriste ja seinärakenteita. Tiilijulkisivusta on myös verraton etu kesällä, koska varsinainen seinärakenne ei kuumene auringolla ja talo pysyy viileänä. Eli viileyttä haluaville täystiilitalo erinomainen vaihtoehto, koska tiilen lämmönvarausominaisuudet myös betonin tasoa.
Tiili on monella tavalla erinomainen rakennusmateriaali. Sen kosteus- ja lämpöliikkeet vähäisiä ja lujuus erinomainen. Tiiltä voidaan käyttää suoraan sisäseinänä jolloin talosta tulee todella kivitalomainen. Vanhimmat suomen pystyssä olevat rakennukset tiilestä
-Työmäärä
-130mm tiiliseinä saattaa joissakin tapauksissa asettaa rajoituksia, koska rakenne on varsin hoikka
Siporex...
Kun kantava rakenne toimii eristeenä saadaan esim tuulettavan alapohjan liittymäkohdasta kylmäsillaton. Toisaalta 375mm paksu eristekerros johtaa kylmäsiltoihin ikkunoiden kohdalla
Rakennusvirheiden määrä vähäinen yksinkertaisesta toteutuksesta johtuen. Eli voi antaa muidenkin tehtäväksi ja toisaalta voi tehdä vähän tumpelompikin. MAteriaalia on myös varsin helppo työstää
-Erittäin hyvin markkinoitu tuote joka ei tietenkään sinällään ole huono juttu. Mutta ei silti kuitenkaan mitenkään ylitse muiden. Lämpötaloudellisuus muita heikompi sinärakenteissa. Mekaaninen kestävyys asettaa joitakin rajoituksia. Esim maksimi jänneväli ylä- ja välipohjissa 6m joka rajoittaa suunnittelua. Myöskään lämmöntasausominaisuudet ei ole niin hyviä kuin muilla kivitalovaihtoehdoilla, koska siporex on eriste ja siksi luovuttaa lämpöä esim. huomattavasti betonia heikommin. Myös ominaislämpökapasiteetti on heikompi.
Valuharkot...
Paljon lämpöä varaavaa massaa. Tämä massan varaavuus on joillekkin niin kovin tärkeä ominaisuus että pystytään hyödyntämään hyvin hetkellisiä lämmönlähteitä, kuten vaikka kaminaa. Jos on vaikka tulisijalämmitys, niin ominaisuudesta enemmän hyötyä kuin hyvin säädetyllä modernilla lämmitysjärjestelmällä
Rakenne kestää kuormitusta hyvin ja teräksen määrällä saadaan joustavasti lisättyä kestävyyttä kuormituksien suhteen. Ominaisuudesta on hyötyä korkeissa leveissä seinissä, kun niihin kohdistuu vaikka maanpaine. Samasta syystä esim ylityspalkit pystytään tekemään samasta harkosta. Tästä mekaanisesta kestävyydestä johtuen on samasta tavarasta usein helppo tehdä perustuksia myöten talo.
-Pystyttämisessä ehkä vähän enemmän työtä ja huolellisuutta. MAssiivisuus voi tuoda lisävaatimuksia perustuksiin
Kevytsoraharkot...
ueimmiten ehkä edullisin tapa tehdä kivitalo ainakin näistä harkkovaihtoehdoista
Myös kevytsoralla on eristysominaisuuksia, mutta ei aivan siporexin tasoa ja aina käytetään lisäeristystä jonka avulla hyvä u-arvo mahdollinen.
-Vaikka kohtalaisen yksikertainen rakentaa niin hutilon pystytysurakan helppo pilata kahden kuoren välisillä kylmäsilloilla tämäkin ja epätiiviillä rakenteella tämäkin
Täystiilitalo
Täystiilitalo on yksi vaihtoehto kakikuorirakenteiden joukossa. Eli runko on oma kuorensa ja julkisivu omansa ja väliin tuleva eriste on vapaasti valittavissa. Myös eristemäärä on valittavissa vapaasti. Kaksikuorirakenteet eivät ole tällahetkellä muodissa monista erinomaisista puolistaan huolimatta. Tiiliverhous on teknisesti ehdottamasti paras julkisivuvaihtoehto. Tiilijulkisivu kestää... ja kestää... Julkisivu suojaa myös hyvin eriste ja seinärakenteita. Tiilijulkisivusta on myös verraton etu kesällä, koska varsinainen seinärakenne ei kuumene auringolla ja talo pysyy viileänä. Eli viileyttä haluaville täystiilitalo erinomainen vaihtoehto, koska tiilen lämmönvarausominaisuudet myös betonin tasoa.
Tiili on monella tavalla erinomainen rakennusmateriaali. Sen kosteus- ja lämpöliikkeet vähäisiä ja lujuus erinomainen. Tiiltä voidaan käyttää suoraan sisäseinänä jolloin talosta tulee todella kivitalomainen. Vanhimmat suomen pystyssä olevat rakennukset tiilestä
-Työmäärä
-130mm tiiliseinä saattaa joissakin tapauksissa asettaa rajoituksia, koska rakenne on varsin hoikka
Vastaukset 16
Vanhimmat
kosteusvaurioita eli villat homeessa ja asunnot täynnä saastetta.
Vanhat tiilitalot tehtiin 70-80-90-luvulla ilman tuuletusrakoa mikä ei ole tänäpäivänä edes luvallista. Itse suhtautuisin erittäin varauksella tuon ajan tiilitaloihin, mutta uusissa on tuo korjattu ja kosteustekninen toimivivuus on myös ihan jotain muuta.
Ilman tuuletusrakoa sisältä tuleva kosteus tiivistyy eristeeseen ajoittain. Tämä ei vielä normaalisti johda kosteusvaurioihin vaan ulkoa tuleva viistosade. Mineraalivillat kostuvat siinä helposti jos ei tuuletusrakoa ja kuivuvat myös hitaasti jos ei tuuletusrakoa.
Niin ja mikään pakko ei ole käyttää mineraalivillaa tiilitalossa. Itse teen tiilitalon käyttäen XPS-eristettä
Eikös betonielementtitaloa lasketa kivitaloksi? Kerro nyt vähän siitäkin, olis kiva kuulla sun mielipide, kun sellaisessa asustellaan. Ja tyytyväisiäkin ollaan kaiken lisäksi =)
Joo, tiesin että listasta jäi pois monia vaihtoehtoja. Tuo lista muodostui sen perusteella mitä olen aiheeseen perehtynyt siinä yhteydessä kun itselleni materiaalia olen ollut valitsemassa. Betonielementti jäi heti pois koska:
-Oletan muita vaihtoehtoja kallimmaksi jos on valmis tekemään paljon itse eikä näe itse tekemistä ongelmana
Muuten oletan että betonielementti rakenne on käyttöominaisuuksiltaan jotakuinkin valuharkoista tehdyn betonitalon kaltainen.
Jos ei itse halua/pysty tehdä kaikkea niin tehdastekoisuus on hyvä asia. Siellä laatu pystytään pitämään haluttuna.
Sihen en ole perhtynyt että kuinka paljon huolellisuutta työmaalla tarvitaan kun elementit liitellään.
Ehkä elementtivaihtoehto on jäänyt vähän liian vähälle huomiolle, koska yleisesti rakennusalalla kannattaisi viedä työ mahdollisimman paljon paikanpäältä tehtaisiin.
Me vertailimme rungon kustannuksia, eikä elementtiratkaisu suinkaan ollut kalleimmasta päästä. Esim. valuharkkotaloon verrattuna elementtiratkaisu tuli meille edullisemmaksi juuri siksi, että emme olisi osanneet/ehtineet itse rakentaa ja teettäminen olisi maksanut hunajaa.
Elementtitoimitus sisälsi pystytyksen ja saumauksen. Kun pyysimme elementtivalmistajilta tarjouksia, pyysimme ne nimenomaan sisältäen pystytyksen ja saumauksen, koska ne vaativat sen verran järeää kalustoa ja ammattitaitoa. Tämä karsi jo kättelyssä osan valmistajista pois, koska jotkut olisivat pelkästään tehneet elementit ja olisimme itse joutuneet hankkimaan nosturit ja pystytysporukan. Asennettuna homma hoitui muutenkin kivuttomasti, kun koko touhuun meni vain kaksi päivää, ensimmäisenä päivänä elementit nostettiin ja tuettiin paikalleen ja toisena päivänä tehtiin saumaukset ja hitsaamiset.
