Kyselijät harmittaa vietävästi!

Niin, tästä nyt on pikkuhiljaa tullut minulle jonkinasteinen ongelma.
Loukkasin vuosi sitten jalkani, eikä se vaan ole vieläkään tullut kuntoon, keppiäkin käytän joskus.
Tämä jalkaongelma harmittaa kun tälläisen riesan sain.
Välillä olen työssä ja taas sairaslomalla.

Pieni kaupunki, johan luulisi että kaikki jo ovat minut nähneet täällä nilkuttavan, mutta ei.
Aina käydessäni kaupungilla kysellään että mikäs sitä jalkaa vaivaa jne.
Mitä voisin vastata sillalailla hienostuneesti, vaikka sisäinen ilkiö vastaisi että mitä se sulle kuuluu!!

Enhän minäkään koskaan mene keneltäkään ja vielä vähemmän vieraalta kyselemään vamman tai vian laatua.

Alkuun jaksoin, mutta nyt alkaa ottaa niin päähän tuo uteliaisuus!!!
7599
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

jotain ihan pöhköä. Vaikka näin, että kaaduit kännissä ja meni poikki. Tai tappelit jonkun (kysy lupa toiselta osapuolelta) kanssa.
Jätä valhe oikaisematta, antaa juorun kiertää.

Puolisoni teki kerran tällaisen tempun. Sanoin hänelle etukäteen, että jos joku kysyy syytä vammaan, sano minun aiheuttamaksi. Utelut oli loppuneet siihen. En tiedä onko minulla väkivaltaisen leima, samapa tuo.

Äänestä
  • Jes, tätä puolta en huomannutkaan ajatella.
    Parasta pistää vaan pokkana huumorilla, ajattelin vaan yksioikoisesti ja menin omassa päässäni haistattelun puolelle!

    Kiitos vinkistä ja ajattelun uudesta puolesta. :D

    Äänestä

naispuolisille immeisille sairauksista puhuminen tuntuu olevan jonkinlainen koskaanehtymätön kansanhuvi.

Jospa kyselijät ovat juuri näitä, ja he ovat tekevinään päivän hyvän työn antamalla sinulle tilaisuuden päivitellä vaivaasi?
Tai sitten he kärsivät vain hienotunteisuuden pulasta?

Äänestä
  • Jompikumpi tai molemmat, ymmärrän yskän mitä tarkoitat.
    Mikäs on mukavampi puheenaihe kuin oma ihana itsensä.
    Mistä he sen tietäisivät etten halua omasta terveydestäni tai vaivoistani puhua lainkaan muun kuin lääkärin kanssa.
    Sellainen ei tietysti näy päällepäin.
    Sattuu olemaan vain niin että minun lähisuvussani on ollut tavanomaisen enemmän vaikeita sairauksia jotka ovat vieneet ihmisen nuorena pois tästä maailmasta.

    En millään enää jaksa kuunnella ihmisten sairauskertomuksia tuolla torin nurkissa enkä näe mitään mieltä tästä jalastanikaan pulputtaa, kun on jo niin paljon kärsimystä nähnyt ja sellainen on koskettanut sielua syvään.

    Eri asia silloin jos on tosi kyseessä olen pelkkänä korvana ja toivotttavasti suurena sydämenä.

    Hyvä pointti tuo että toinen vieras antaa minulle mahdollisuuden avautua, sekään ei ole tullut mieleen.
    Voi, nyt kun teidän vastauksia tässä lukee, niin huomaan että olen tätä asiaa ajatellut rajoittuneesti.

    Äänestä

Kyynärsauvojen kanssa. Teloin itseni pyörälenkillä 2 viikkoa sitten.Asun eteläisessä Suomessa pikkukaupungissa. Koska tuntemattomatkin ovat nähneet vuosien mittaan, että liikun pyöräni kanssa ja olen reipas ja sporttinen, niin hekin tulevat kysymään, että mitä on tapahtunut ?

Olen vain vastannut ,jotta tapahtui tapaturma ja kaaduin pyörällä ! Minusta taas on ihan mukavaa,kun tuntemattomatkin tutut ottaa osaa tilanteeseeni?

Moni on toivotellut pikaista paranemista,minusta se on ihan mukavaa. Mutta toivonmukaan asian kanssa ei tosiaankaan menisi niin kauan kuin aloittajalla. Minulla on kuitenkin toivoa ainakin Ortopedin mukaan pyöräillä vielä tänäkesänä?

Hyvää kesää Sinulle aloittaja, ei ne kyselijät varmaankaan pahaa tarkoita :)

Me-Ha

Äänestä

ruokakaupassa käydessäni kun olen hoikka ja ehkä olen nyt myös sairauteni-takia hoikistunut entisestään.
Itse myymäläpäällikkö hokee mulle siitä hoikkuudesta,,,,mikä on sen salaisuus ja plääp plääp ja plääp.
Nyt olen tehnyt päätöksen että, seuraavalla kerralla, kehoitan hänelle hommaamaan vaa'an kaupanovenpieleen,niin saamme seurata yhdessä painoani,nouseeko vai laskeeko se. Tympii jo hänen suorasukaisuus.

Äänestä

sano että kävellessä vähän sattuu,mutta astua kärsii.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


verisuoni voi revetä joskus kirjoitti:

Niin, tästä nyt on pikkuhiljaa tullut minulle jonkinasteinen ongelma.
Loukkasin vuosi sitten jalkani, eikä se vaan ole vieläkään tullut kuntoon, keppiäkin käytän joskus.
Tämä jalkaongelma harmittaa kun tälläisen riesan sain.
Välillä olen työssä ja taas sairaslomalla.

Pieni kaupunki, johan luulisi että kaikki jo ovat minut nähneet täällä nilkuttavan, mutta ei.
Aina käydessäni kaupungilla kysellään että mikäs sitä jalkaa vaivaa jne.
Mitä voisin vastata sillalailla hienostuneesti, vaikka sisäinen ilkiö vastaisi että mitä se sulle kuuluu!!

Enhän minäkään koskaan mene keneltäkään ja vielä vähemmän vieraalta kyselemään vamman tai vian laatua.

Alkuun jaksoin, mutta nyt alkaa ottaa niin päähän tuo uteliaisuus!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu