Ei nyt ole ihan ajankohtainen, kun on joulu aiheinen.
Joulu on ihmeiden aikaa. Uskomuksia siihen riittää jokaiselle. ja jotkut eläväiset ottavat ne tosissaan. Joulu on myös rauhan, uskon, toisten tukemista ja kaiken rakkauden antamista muille. Maailma on silloin odotuksen aikaa ja kaikki huonot asiat yritetään unohtaa hetkeksi ja jokainen saa olla rauhassa.
Kuitenkin monien satojen vuosien välein tasapaino herkkyy. Jopa silloin, kun valo ja pimeys ovat yhtä. Ahneet kuiten haluavat itsensä valtaan. On niitä myös, jotka vain haluavat estää joulun juhlinnan, mutta eivät halua vahingoittaa luonon tasapainoa.
Joka kerta, kun on kysymys maailman hyvinvoinnista, niin heikot lajit on vaarana joutua unholaan. Tavalliset ihmiset kuuluvat siihen ryhmään. Kamppalilu on tullut joka kerta yliluonnollisemmaksi ja muut jäävät heidän varjoonsa.
Ihmiset eivät vielä tiedä niistä mitään. Jotkut kuitenkin tuntevat sisällään sen, mutta eivät uskalla sanoa sitä ääneen. He ovat valmiita, mutta kun sen huomataan ja lopullinen kamppailu käynnistyy, niin..Maailmaa muuttuu kohtalokkaasti.
1600-luvulla jkr. Yhdysvallat.
Utahin ympäristön ei luulisi ensimmäisellä vilkauksellaan, että siellä pystyisi joku asustelemaan. Varsinkaan joulun aikaan. Lumimyrskyjen takia on syntynyt isoja jäävuoria. Alueen reunalla vesi on jäätynyt paksuksi kimaltelevaksi veistokseksi. Nyt se on alkanut halkeilla, johon ei ole löytynyt syytä.
Asukkaat ovat jättäneet alueen jo ajat sitten pakkasen, lumimyrskyjen ja mahdollisesti maan halkeillun ja myös maanjäristysten seuraksina. Eläimetkin ovat aistineet jotain vaarallista, koska suurin osa on vaeltanut muualle. Monien lämpimien vuosien jälkeen alueella on erittäin kylmä ja on leviämässä melkein joka puolelle, kuin uusi jääkausi olisi alkamassa. Luonto vain toimiin niin.
Jokin musta pilkku on juuri lentämässä Utahin alueella lumimyrskystä huolimatta. Joulupukki oli porojen vetäminä laskeutumassa maahan. Vielä tuolloin nuori pukki oli jo maassa. Punaiset vaatteet, hieman mustaa ja valkoista. Lyhyt parta, mutta silti ihmisen iässä jo vanha.
Joulupukki teki hiljattain väkijoukkojen edessä valan. Se tarkoittaa sitä, että hän haluaa viedä kaikille iloa ja palkita omalla tavallaan.
Hän ei halua todellakaam muuttaa toisten mieliä pois omista uskonnoistaan. Hän on korostanut sitä, ettei ole mikään uskonnollinen olento, vaan on omassa maailmassaan tekemässä mahdollisimman paljon hyvää jokaiselle, vaikka eivät olisikaan aina kaidalla polulla.
Joulupukki nousi reestä. Ihmetellen ympäristöä. Kaksi tonttua nousivat myös reestä. Tonttu Koljander liian kovaa maahan ja upposi melkein kokonaan lumihankeen. Toinen tonttu nimeltä Brat O`Brien alkoi nauramaan, kuin irlantilaiset konsanaan.
Tontut olivat hyvin lyhyitä, joten Joulupukin piti kumartua, jotta olisi heidän kasvojensa korkeudella ja sanoi rauhallisella äänellään:
- Kuulkaas te kaksi aloittajaa. Teillä oli koko matka ja meidän kotona aikaa pelleillä. Olemme kuitenkin nyt töissä, joten voisitteko rauhoittua?
Kummatkin tontut nyökkäsivät.
Joulupukki:
- Hyvä..Voimmekin jatkaa sitten.
Tontu menivät edeltä. Joulupukki otti ison säkin ja alkoi kantamaan sitä, kun lähtivät kävelemään. Lumimyrsky yltyi voimakkaamaksi. Jopa heille se alkoi olla liikaa, vaikka asuvat kylmissä oloissa. Asuin alueet ovat kadonneet.
