MUMBAI / Finski

Entäs taksit?kusettaako?? onko muuten yleisetiottaen kusettajia/varkaita? kertokaa minullekkin, olen aiokomassa varata, mutta ehkä ennemmin delhiin....
katsoin että jos bangkogiin menee se noin 9tuntia ,ehkä delhiin 6-7tuntia

Kaoko kirjoitti:

Entäs taksit?kusettaako?? onko muuten yleisetiottaen kusettajia/varkaita? kertokaa minullekkin, olen aiokomassa varata, mutta ehkä ennemmin delhiin....
katsoin että jos bangkogiin menee se noin 9tuntia ,ehkä delhiin 6-7tuntia

Lue lisää

Mitenkähän sen sanoisi. Intialaiset ovat ihania, ystävällisiä, rehellisiä - paitsi että ulkomaalaisilta löysän rahan huijaaminen on lähes kansanhuvi.

Maassa on toista miljardia ihmistä, ja iso osa heistä hyvin köyhiä. Intialaiset ovat perinteisesti myös kovia kauppamiehiä. Joten lähes kaikesta rahastetaan juuri niin paljon kuin tyhmä turisti on valmis maksamaan.

Mutta ei se mitään. Siihen oppii. Muutaman kerran alkuun joutuu oppirahoja maksamaan, mutta sitten se siitä se tinkimisen taito kehittyy. Ei se edes ole hankalaa, vaikka alkuun niin tuntui. Tiukkana pitää osata olla, mikä ei ole aina niin helppoa suomalaiselle. Viimeistään siinä vaiheessa, kun lähdet kävelemään, niin kaupat syntyy, jos syntyy.

Varkaitakin on, varsinkin suurissa kaupungeissa, mutta ei varmaan sen enempää kuin Suomessakaan. Minun kokemukseni ovat yllättävän positiivisia. Yleisesti ottaen intialaisilla on varsin korkea moraali.

Intiassa on uskomattoman kaoottista ja uskomattoman rauhallista yhtä aikaa. En ole koskaan tuntenut oloani siellä yhtään sen turvattomammaksi kuin vaikkapa Etelä-Euroopassa. Terve maalaisjärki päässä pitää olla, kuten muuallakin.

huvi... kirjoitti:

Mitenkähän sen sanoisi. Intialaiset ovat ihania, ystävällisiä, rehellisiä - paitsi että ulkomaalaisilta löysän rahan huijaaminen on lähes kansanhuvi.

Maassa on toista miljardia ihmistä, ja iso osa heistä hyvin köyhiä. Intialaiset ovat perinteisesti myös kovia kauppamiehiä. Joten lähes kaikesta rahastetaan juuri niin paljon kuin tyhmä turisti on valmis maksamaan.

Mutta ei se mitään. Siihen oppii. Muutaman kerran alkuun joutuu oppirahoja maksamaan, mutta sitten se siitä se tinkimisen taito kehittyy. Ei se edes ole hankalaa, vaikka alkuun niin tuntui. Tiukkana pitää osata olla, mikä ei ole aina niin helppoa suomalaiselle. Viimeistään siinä vaiheessa, kun lähdet kävelemään, niin kaupat syntyy, jos syntyy.

Varkaitakin on, varsinkin suurissa kaupungeissa, mutta ei varmaan sen enempää kuin Suomessakaan. Minun kokemukseni ovat yllättävän positiivisia. Yleisesti ottaen intialaisilla on varsin korkea moraali.

Intiassa on uskomattoman kaoottista ja uskomattoman rauhallista yhtä aikaa. En ole koskaan tuntenut oloani siellä yhtään sen turvattomammaksi kuin vaikkapa Etelä-Euroopassa. Terve maalaisjärki päässä pitää olla, kuten muuallakin.

Lue lisää

8 viikkoa Delhissä oli minulle aivan liikaa. Ihmiset eivät oli ihania vaan kamalia etuilijoita ja sellaista Intialaista en ole tavanutkaan joka ei yrittäisi rahoja huijata. Taksikuskit vietät aina serkku-pojan kauppaan ostamaan matkamuistoja koska he saavat siitä provikan. Ei kannata uskoa että maassa on tapa ostaa kuskille jotain. Kuskin kanssa voi toki tehdä sopimuksen että jaatte ne pienet rahat jotka hän kaupasta saa...

Mielestäni yksi päivä on riittävä. Siinä ajassa ehtii ajamaan Agraan ja käymään Taj Mahalissa. Nahtävyyksiin pääse sisälle ilman opastakin! ei siis pakko ostaa. Jos opas sanoo että heidän kanssaan pääsee sisälle jonottamatta se tarkoittaa että sinun pitää vaan etuilla! Ole siinä sitten pahoillasi muiden turistien edessä.

Minun hotellissani ei suositeltu yöllä ulkonaliikkumista ilman taksia.

Matkalle mukaan kodin putkimiestä eli Immodiumia jota saanee apteekista.

Samurai kirjoitti:

8 viikkoa Delhissä oli minulle aivan liikaa. Ihmiset eivät oli ihania vaan kamalia etuilijoita ja sellaista Intialaista en ole tavanutkaan joka ei yrittäisi rahoja huijata. Taksikuskit vietät aina serkku-pojan kauppaan ostamaan matkamuistoja koska he saavat siitä provikan. Ei kannata uskoa että maassa on tapa ostaa kuskille jotain. Kuskin kanssa voi toki tehdä sopimuksen että jaatte ne pienet rahat jotka hän kaupasta saa...

Mielestäni yksi päivä on riittävä. Siinä ajassa ehtii ajamaan Agraan ja käymään Taj Mahalissa. Nahtävyyksiin pääse sisälle ilman opastakin! ei siis pakko ostaa. Jos opas sanoo että heidän kanssaan pääsee sisälle jonottamatta se tarkoittaa että sinun pitää vaan etuilla! Ole siinä sitten pahoillasi muiden turistien edessä.

Minun hotellissani ei suositeltu yöllä ulkonaliikkumista ilman taksia.

Matkalle mukaan kodin putkimiestä eli Immodiumia jota saanee apteekista.

Lue lisää

Kylläpäs jotain ahdistaa. No, meitä on niin moneksi.

Ihmiset on ihania, enkä ole koskaan törmännyt Intiassa yhtään kummempaan etuiluun kuin täälläkään.

