Menin kerran nukkumaan, heräsin siinä kahden
huitteilla ja kävin kusella. Menin takaisin
sänkyyn,mutta yllätys! sänky oli poissa!Hieraisin
silmiäni ja tunsin kuinka muutama kusitippa
valahti boxereiden helmasta puolisääreen, tämä
oli tuikitavallista, mutta mitä swiittua, missä
sänky oli? Katsoin joka puolelle, jopa
olemattoman sänkyni alle.Tilanne oli niin absurdi
että ajattelin mennä takaisin sänkyyn ja nukkua
asian yli. Aamulla kun heräsin ja kävin kakalla,
niin sänky oli taas tavallisessa paikassa,
ihmeellistä eikö totta, eikä siinä vielä
kaikki.Päivällä kun olin pessyt kainaloni,
huomasin että osa kainalokarvoista oli
ihmeellisellä tavalla "kärähtäneitä", sellaisia
kikkaraisia,suurin osa karvoista putosi pesun
aikana lavuaariin, mietin kaikkea kamalaa
syövästä lähtien.Kävin läpi koko kehoni
karvoituksen, vastaavaa ilmiötä en onnekseni
löytänyt."Palanein kainaloin" suuren ihmetyksen
vallassa siirsin itseni takapihalle
tupakalle.Poltin tupakan jos toisenkin,polttelin
kunnes aski oli tyhjä, ihmettelin että miten
ihminen voi polttaa noin jumalattoman määrän
tupakkaa kerralla! Minulla oli paha
olo,oksensin...ja oksensin,kuulin naapurinkin
huutavan "nyt saa se jumalaton oksentaminen ja
huutaminen luvan loppua, täällähän pelkää
lapsetkin" Viittoilin naapurille että kyllä tämä
tästä.Takapiha oli karmean näköinen, valtavia
oksennuslammikoita ja jokia virtasi valtoimenaan
pitkin istutuksia.Katselin aikani näitä uusia
maisemia, kunnes jotain aivan odottamatonta alkoi
tapahtua.Mahani paisui kuin pullataikina, kuului
outoa kurlutusta ja vinkunaa, pitelin kaksin
käsin vatsastani kiinni, tunsin kuinka
peräaukkoni imeytyi sisäänpäin, tuntui kuin se
imisi pakarat ja selkäytimenkin
mukanaan,jumalattoman kivuliaat spasmit
ravistelivat suolistoni seinämiä, valmistauduin
johonkin minulle tuntemattomaan...pystyin juuri
ja juuri kuulemaan huulieni välistä huokaavan
puhalluksen... Tunsin kelluvani...kipu oli
poissa, näin kauniita tähtimuodostelmia mustaa
avaruutta vasten, kaikki maailmankaikkeuden valot
olivat tulleet minua katsomaan.Siristin silmiäni
nähdäkseni miten valot sekoittuivat samean
kauniiksi sössöksi.Tunsin jonkun liikuttavan
minua, hetken aikaa luulin kuulevani Tero Vaaran
laulavan,laulava Porilainen, ei mutta minunhan on
nälkä, menenpäs tuohon leijailevaan Grilliin,
täällä ei ole edes jonoja.Tilaan kaksi laulavaa
porilaista kaikkine mausteineen ja leijailen
sinapit suupielissä kohti maapalloa,ajatus siitä
että sänky todennäköisesti on kadonnut myös
jonnekin tänne kiertoradalle, ei vaivaa minua
yhtään, toivottavasti se ei kuitenkaan tormää
galaktiseen grilliin, sieltä saa nimittäin
maukasta ruokaa..semmosta!
huitteilla ja kävin kusella. Menin takaisin
sänkyyn,mutta yllätys! sänky oli poissa!Hieraisin
silmiäni ja tunsin kuinka muutama kusitippa
valahti boxereiden helmasta puolisääreen, tämä
oli tuikitavallista, mutta mitä swiittua, missä
sänky oli? Katsoin joka puolelle, jopa
olemattoman sänkyni alle.Tilanne oli niin absurdi
että ajattelin mennä takaisin sänkyyn ja nukkua
asian yli. Aamulla kun heräsin ja kävin kakalla,
niin sänky oli taas tavallisessa paikassa,
ihmeellistä eikö totta, eikä siinä vielä
kaikki.Päivällä kun olin pessyt kainaloni,
huomasin että osa kainalokarvoista oli
ihmeellisellä tavalla "kärähtäneitä", sellaisia
kikkaraisia,suurin osa karvoista putosi pesun
aikana lavuaariin, mietin kaikkea kamalaa
syövästä lähtien.Kävin läpi koko kehoni
karvoituksen, vastaavaa ilmiötä en onnekseni
löytänyt."Palanein kainaloin" suuren ihmetyksen
vallassa siirsin itseni takapihalle
tupakalle.Poltin tupakan jos toisenkin,polttelin
kunnes aski oli tyhjä, ihmettelin että miten
ihminen voi polttaa noin jumalattoman määrän
tupakkaa kerralla! Minulla oli paha
olo,oksensin...ja oksensin,kuulin naapurinkin
huutavan "nyt saa se jumalaton oksentaminen ja
huutaminen luvan loppua, täällähän pelkää
lapsetkin" Viittoilin naapurille että kyllä tämä
tästä.Takapiha oli karmean näköinen, valtavia
oksennuslammikoita ja jokia virtasi valtoimenaan
pitkin istutuksia.Katselin aikani näitä uusia
maisemia, kunnes jotain aivan odottamatonta alkoi
tapahtua.Mahani paisui kuin pullataikina, kuului
outoa kurlutusta ja vinkunaa, pitelin kaksin
käsin vatsastani kiinni, tunsin kuinka
peräaukkoni imeytyi sisäänpäin, tuntui kuin se
imisi pakarat ja selkäytimenkin
mukanaan,jumalattoman kivuliaat spasmit
ravistelivat suolistoni seinämiä, valmistauduin
johonkin minulle tuntemattomaan...pystyin juuri
ja juuri kuulemaan huulieni välistä huokaavan
puhalluksen... Tunsin kelluvani...kipu oli
poissa, näin kauniita tähtimuodostelmia mustaa
avaruutta vasten, kaikki maailmankaikkeuden valot
olivat tulleet minua katsomaan.Siristin silmiäni
nähdäkseni miten valot sekoittuivat samean
kauniiksi sössöksi.Tunsin jonkun liikuttavan
minua, hetken aikaa luulin kuulevani Tero Vaaran
laulavan,laulava Porilainen, ei mutta minunhan on
nälkä, menenpäs tuohon leijailevaan Grilliin,
täällä ei ole edes jonoja.Tilaan kaksi laulavaa
porilaista kaikkine mausteineen ja leijailen
sinapit suupielissä kohti maapalloa,ajatus siitä
että sänky todennäköisesti on kadonnut myös
jonnekin tänne kiertoradalle, ei vaivaa minua
yhtään, toivottavasti se ei kuitenkaan tormää
galaktiseen grilliin, sieltä saa nimittäin
maukasta ruokaa..semmosta!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.