Brat O`Brien puhui irlantilaisella aksentillaan. Hän myös muistuttaa irlantilaista herhiläistä, jos sille päälle tulee. Vihreä lakki kertoo juuri siitä, että hänen sukujuurensa ovat juuri sieltä:
- Eikös vielä pari päivää sitten täällä oikein virtasi elämää?
Joulupukki vastasi taas rauhoittavalla äänellään, vaikka oli itse myös huolissaan:
- Olet oikeassa. Mennään vielä vähän matkaa ja sitten lähdetään takaisin.
Porot aistivat jotain, mikä sai ne pelkäämään. Niillä oli jonkinlainen yhteys pukkiin, joten ne lähtivät seuraamaan jälkiä. Ne kuitenkin pysähtyivät ja katsoivat saman aikaisesti ylös.
Brat O`Brien käveli hyvin rauhallisesti, mutta huomasi jotain kaukaa:
- Katsokkee tuonne sivulle!
Tonttu Koljander:
- Mikäs tossa on muka erilaista? Revontulit ovat tähän aikaan vuodesta kirkkaampia kuin iso aurinko.
Brat O`Brien vastasi innostuneena:
- Tuolla sivulla on jotain, mikä loistaa kirkkaasti!
Tonttu Koljander vastasi pilkaten:
- Huhuu! Kuulostaa kuin kullankaivaja olisi paikalla.
Brat O`Brien:
- Ääärh! Taas sitä oikein mennään tunkemaan sukujuurille, koska sitä luullaan heti, että meikäläiset ovat aina huppelissa!
Tonttu Koljander alkoi vuorostaan nauramaan:
- Niihä teikäläisistä aina luullaan.
Brat O`Brienin kärsivällisyys oli kuin testissä:
- Haluaako ukko selkään? Kunnon löylytyksen jälkeen et elä edes kolme sataa vuotiaaksi!
Joulupukki alkoi saada tarpeekseen:
- No niin, joko voisitte jo rauhoittua? Aika on jo tiukalla, mutta mennäänpä katsomaan, jos siellä olisi jotain elämää...
Joulu on ihmeiden aikaa. Uskomuksia siihen riittää jokaiselle. ja jotkut eläväiset ottavat ne tosissaan. Joulu on myös rauhan, uskon, toisten tukemista ja kaiken rakkauden antamista muille. Maailma on silloin odotuksen aikaa ja kaikki huonot asiat yritetään unohtaa hetkeksi ja jokainen saa olla rauhassa.
Kuitenkin monien satojen vuosien välein tasapaino herkkyy. Jopa silloin, kun valo ja pimeys ovat yhtä. Ahneet kuiten haluavat itsensä valtaan. On niitä myös, jotka vain haluavat estää joulun juhlinnan, mutta eivät halua vahingoittaa luonon tasapainoa.
Joka kerta, kun on kysymys maailman hyvinvoinnista, niin heikot lajit on vaarana joutua unholaan. Tavalliset ihmiset kuuluvat siihen ryhmään. Kamppalilu on tullut joka kerta yliluonnollisemmaksi ja muut jäävät heidän varjoonsa.
Ihmiset eivät vielä tiedä niistä mitään. Jotkut kuitenkin tuntevat sisällään sen, mutta eivät uskalla sanoa sitä ääneen. He ovat valmiita, mutta kun sen huomataan ja lopullinen kamppailu käynnistyy, niin..Maailmaa muuttuu kohtalokkaasti.
1600-luvulla jkr. Yhdysvallat.
Utahin ympäristön ei luulisi ensimmäisellä vilkauksellaan, että siellä pystyisi joku asustelemaan. Varsinkaan joulun aikaan. Lumimyrskyjen takia on syntynyt isoja jäävuoria. Alueen reunalla vesi on jäätynyt paksuksi kimaltelevaksi veistokseksi. Nyt se on alkanut halkeilla, johon ei ole löytynyt syytä.
Asukkaat ovat jättäneet alueen jo ajat sitten pakkasen, lumimyrskyjen ja mahdollisesti maan halkeillun ja myös maanjäristysten seuraksina. Eläimetkin ovat aistineet jotain vaarallista, koska suurin osa on vaeltanut muualle. Monien lämpimien vuosien jälkeen alueella on erittäin kylmä ja on leviämässä melkein joka puolelle, kuin uusi jääkausi olisi alkamassa. Luonto vain toimiin niin.
Jokin musta pilkku on juuri lentämässä Utahin alueella lumimyrskystä huolimatta. Joulupukki oli porojen vetäminä laskeutumassa maahan. Vielä tuolloin nuori pukki oli jo maassa. Punaiset vaatteet, hieman mustaa ja valkoista. Lyhyt parta, mutta silti ihmisen iässä jo vanha.