Tottakai taksikuskit haluaa kuljettaa sinua serkku-pojan kauppoihin sun muihin. Taksikuskien normaali palkka on 2000 rupiaa kuussa eli noin 40 euroa. Sillä rahalla sitten elelee usein moninainen liuta ihmisiä; isät, äitit, vaimot, lapset ja joskus joitain muitakin sukulaisia. Hölmöjähän ne olisivat, jos eivät yrittäisi hankkia lisätienestejä! Ei se tyhmä ole joka pyytää, vaan se joka maksaa. Ei tuohon kuljetteluun ole pakko suostua. Minä kerron kättelyssä, ettei moinen käy minulle. Ja annan kuskille kunnon tipit, koska he ovat mielestäni sen kuitenkin ansainneet.

Intiaan mennessä pitää huomioida, että siellä asuu yli miljardi ihmistä ja monet niistä hyvin köyhiä. Tottakai he yrittävät tienata rahaa kaikin mahdollisin keinoin. Miksi eivät niin tekisi? Ei se heistä pahoja tai huonoja tee.

Olen käynyt myös Taj Mahalilla, eikä sielläkään törmännyt minkäänlaiseen etuiluun. Ei yksikään ihminen tuuppinut meidän eteemme yhtään kertaa. Kaikki kulkivat ihan rauhassa paikkaa katselemassa. Tyhmää sen sijaan on ottaa itselleen kallis opas Taj Mahalille tai muuallekaan. Paikasta kannattaa etsiä tietoa etukäteen kirjoista ja netistä. Sitä löytyy. Ja jälkikäteen voi taas virkistää muistiaan.

Delhissä voi viettää monen monta päivää hienojen nähtävyyksien parissa. Kannattaa katsastaa vaikkapa Lakshmi-temppeli, Lotus-temppeeli, Red Fort, suuri moskeija, hindujen uusi suuri temppeli, puistot ja muut ihanat paikat. Mainittakoon, että mm. Lotus-temppelille oli kyllä varmaan kilometrin pituinen jono, mutta se liikkui koko ajan eteenpäin rauhallista tahtia, enkä sielläkään törmännyt yhteenkään etuilijaa.

Jää vain ihmettelemään, millaisin silmin ja mielin sinä siellä Intiassa olet kulkenut. Löytyisiköhän ongelman ratkaisu omien korviesi välistä? Vai mitä luulet? Eikös se niin ole, että sitä saa mitä pyytää?

jotain.. kirjoitti:

Kylläpäs jotain ahdistaa. No, meitä on niin moneksi.

Ihmiset on ihania, enkä ole koskaan törmännyt Intiassa yhtään kummempaan etuiluun kuin täälläkään.

Tottakai taksikuskit haluaa kuljettaa sinua serkku-pojan kauppoihin sun muihin. Taksikuskien normaali palkka on 2000 rupiaa kuussa eli noin 40 euroa. Sillä rahalla sitten elelee usein moninainen liuta ihmisiä; isät, äitit, vaimot, lapset ja joskus joitain muitakin sukulaisia. Hölmöjähän ne olisivat, jos eivät yrittäisi hankkia lisätienestejä! Ei se tyhmä ole joka pyytää, vaan se joka maksaa. Ei tuohon kuljetteluun ole pakko suostua. Minä kerron kättelyssä, ettei moinen käy minulle. Ja annan kuskille kunnon tipit, koska he ovat mielestäni sen kuitenkin ansainneet.

Intiaan mennessä pitää huomioida, että siellä asuu yli miljardi ihmistä ja monet niistä hyvin köyhiä. Tottakai he yrittävät tienata rahaa kaikin mahdollisin keinoin. Miksi eivät niin tekisi? Ei se heistä pahoja tai huonoja tee.

Olen käynyt myös Taj Mahalilla, eikä sielläkään törmännyt minkäänlaiseen etuiluun. Ei yksikään ihminen tuuppinut meidän eteemme yhtään kertaa. Kaikki kulkivat ihan rauhassa paikkaa katselemassa. Tyhmää sen sijaan on ottaa itselleen kallis opas Taj Mahalille tai muuallekaan. Paikasta kannattaa etsiä tietoa etukäteen kirjoista ja netistä. Sitä löytyy. Ja jälkikäteen voi taas virkistää muistiaan.

Delhissä voi viettää monen monta päivää hienojen nähtävyyksien parissa. Kannattaa katsastaa vaikkapa Lakshmi-temppeli, Lotus-temppeeli, Red Fort, suuri moskeija, hindujen uusi suuri temppeli, puistot ja muut ihanat paikat. Mainittakoon, että mm. Lotus-temppelille oli kyllä varmaan kilometrin pituinen jono, mutta se liikkui koko ajan eteenpäin rauhallista tahtia, enkä sielläkään törmännyt yhteenkään etuilijaa.

Jää vain ihmettelemään, millaisin silmin ja mielin sinä siellä Intiassa olet kulkenut. Löytyisiköhän ongelman ratkaisu omien korviesi välistä? Vai mitä luulet? Eikös se niin ole, että sitä saa mitä pyytää?

Lue lisää

Minäkin kysyn ; tuleeko se masu siellä niinpaljon helpommin vetäläksi kuin muualla? meinaan vaan kun jokainen siitä mainitsee kirjoituksessaan....

TeijaHipHop kirjoitti:

Minäkin kysyn ; tuleeko se masu siellä niinpaljon helpommin vetäläksi kuin muualla? meinaan vaan kun jokainen siitä mainitsee kirjoituksessaan....

Kyllä siellä yleensä mahataudin saa jossain vaiheessa. Mutta siitä ei tarvitse tai edes kannata kärsiä. Eikä lääkkeitä tarvitse Suomesta rahdata mukana. Sen kun kävelet apteekkiin ja sanot, että maha on kipeänä ja löysänä ja saat parilla eurolla sellaiset lääkkeet, että mahavaivat häipyvät puolessa tunnissa. Lääkkeissä on mm. samaa vaikuttavaa ainetta kuin meidän Imodiumissa, mutta on halvempaa. Lääkärillä voi myös käydä. Sekää ei maksa paljon mitään. Vatsavaivoja ei kannata jäädä potemaan, vaan hakea lääkettä heti, niin reissu ei mene pilalla. Sitä paitsi intialaiset lääkkeet tehoavat siellä oleviin pöpöihin paljon paremmin kuin länsimaiset lääkkeet.

Toinen juttu on sitten omalla käyttäytymisellä suojata itseään sairastumasta. Iso osa vatsavaivoista mm. johtuu siitä, ettei nautita riittävästi nesteitä. Pullovettä siis jatkuvasti, vähintään 2-3 litraa päivässä. Käsiä kannatta desinfioida ennen syöntiä ja muutenkin. Apteekista saa sellaisi käteviä pieniä pulloja, joissa on geelimäistä desinfioimisainetta, helppoa käyttää, eikä vie paljon tilaan. Kannattaa syödä hyvin kypsennettyjä ruokia. Katukeittiöiden ruoka on siitä hyvää, että se on takuulla kuumaa - ja halpaa. Raaat hedelmät ja vihannekset pitää pestä pullovedellä ja kuoria itse jne.

Mutta kun on pari tautia sairastanut, niin siitä se vastustuskyky kehittyy, eikä siellä sitten paljon tarvitse varoa. Ruoka siellä on niin hiton hyvää, ettei sitä malta paljon niuhottaa. Jäätelöäkin olen syönyt ja edelleen voin hyvin.

Samurai kirjoitti:

8 viikkoa Delhissä oli minulle aivan liikaa. Ihmiset eivät oli ihania vaan kamalia etuilijoita ja sellaista Intialaista en ole tavanutkaan joka ei yrittäisi rahoja huijata. Taksikuskit vietät aina serkku-pojan kauppaan ostamaan matkamuistoja koska he saavat siitä provikan. Ei kannata uskoa että maassa on tapa ostaa kuskille jotain. Kuskin kanssa voi toki tehdä sopimuksen että jaatte ne pienet rahat jotka hän kaupasta saa...

Mielestäni yksi päivä on riittävä. Siinä ajassa ehtii ajamaan Agraan ja käymään Taj Mahalissa. Nahtävyyksiin pääse sisälle ilman opastakin! ei siis pakko ostaa. Jos opas sanoo että heidän kanssaan pääsee sisälle jonottamatta se tarkoittaa että sinun pitää vaan etuilla! Ole siinä sitten pahoillasi muiden turistien edessä.

Minun hotellissani ei suositeltu yöllä ulkonaliikkumista ilman taksia.

Matkalle mukaan kodin putkimiestä eli Immodiumia jota saanee apteekista.

Lue lisää

Tarkennanpa omia käsityksiäni Intiasta jotta kukaan ei voi sanoa että ei kerrottu. Olin siis työmatkalla 8 viikkoa Delhissä. Ennen Intian kokemustani olen asunut Saksassa ja Japanissa, mutta en koskaan kehitysmaassa.

Kehitysmaassa Ihmisellä ei ole mitään arvoa eikä mitään käytöstapoja. Rahalle ne ainoastaan kumartaa. Tosin niin tekisin minäkin jos siellä asuisin. Delhistä ja muista kaupungeista kerätään aamuisin ruumiit pois kaduilta samalla kun roskat kerätään pois. Se kertoo jo minkälainen on ihmisarvo kehitysmaassa. No tietysti kun ihmisiä on paljon niin sen arvo laskee, vähän niinkuin ruplankin. Taksin pysähtyessä liikennevaloihin tulevat kerjäläislapsia likaamaan auton ikkunat likaisillä käsillää jonka jälkeen pöly tarttuu lasiin ja ulos ei enää näe avaamaatta ikkunoita. Ikkunan avauksen jälkeen tulee hiki ja pöly tarttuu joka paikkaa. Tietysti jos tykkää olla likaisena niin OK.
Jonoissa etuilu on maan tapa ja ainakin junalippua ostaessa voi unohtaa sivistyksen kokonaan jos aikoo lipun saada. Koin saman myös jonottaessani Delhin eläintarhaan (ja lentokentällä), kun eräs käppänä työnsi minut luukulta sivuun ja koko perhe ravasi ohi. Julmaa sekin on sivistyneelle että samaiseen eläintarhaan maksa sisäänpääsymaksuna yli 10 kertaisen hinnan paikalliseen nähden. Sama juttu jokaiseen temppeliin ja kansallismuseoon. Niin pitäisihän minun se kestää koska olen länkkäri mutta kun hinnat ovat jo Suomen vastaavassa tasossa ja nähtävää ei juurikaan ole!?

Eräänä päivänä sitten lähdimme Agraan ja meillä piti olla ilmastoitu auto ja englantia puhuva kuski. Auto oli Tata Indica ja koe taulussa oleva lumihiutale ei toiminut. Kuski ei osanut englantia. Meidän piti mennä ainoastaan Taj Mahalia katsomaan. Juuri ennen Agraa kuski soitti puhelun ja hetken päästä pysähdyimme parkkipailalle. Kysyimme kuskilta että minnepäin pitää kävellä että pääsemme Taj Mahaliin. Ei vastausta ja hetken kuluttua tuli opas paikalle (jolle kuski oli soittanut). Opas kertoi huikean hintansa, ei kauppoja. Opas väitti että tarvitsette oppaan että pääsette sisälle, ei kauppoja ja hinta alkoi tippumaan. Samalla tuli myös selväksi että TM oli jossain 20km päässä. Otimme kuskia päästä kiinni ja sanoimme että sinne ja heti. TM:ssä oli hirveä jono (n. 150-200 turistia). Opaat tulivat heti latelemaan sanoja fraaseja, ei kauppoja. Vasta kun sanoivat että pääsemme sisälle jonottamatta niin diili oli selvä. Jonottamatta tarkoittaa siis että oppaat tekevät jonosta tilaa ja me saimme pyytää Japanilaiselta pariskunnalta anteeksi että etuilimme. Sitten tietysti piti kuitenkin jonottaa koska turvatarkastukseen oli jonot aidattu. Kierroksen jälkeen tietysti oppaat sanovat että "hei hei" ja tuo veljeni laskuttaa. Hinta oli tietysti 2 kertaa korkeampi kuin sovittu. Onneksi osasimme pitää puolemme. Oppaallamme oli muuten kultaa suu ja ranne täynnä ja jos he päivässä huijaavat enemmän kuin 4 asiakasta niin tulot vastaavat Suomen työläisen tulotasoa. Tiedoksi että Goan suomalaisilla hipeillä menee päivässä 1 euro ruokaan ja elinkustannuksen ovat paljon matalammat siellä. Taitaa olla hipellä (Pelle Miljoona mukaan lukien) kaikilla olla Ameba suolistossa seuranaan loppu elämän).

Ruokapuolesta sen verran että sellaista ihmistä en tunne joka ei Intiassa olisi mahataudissa ollut. Minulla loppui 8 viikossa Immodium kesken. Jatkuvassa lääkityksessä. Oikein mitään mikä on veden kanssa tekemisissä ei pystynyt syömään. Juotavissa oli jääpaloja, tuoreita vihanneksia/salaattia ei saa syödä koska pesy hanavedellä. Periaatteessa kaikki mikä on lämmitetty on OK, mutta sitten voi alkaa katsomaan mistä se tarjoillaan ja onko esim. lasi puhdas. Astiat on pesty kuitenkin sillä samalla kuravedellä. Punessa ollessani työkaverini suostuttelivat juomaan katukojusta teetä, sehän on keitettyä. Näytin että katsoppas missä tuo kaveri pesee lasejaan. Hänellä oli pieni saavi jossa oli mustaa vettä. En yritä sanoa että olen kranttu, mutta jotain rajaa. Käsittääkseni myös vatsani toimii yleensä hyvin aasiassa mutta Intia on jotain ihan muuta.

Lentokentällä muistan jutelleeni muutamien länkkäreiden kanssa ja kyllä mielipide oli todella Intia vastainen. Tosin en väitä että Goa ja jokin täydellinen turistikohde ei olisi hyvä kohde. Voin suositella Intiaa hipeille ja ruohonpolttajille ja niille joilla on todella paljon seikkailumieltä. Itselläni sitä ei enää ilmeisesti ollut jäljellä ja huumorikin loppui kesken matkan. Samassa hotellissa 8 viikkoa ei myöskään ollut hyvä idea. Ikkunat olivat kadulle päin ja autojen torvien soitto oli sietämätön. Tosin minun hotellini oli firman maksama. Itse en maksaisi siitä huvista enää mitään. Toivottavasti en pahoita kenenkään TrueIndia-fanin tunteita.

Samurai kirjoitti:

Tarkennanpa omia käsityksiäni Intiasta jotta kukaan ei voi sanoa että ei kerrottu. Olin siis työmatkalla 8 viikkoa Delhissä. Ennen Intian kokemustani olen asunut Saksassa ja Japanissa, mutta en koskaan kehitysmaassa.

Kehitysmaassa Ihmisellä ei ole mitään arvoa eikä mitään käytöstapoja. Rahalle ne ainoastaan kumartaa. Tosin niin tekisin minäkin jos siellä asuisin. Delhistä ja muista kaupungeista kerätään aamuisin ruumiit pois kaduilta samalla kun roskat kerätään pois. Se kertoo jo minkälainen on ihmisarvo kehitysmaassa. No tietysti kun ihmisiä on paljon niin sen arvo laskee, vähän niinkuin ruplankin. Taksin pysähtyessä liikennevaloihin tulevat kerjäläislapsia likaamaan auton ikkunat likaisillä käsillää jonka jälkeen pöly tarttuu lasiin ja ulos ei enää näe avaamaatta ikkunoita. Ikkunan avauksen jälkeen tulee hiki ja pöly tarttuu joka paikkaa. Tietysti jos tykkää olla likaisena niin OK.
Jonoissa etuilu on maan tapa ja ainakin junalippua ostaessa voi unohtaa sivistyksen kokonaan jos aikoo lipun saada. Koin saman myös jonottaessani Delhin eläintarhaan (ja lentokentällä), kun eräs käppänä työnsi minut luukulta sivuun ja koko perhe ravasi ohi. Julmaa sekin on sivistyneelle että samaiseen eläintarhaan maksa sisäänpääsymaksuna yli 10 kertaisen hinnan paikalliseen nähden. Sama juttu jokaiseen temppeliin ja kansallismuseoon. Niin pitäisihän minun se kestää koska olen länkkäri mutta kun hinnat ovat jo Suomen vastaavassa tasossa ja nähtävää ei juurikaan ole!?

Eräänä päivänä sitten lähdimme Agraan ja meillä piti olla ilmastoitu auto ja englantia puhuva kuski. Auto oli Tata Indica ja koe taulussa oleva lumihiutale ei toiminut. Kuski ei osanut englantia. Meidän piti mennä ainoastaan Taj Mahalia katsomaan. Juuri ennen Agraa kuski soitti puhelun ja hetken päästä pysähdyimme parkkipailalle. Kysyimme kuskilta että minnepäin pitää kävellä että pääsemme Taj Mahaliin. Ei vastausta ja hetken kuluttua tuli opas paikalle (jolle kuski oli soittanut). Opas kertoi huikean hintansa, ei kauppoja. Opas väitti että tarvitsette oppaan että pääsette sisälle, ei kauppoja ja hinta alkoi tippumaan. Samalla tuli myös selväksi että TM oli jossain 20km päässä. Otimme kuskia päästä kiinni ja sanoimme että sinne ja heti. TM:ssä oli hirveä jono (n. 150-200 turistia). Opaat tulivat heti latelemaan sanoja fraaseja, ei kauppoja. Vasta kun sanoivat että pääsemme sisälle jonottamatta niin diili oli selvä. Jonottamatta tarkoittaa siis että oppaat tekevät jonosta tilaa ja me saimme pyytää Japanilaiselta pariskunnalta anteeksi että etuilimme. Sitten tietysti piti kuitenkin jonottaa koska turvatarkastukseen oli jonot aidattu. Kierroksen jälkeen tietysti oppaat sanovat että "hei hei" ja tuo veljeni laskuttaa. Hinta oli tietysti 2 kertaa korkeampi kuin sovittu. Onneksi osasimme pitää puolemme. Oppaallamme oli muuten kultaa suu ja ranne täynnä ja jos he päivässä huijaavat enemmän kuin 4 asiakasta niin tulot vastaavat Suomen työläisen tulotasoa. Tiedoksi että Goan suomalaisilla hipeillä menee päivässä 1 euro ruokaan ja elinkustannuksen ovat paljon matalammat siellä. Taitaa olla hipellä (Pelle Miljoona mukaan lukien) kaikilla olla Ameba suolistossa seuranaan loppu elämän).

Ruokapuolesta sen verran että sellaista ihmistä en tunne joka ei Intiassa olisi mahataudissa ollut. Minulla loppui 8 viikossa Immodium kesken. Jatkuvassa lääkityksessä. Oikein mitään mikä on veden kanssa tekemisissä ei pystynyt syömään. Juotavissa oli jääpaloja, tuoreita vihanneksia/salaattia ei saa syödä koska pesy hanavedellä. Periaatteessa kaikki mikä on lämmitetty on OK, mutta sitten voi alkaa katsomaan mistä se tarjoillaan ja onko esim. lasi puhdas. Astiat on pesty kuitenkin sillä samalla kuravedellä. Punessa ollessani työkaverini suostuttelivat juomaan katukojusta teetä, sehän on keitettyä. Näytin että katsoppas missä tuo kaveri pesee lasejaan. Hänellä oli pieni saavi jossa oli mustaa vettä. En yritä sanoa että olen kranttu, mutta jotain rajaa. Käsittääkseni myös vatsani toimii yleensä hyvin aasiassa mutta Intia on jotain ihan muuta.

Lentokentällä muistan jutelleeni muutamien länkkäreiden kanssa ja kyllä mielipide oli todella Intia vastainen. Tosin en väitä että Goa ja jokin täydellinen turistikohde ei olisi hyvä kohde. Voin suositella Intiaa hipeille ja ruohonpolttajille ja niille joilla on todella paljon seikkailumieltä. Itselläni sitä ei enää ilmeisesti ollut jäljellä ja huumorikin loppui kesken matkan. Samassa hotellissa 8 viikkoa ei myöskään ollut hyvä idea. Ikkunat olivat kadulle päin ja autojen torvien soitto oli sietämätön. Tosin minun hotellini oli firman maksama. Itse en maksaisi siitä huvista enää mitään. Toivottavasti en pahoita kenenkään TrueIndia-fanin tunteita.

Lue lisää

Tuokin on Intiaa juu. Itse olen käynyt Intiassa muutaman kerran ja suunnittelen ensi talvena siellä taas muutaman kuukauden olevani. Intiassa on raivostuttavia etuilijoita, asiat ovat joskus ällistyttävän hankalia ja hygienia ei ole parhaita maailmassa.
Mutta hyviäkin puolia löytyy minulle niin paljon että menen taas uudestaan. Delhissä tai muissa suurissa kaupungeissa en kyllä viivy muutamaa päivää kauempaa vaan suuntaan pienempiin paikkoihin.
Isompia mahatautejakaan en ole potenut, vaikka olen syönyt ja juonut katujen kojuista.

Samurai kirjoitti:

Tarkennanpa omia käsityksiäni Intiasta jotta kukaan ei voi sanoa että ei kerrottu. Olin siis työmatkalla 8 viikkoa Delhissä. Ennen Intian kokemustani olen asunut Saksassa ja Japanissa, mutta en koskaan kehitysmaassa.

Kehitysmaassa Ihmisellä ei ole mitään arvoa eikä mitään käytöstapoja. Rahalle ne ainoastaan kumartaa. Tosin niin tekisin minäkin jos siellä asuisin. Delhistä ja muista kaupungeista kerätään aamuisin ruumiit pois kaduilta samalla kun roskat kerätään pois. Se kertoo jo minkälainen on ihmisarvo kehitysmaassa. No tietysti kun ihmisiä on paljon niin sen arvo laskee, vähän niinkuin ruplankin. Taksin pysähtyessä liikennevaloihin tulevat kerjäläislapsia likaamaan auton ikkunat likaisillä käsillää jonka jälkeen pöly tarttuu lasiin ja ulos ei enää näe avaamaatta ikkunoita. Ikkunan avauksen jälkeen tulee hiki ja pöly tarttuu joka paikkaa. Tietysti jos tykkää olla likaisena niin OK.
Jonoissa etuilu on maan tapa ja ainakin junalippua ostaessa voi unohtaa sivistyksen kokonaan jos aikoo lipun saada. Koin saman myös jonottaessani Delhin eläintarhaan (ja lentokentällä), kun eräs käppänä työnsi minut luukulta sivuun ja koko perhe ravasi ohi. Julmaa sekin on sivistyneelle että samaiseen eläintarhaan maksa sisäänpääsymaksuna yli 10 kertaisen hinnan paikalliseen nähden. Sama juttu jokaiseen temppeliin ja kansallismuseoon. Niin pitäisihän minun se kestää koska olen länkkäri mutta kun hinnat ovat jo Suomen vastaavassa tasossa ja nähtävää ei juurikaan ole!?

Eräänä päivänä sitten lähdimme Agraan ja meillä piti olla ilmastoitu auto ja englantia puhuva kuski. Auto oli Tata Indica ja koe taulussa oleva lumihiutale ei toiminut. Kuski ei osanut englantia. Meidän piti mennä ainoastaan Taj Mahalia katsomaan. Juuri ennen Agraa kuski soitti puhelun ja hetken päästä pysähdyimme parkkipailalle. Kysyimme kuskilta että minnepäin pitää kävellä että pääsemme Taj Mahaliin. Ei vastausta ja hetken kuluttua tuli opas paikalle (jolle kuski oli soittanut). Opas kertoi huikean hintansa, ei kauppoja. Opas väitti että tarvitsette oppaan että pääsette sisälle, ei kauppoja ja hinta alkoi tippumaan. Samalla tuli myös selväksi että TM oli jossain 20km päässä. Otimme kuskia päästä kiinni ja sanoimme että sinne ja heti. TM:ssä oli hirveä jono (n. 150-200 turistia). Opaat tulivat heti latelemaan sanoja fraaseja, ei kauppoja. Vasta kun sanoivat että pääsemme sisälle jonottamatta niin diili oli selvä. Jonottamatta tarkoittaa siis että oppaat tekevät jonosta tilaa ja me saimme pyytää Japanilaiselta pariskunnalta anteeksi että etuilimme. Sitten tietysti piti kuitenkin jonottaa koska turvatarkastukseen oli jonot aidattu. Kierroksen jälkeen tietysti oppaat sanovat että "hei hei" ja tuo veljeni laskuttaa. Hinta oli tietysti 2 kertaa korkeampi kuin sovittu. Onneksi osasimme pitää puolemme. Oppaallamme oli muuten kultaa suu ja ranne täynnä ja jos he päivässä huijaavat enemmän kuin 4 asiakasta niin tulot vastaavat Suomen työläisen tulotasoa. Tiedoksi että Goan suomalaisilla hipeillä menee päivässä 1 euro ruokaan ja elinkustannuksen ovat paljon matalammat siellä. Taitaa olla hipellä (Pelle Miljoona mukaan lukien) kaikilla olla Ameba suolistossa seuranaan loppu elämän).

Ruokapuolesta sen verran että sellaista ihmistä en tunne joka ei Intiassa olisi mahataudissa ollut. Minulla loppui 8 viikossa Immodium kesken. Jatkuvassa lääkityksessä. Oikein mitään mikä on veden kanssa tekemisissä ei pystynyt syömään. Juotavissa oli jääpaloja, tuoreita vihanneksia/salaattia ei saa syödä koska pesy hanavedellä. Periaatteessa kaikki mikä on lämmitetty on OK, mutta sitten voi alkaa katsomaan mistä se tarjoillaan ja onko esim. lasi puhdas. Astiat on pesty kuitenkin sillä samalla kuravedellä. Punessa ollessani työkaverini suostuttelivat juomaan katukojusta teetä, sehän on keitettyä. Näytin että katsoppas missä tuo kaveri pesee lasejaan. Hänellä oli pieni saavi jossa oli mustaa vettä. En yritä sanoa että olen kranttu, mutta jotain rajaa. Käsittääkseni myös vatsani toimii yleensä hyvin aasiassa mutta Intia on jotain ihan muuta.

Lentokentällä muistan jutelleeni muutamien länkkäreiden kanssa ja kyllä mielipide oli todella Intia vastainen. Tosin en väitä että Goa ja jokin täydellinen turistikohde ei olisi hyvä kohde. Voin suositella Intiaa hipeille ja ruohonpolttajille ja niille joilla on todella paljon seikkailumieltä. Itselläni sitä ei enää ilmeisesti ollut jäljellä ja huumorikin loppui kesken matkan. Samassa hotellissa 8 viikkoa ei myöskään ollut hyvä idea. Ikkunat olivat kadulle päin ja autojen torvien soitto oli sietämätön. Tosin minun hotellini oli firman maksama. Itse en maksaisi siitä huvista enää mitään. Toivottavasti en pahoita kenenkään TrueIndia-fanin tunteita.

Lue lisää

Ei Taj Mahaliin tartte opasta jos ei itse halua,opaspalvelun tyrkyttäjiä kylläkin riittää.Taksilla voi ajaa n kilometrin päähän portista ja loppumatka kävellen tai polkupyöräriksalla (100Rs).Portilla vaan rohkeasti opaslauman läpi lippuluukulle ja sitten sisään.Sisäpuolella sitten voi omassa rauhassa kierrellä ja katsella eikä kukaan tyrkytä mitään.Paikka on kyllä näkemisen ja kokemisen arvoinen.

oppaat kirjoitti:

Ei Taj Mahaliin tartte opasta jos ei itse halua,opaspalvelun tyrkyttäjiä kylläkin riittää.Taksilla voi ajaa n kilometrin päähän portista ja loppumatka kävellen tai polkupyöräriksalla (100Rs).Portilla vaan rohkeasti opaslauman läpi lippuluukulle ja sitten sisään.Sisäpuolella sitten voi omassa rauhassa kierrellä ja katsella eikä kukaan tyrkytä mitään.Paikka on kyllä näkemisen ja kokemisen arvoinen.

Lue lisää

100 rs kilometrin polkupyöräriksamatkasta on kyllä törkeä ylihinta. Mutta tuleepahan riksanpolkija tyytyväiseksi.

Samurai kirjoitti:

Tarkennanpa omia käsityksiäni Intiasta jotta kukaan ei voi sanoa että ei kerrottu. Olin siis työmatkalla 8 viikkoa Delhissä. Ennen Intian kokemustani olen asunut Saksassa ja Japanissa, mutta en koskaan kehitysmaassa.

Kehitysmaassa Ihmisellä ei ole mitään arvoa eikä mitään käytöstapoja. Rahalle ne ainoastaan kumartaa. Tosin niin tekisin minäkin jos siellä asuisin. Delhistä ja muista kaupungeista kerätään aamuisin ruumiit pois kaduilta samalla kun roskat kerätään pois. Se kertoo jo minkälainen on ihmisarvo kehitysmaassa. No tietysti kun ihmisiä on paljon niin sen arvo laskee, vähän niinkuin ruplankin. Taksin pysähtyessä liikennevaloihin tulevat kerjäläislapsia likaamaan auton ikkunat likaisillä käsillää jonka jälkeen pöly tarttuu lasiin ja ulos ei enää näe avaamaatta ikkunoita. Ikkunan avauksen jälkeen tulee hiki ja pöly tarttuu joka paikkaa. Tietysti jos tykkää olla likaisena niin OK.
Jonoissa etuilu on maan tapa ja ainakin junalippua ostaessa voi unohtaa sivistyksen kokonaan jos aikoo lipun saada. Koin saman myös jonottaessani Delhin eläintarhaan (ja lentokentällä), kun eräs käppänä työnsi minut luukulta sivuun ja koko perhe ravasi ohi. Julmaa sekin on sivistyneelle että samaiseen eläintarhaan maksa sisäänpääsymaksuna yli 10 kertaisen hinnan paikalliseen nähden. Sama juttu jokaiseen temppeliin ja kansallismuseoon. Niin pitäisihän minun se kestää koska olen länkkäri mutta kun hinnat ovat jo Suomen vastaavassa tasossa ja nähtävää ei juurikaan ole!?

Eräänä päivänä sitten lähdimme Agraan ja meillä piti olla ilmastoitu auto ja englantia puhuva kuski. Auto oli Tata Indica ja koe taulussa oleva lumihiutale ei toiminut. Kuski ei osanut englantia. Meidän piti mennä ainoastaan Taj Mahalia katsomaan. Juuri ennen Agraa kuski soitti puhelun ja hetken päästä pysähdyimme parkkipailalle. Kysyimme kuskilta että minnepäin pitää kävellä että pääsemme Taj Mahaliin. Ei vastausta ja hetken kuluttua tuli opas paikalle (jolle kuski oli soittanut). Opas kertoi huikean hintansa, ei kauppoja. Opas väitti että tarvitsette oppaan että pääsette sisälle, ei kauppoja ja hinta alkoi tippumaan. Samalla tuli myös selväksi että TM oli jossain 20km päässä. Otimme kuskia päästä kiinni ja sanoimme että sinne ja heti. TM:ssä oli hirveä jono (n. 150-200 turistia). Opaat tulivat heti latelemaan sanoja fraaseja, ei kauppoja. Vasta kun sanoivat että pääsemme sisälle jonottamatta niin diili oli selvä. Jonottamatta tarkoittaa siis että oppaat tekevät jonosta tilaa ja me saimme pyytää Japanilaiselta pariskunnalta anteeksi että etuilimme. Sitten tietysti piti kuitenkin jonottaa koska turvatarkastukseen oli jonot aidattu. Kierroksen jälkeen tietysti oppaat sanovat että "hei hei" ja tuo veljeni laskuttaa. Hinta oli tietysti 2 kertaa korkeampi kuin sovittu. Onneksi osasimme pitää puolemme. Oppaallamme oli muuten kultaa suu ja ranne täynnä ja jos he päivässä huijaavat enemmän kuin 4 asiakasta niin tulot vastaavat Suomen työläisen tulotasoa. Tiedoksi että Goan suomalaisilla hipeillä menee päivässä 1 euro ruokaan ja elinkustannuksen ovat paljon matalammat siellä. Taitaa olla hipellä (Pelle Miljoona mukaan lukien) kaikilla olla Ameba suolistossa seuranaan loppu elämän).