Elementtiratkaisussa jää mm. muurattuun harkkorunkoon verrattuna pois osa työvaiheista, esim. ulkopuolelta elementit saa valmiiksi pinnoitettuna, eikä kallista rappausta tarvita. Elementtien saumat jäävät toki näkyviin, mutta meitä ne eivät ainakaan ole haitanneet, koska kuuluvat luontevasti taloon. Miinuksena mainittakoon jälkeenpäin tehtävien työstöjen vaikeus - meillä kun myös kantavat sisäseinät ovat elementteinä, niin niihin ei sitten ihan helpolla vedetä sähköjä tai muutakaan jälkikäteen. Suunnittelu on siis tehtävä erittäin huolellisesti, jotta kaikki vedot ovat elementeissä valmiina.
Uskoisin, että elementtivaihtoehto olisi suositumpi, jos olisi olemassa valmistaloja (talopaketteja). Joku valmistaja taisi ollakin muutama vuosi sitten, en muista enää firman nimeä, mutta en ole niidenkään malleja nähnyt tarjolla pitkään aikaan. Nyt koko elementtirumba (elementtisuunnitelun teettäminen, tehtaan metsästäminen jne.) jää rakennuttajan tehtäväksi. Iso osa tehtaista ei edes halua pientalorakentajaa asiakkaakseen, vaan keskittyvät kerrostaloelementtien valmistamiseen.
Vaikka nyt ei mainostaa saisikaan niin ketkä toimittajat ylipäätään antoivat tarjouksia elementeistä asennettuna tämmöisessä suhdanteessa ?
itellä projekti suunnitteilla varsinaissuomessa ja ehkä ulkopintaan rappaus, mutta sisäpinta sais jäädä silleen kuin tuossa Oulun messuilla olleessa graafisessa talossa.
Nyt en kyllä enää edes muista firmojen nimiä (enkä mainostaisi täällä muutenkaan), tarjouskierroksesta on vajaa kaksi vuotta aikaa. Mutta pienemmät firmat olivat kiinnostuneita, isommista olisimme saaneet elementit mutta ei asennusta.
Meille elementit toimitti pääkaupunkiseudun laitamilla oleva pieni betonifirma.
En tiedä minkälainen Oulun messutalo oli, mutta ei meillä voinut jättää sisäseiniä tasoittamatta. Seinissähän on mm. kahvikupin kokoisia aukkoja/kuoppia, mitä lienevätkin, ja muutenkin pinta on epätasainen.
Valuharkkoduunaus kieltämättä työläämpi työmaan hallinnan & työvaiheiden logistiikan ja valvonnan osalta kuin muut.
mistä materiaallista voidaan helpoiten tehdä pidemmät aukon ylitykset ja korkeat, kahden kerroksen korkuiset kantavat ulkoseinät? Netti-internetissä liene tietoa.
Ainoa oikea vastaus tietenkin sipo, 375 tai 500 kantava seinä ei nurjahdusherkkä ja valmiit palkit aukkojen ylityksiin aina 6m asti :o)
Kyllähän yleensä nuo 6m aukot onnistuu kaikilla harkoilla. Valuharkoilla tosin päästään paljon jäykempiin seiniin kuin vaikka sipolla, kun raudoitus pystysuunnassakin vielä mahdollista. Niin ja harvemmin seinät toimivat palkkiteorian mukaan eli eivät nurjahda vaan lommahtavat.
Mutta tosiaan nykyäänhän tehdään näitä korkeita seiniä joka materiaalista. Kun katselee asuntomessujen komeita tiilitaloja niin aika korkeita ja leveitä seiniä on toteutettu 130mm tiilelläkin
Piti kirjoittaa 6m korkeista seinistä eikä aukoista.
materiaaleihin, aivan sama mitä siihen ympärille kerätään. Myöskin nämä "jykevät ja massiiviset kivitalot" ovat heppoista kamaa ilman raudoitusta. Lisää rautaa talon rakenteisiin .... massiivisuus ja jykevyys kasvaa ;)
U-arvo on tietenkin vain yksi mittari, mutta onko Sipolla todellakin parempi u-arvo kuin esim HB:n matalaenergiaharkolla, jolla se on 0,16.
Nämäkin puuttuivat, mutta myönnän kyllä että ovat tällä hetkellä suosiossa marginaalisia brändättyihin merkkituotteisiin verrattuna, vaikka syyttä.
vieköön. Tiilikö se nyt sitten on. Voi että. Ai kauheeta.