Joulupukki teki hiljattain väkijoukkojen edessä valan. Se tarkoittaa sitä, että hän haluaa viedä kaikille iloa ja palkita omalla tavallaan.
Hän ei halua todellakaam muuttaa toisten mieliä pois omista uskonnoistaan. Hän on korostanut sitä, ettei ole mikään uskonnollinen olento, vaan on omassa maailmassaan tekemässä mahdollisimman paljon hyvää jokaiselle, vaikka eivät olisikaan aina kaidalla polulla.
Joulupukki nousi reestä. Ihmetellen ympäristöä. Kaksi tonttua nousivat myös reestä. Tonttu Koljander liian kovaa maahan ja upposi melkein kokonaan lumihankeen. Toinen tonttu nimeltä Brat O`Brien alkoi nauramaan, kuin irlantilaiset konsanaan.
Tontut olivat hyvin lyhyitä, joten Joulupukin piti kumartua, jotta olisi heidän kasvojensa korkeudella ja sanoi rauhallisella äänellään:
- Kuulkaas te kaksi aloittajaa. Teillä oli koko matka ja meidän kotona aikaa pelleillä. Olemme kuitenkin nyt töissä, joten voisitteko rauhoittua?
Kummatkin tontut nyökkäsivät.
Joulupukki:
- Hyvä..Voimmekin jatkaa sitten.
Tontu menivät edeltä. Joulupukki otti ison säkin ja alkoi kantamaan sitä, kun lähtivät kävelemään. Lumimyrsky yltyi voimakkaamaksi. Jopa heille se alkoi olla liikaa, vaikka asuvat kylmissä oloissa. Asuin alueet ovat kadonneet.
Brat O`Brien puhui irlantilaisella aksentillaan. Hän myös muistuttaa irlantilaista herhiläistä, jos sille päälle tulee. Vihreä lakki kertoo juuri siitä, että hänen sukujuurensa ovat juuri sieltä:
- Eikös vielä pari päivää sitten täällä oikein virtasi elämää?
Joulupukki vastasi taas rauhoittavalla äänellään, vaikka oli itse myös huolissaan:
- Olet oikeassa. Mennään vielä vähän matkaa ja sitten lähdetään takaisin.
Porot aistivat jotain, mikä sai ne pelkäämään. Niillä oli jonkinlainen yhteys pukkiin, joten ne lähtivät seuraamaan jälkiä. Ne kuitenkin pysähtyivät ja katsoivat saman aikaisesti ylös.
Brat O`Brien käveli hyvin rauhallisesti, mutta huomasi jotain kaukaa:
- Katsokkee tuonne sivulle!
Tonttu Koljander:
- Mikäs tossa on muka erilaista? Revontulit ovat tähän aikaan vuodesta kirkkaampia kuin iso aurinko.
Brat O`Brien vastasi innostuneena:
- Tuolla sivulla on jotain, mikä loistaa kirkkaasti!
Tonttu Koljander vastasi pilkaten:
- Huhuu! Kuulostaa kuin kullankaivaja olisi paikalla.
Brat O`Brien:
- Ääärh! Taas sitä oikein mennään tunkemaan sukujuurille, koska sitä luullaan heti, että meikäläiset ovat aina huppelissa!
Tonttu Koljander alkoi vuorostaan nauramaan:
- Niihä teikäläisistä aina luullaan.
Brat O`Brienin kärsivällisyys oli kuin testissä:
- Haluaako ukko selkään? Kunnon löylytyksen jälkeen et elä edes kolme sataa vuotiaaksi!
Joulupukki alkoi saada tarpeekseen:
- No niin, joko voisitte jo rauhoittua? Aika on jo tiukalla, mutta mennäänpä katsomaan, jos siellä olisi jotain elämää...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joo,
kirjoita joku kiva kesäretkijuttu, koska kirjoittaa osaat.
Kirjoita vain jos haluat, mutta haluaisin huomauttaa, että kirjoittaa et osaa.
Mikä tuossa on vikana?
Kirjoitin tuon silloin, mutta en viitsinyt laittaa tätä m.i.c01 merkkiä, koska sillä hetkellä ei olisi jaksanut lukea valituksia.
Se ei johtuu nimimerkistä. Tuntemattomia ei lueta tai kommentoida kovin herkästi. Itse olisin tähän jonkin kommentin laittanut, mutta ehdit ensin paljastaa itsesi.
Olen parikin kertaa tehnyt vastaavan testin tällä palstalla.