Ruokapuolesta sen verran että sellaista ihmistä en tunne joka ei Intiassa olisi mahataudissa ollut. Minulla loppui 8 viikossa Immodium kesken. Jatkuvassa lääkityksessä. Oikein mitään mikä on veden kanssa tekemisissä ei pystynyt syömään. Juotavissa oli jääpaloja, tuoreita vihanneksia/salaattia ei saa syödä koska pesy hanavedellä. Periaatteessa kaikki mikä on lämmitetty on OK, mutta sitten voi alkaa katsomaan mistä se tarjoillaan ja onko esim. lasi puhdas. Astiat on pesty kuitenkin sillä samalla kuravedellä. Punessa ollessani työkaverini suostuttelivat juomaan katukojusta teetä, sehän on keitettyä. Näytin että katsoppas missä tuo kaveri pesee lasejaan. Hänellä oli pieni saavi jossa oli mustaa vettä. En yritä sanoa että olen kranttu, mutta jotain rajaa. Käsittääkseni myös vatsani toimii yleensä hyvin aasiassa mutta Intia on jotain ihan muuta.

Lentokentällä muistan jutelleeni muutamien länkkäreiden kanssa ja kyllä mielipide oli todella Intia vastainen. Tosin en väitä että Goa ja jokin täydellinen turistikohde ei olisi hyvä kohde. Voin suositella Intiaa hipeille ja ruohonpolttajille ja niille joilla on todella paljon seikkailumieltä. Itselläni sitä ei enää ilmeisesti ollut jäljellä ja huumorikin loppui kesken matkan. Samassa hotellissa 8 viikkoa ei myöskään ollut hyvä idea. Ikkunat olivat kadulle päin ja autojen torvien soitto oli sietämätön. Tosin minun hotellini oli firman maksama. Itse en maksaisi siitä huvista enää mitään. Toivottavasti en pahoita kenenkään TrueIndia-fanin tunteita.

Lue lisää

Noista kirjoituksistasi paistaa mielestäni läpi sellainen asenne, että jossain Intiassa kaiken pitäisi toimia kuteen täällä Suomessa - tai jos ei toimi, niin sitten on kaikki pielessä.

Olet kyllä oikeassa kommenteissasi, mutta toisenlaisella asenteella Intiassa kokee jotain aivan muuta kuin sinä olet kokenut.

Esim. tuo kiilailu. Minä olen aina ihmetellyt, että miten ihmeessä tuollainen määrä ihmisiä voi kulkea niin rauhassa kaiken hyörinän keskellä. Olen käynyt Delhissä, Goalla, Jaipurissa, Agrassa, Hadirwarissa yms. eikä missään ole ihmiset häirinneet tai kiilailleet. Se eteentuleminen johtuu siitä, että väenpaljouden keskellä eläneillä ihmisillä on pienempi yksityisyyden tila ympärillään kuin meillä harvaan asuvilla suomalaisilla. Siis jos sinä seisot puolen metrin päässä edellisestä jonossa, niin sinä et ole jonossa, vaan edessäsi on tyhjä tila, jonka tottakai voi täyttää. Niin se on muuallakin tiheään asutuilla alueilla kuin Intiassa.

Haridwarissakin, joka on yksi hindujen pyhiinvaellus- ja kylpypaikoista, oli tuhansia ihmisiä pienellä alueella, eikä kukaan häirinnyt toisiaan. Käypä Suomessa kokeilemassa jossain yleisötilaisuudessa, millainen kiilailu siellä on käynnissä toisten eteen.

Yksikään taksikuski ei ole pettänyt Intiassa. Pikemminkin heistä on ollut suurta apua kaikkinen neuvoineen. Tottakai huijareitakin löytyy. Viimeksi jouduin taksin huijaamaksi Tukholmassa.

Minulle Agra oli uskomattoman hieno ja rauhallinen paikka. Tosin mentiin sinne aikaisin ammulla, sekin taksikuskin neuvosta, niin ei varmaan vielä ollut niin paljon turisteja. Juuri kukaan ei tyrkyttänyt mitään. Toki ne oppaat on pahoja, Fatehpur Sikrissä pahimpia, mutta pitää sitä sen verran osata puoliaan pitää, että mihin tahansa suostu. Piti tosi tiukasti sanoa yhdelle yrittäjällekin Fatehpur Sikrin isossa moskeijassa, mutta siitä se uskoi. Sitä paitsi ne oppaat on useimmiten korkeakoulun käyneitä kieliä osaavaa väkeä. Kai sitä Suomessakin sellaisilla opinnoilla toivotaan tienattavan vähän keskitasoa enemmän. Ja kuten sanottu, ei se tyhmä ole joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Ruuastakin sen verran, että kun en ole pahemmin niuhottanut ruuan suhteen, niin yhtenäkään päivänä lomalla Intiassa ei ole jäänyt mitään suunniteltua tai haluttua jäänyt vatsataudin vuoksi tekemättä. Jos tarvis on, niin lääkkeet löytyy lähimmästä apteekista. 11-vuotias tyttärenikään ei sairastunut vatsatautiin Intiassa, vaikka syötiin matkan varrella katukeittiöissäkin. Sen sijaan hän sairastui Rodoksen lomallamme todella pahaan vatsatautiin.

Edes kerjäläiset Delhissä eivät olleet mielestäni mikään riesa. Kai sen nyt jokainen tietää, että Intiassa on kerjäläisiä, mutta vähemmän heitä oli kuin olisin odottanut. Oli niitä kerjäläisiä Rodoksellakin. Eikä ne edes autossa pahemmin häirinneet. Sillähän nuo uskoivat, kun pudistin päätäni ja katsoin muualle. Sellaistakin sattui Delhin bazaarikadulla seistessamme, että toiset intialaiset komensivat kerjäläislapset pois meidän luotamme.

Kyllä minä olen edelleen sitä mieltä, että niin Intiassa kuin muuallakin saa sitä mitä pyytää, mutta terve maalaisjärki pitää pitää päässä.

Samurai kirjoitti:

Tarkennanpa omia käsityksiäni Intiasta jotta kukaan ei voi sanoa että ei kerrottu. Olin siis työmatkalla 8 viikkoa Delhissä. Ennen Intian kokemustani olen asunut Saksassa ja Japanissa, mutta en koskaan kehitysmaassa.

Kehitysmaassa Ihmisellä ei ole mitään arvoa eikä mitään käytöstapoja. Rahalle ne ainoastaan kumartaa. Tosin niin tekisin minäkin jos siellä asuisin. Delhistä ja muista kaupungeista kerätään aamuisin ruumiit pois kaduilta samalla kun roskat kerätään pois. Se kertoo jo minkälainen on ihmisarvo kehitysmaassa. No tietysti kun ihmisiä on paljon niin sen arvo laskee, vähän niinkuin ruplankin. Taksin pysähtyessä liikennevaloihin tulevat kerjäläislapsia likaamaan auton ikkunat likaisillä käsillää jonka jälkeen pöly tarttuu lasiin ja ulos ei enää näe avaamaatta ikkunoita. Ikkunan avauksen jälkeen tulee hiki ja pöly tarttuu joka paikkaa. Tietysti jos tykkää olla likaisena niin OK.
Jonoissa etuilu on maan tapa ja ainakin junalippua ostaessa voi unohtaa sivistyksen kokonaan jos aikoo lipun saada. Koin saman myös jonottaessani Delhin eläintarhaan (ja lentokentällä), kun eräs käppänä työnsi minut luukulta sivuun ja koko perhe ravasi ohi. Julmaa sekin on sivistyneelle että samaiseen eläintarhaan maksa sisäänpääsymaksuna yli 10 kertaisen hinnan paikalliseen nähden. Sama juttu jokaiseen temppeliin ja kansallismuseoon. Niin pitäisihän minun se kestää koska olen länkkäri mutta kun hinnat ovat jo Suomen vastaavassa tasossa ja nähtävää ei juurikaan ole!?

Eräänä päivänä sitten lähdimme Agraan ja meillä piti olla ilmastoitu auto ja englantia puhuva kuski. Auto oli Tata Indica ja koe taulussa oleva lumihiutale ei toiminut. Kuski ei osanut englantia. Meidän piti mennä ainoastaan Taj Mahalia katsomaan. Juuri ennen Agraa kuski soitti puhelun ja hetken päästä pysähdyimme parkkipailalle. Kysyimme kuskilta että minnepäin pitää kävellä että pääsemme Taj Mahaliin. Ei vastausta ja hetken kuluttua tuli opas paikalle (jolle kuski oli soittanut). Opas kertoi huikean hintansa, ei kauppoja. Opas väitti että tarvitsette oppaan että pääsette sisälle, ei kauppoja ja hinta alkoi tippumaan. Samalla tuli myös selväksi että TM oli jossain 20km päässä. Otimme kuskia päästä kiinni ja sanoimme että sinne ja heti. TM:ssä oli hirveä jono (n. 150-200 turistia). Opaat tulivat heti latelemaan sanoja fraaseja, ei kauppoja. Vasta kun sanoivat että pääsemme sisälle jonottamatta niin diili oli selvä. Jonottamatta tarkoittaa siis että oppaat tekevät jonosta tilaa ja me saimme pyytää Japanilaiselta pariskunnalta anteeksi että etuilimme. Sitten tietysti piti kuitenkin jonottaa koska turvatarkastukseen oli jonot aidattu. Kierroksen jälkeen tietysti oppaat sanovat että "hei hei" ja tuo veljeni laskuttaa. Hinta oli tietysti 2 kertaa korkeampi kuin sovittu. Onneksi osasimme pitää puolemme. Oppaallamme oli muuten kultaa suu ja ranne täynnä ja jos he päivässä huijaavat enemmän kuin 4 asiakasta niin tulot vastaavat Suomen työläisen tulotasoa. Tiedoksi että Goan suomalaisilla hipeillä menee päivässä 1 euro ruokaan ja elinkustannuksen ovat paljon matalammat siellä. Taitaa olla hipellä (Pelle Miljoona mukaan lukien) kaikilla olla Ameba suolistossa seuranaan loppu elämän).

Ruokapuolesta sen verran että sellaista ihmistä en tunne joka ei Intiassa olisi mahataudissa ollut. Minulla loppui 8 viikossa Immodium kesken. Jatkuvassa lääkityksessä. Oikein mitään mikä on veden kanssa tekemisissä ei pystynyt syömään. Juotavissa oli jääpaloja, tuoreita vihanneksia/salaattia ei saa syödä koska pesy hanavedellä. Periaatteessa kaikki mikä on lämmitetty on OK, mutta sitten voi alkaa katsomaan mistä se tarjoillaan ja onko esim. lasi puhdas. Astiat on pesty kuitenkin sillä samalla kuravedellä. Punessa ollessani työkaverini suostuttelivat juomaan katukojusta teetä, sehän on keitettyä. Näytin että katsoppas missä tuo kaveri pesee lasejaan. Hänellä oli pieni saavi jossa oli mustaa vettä. En yritä sanoa että olen kranttu, mutta jotain rajaa. Käsittääkseni myös vatsani toimii yleensä hyvin aasiassa mutta Intia on jotain ihan muuta.

Lentokentällä muistan jutelleeni muutamien länkkäreiden kanssa ja kyllä mielipide oli todella Intia vastainen. Tosin en väitä että Goa ja jokin täydellinen turistikohde ei olisi hyvä kohde. Voin suositella Intiaa hipeille ja ruohonpolttajille ja niille joilla on todella paljon seikkailumieltä. Itselläni sitä ei enää ilmeisesti ollut jäljellä ja huumorikin loppui kesken matkan. Samassa hotellissa 8 viikkoa ei myöskään ollut hyvä idea. Ikkunat olivat kadulle päin ja autojen torvien soitto oli sietämätön. Tosin minun hotellini oli firman maksama. Itse en maksaisi siitä huvista enää mitään. Toivottavasti en pahoita kenenkään TrueIndia-fanin tunteita.

Lue lisää

Juu, kyllähän se on asenteesta kiinni, sitä en kiellä. pitäisi varmaan mennä toisen kerran kun nyt tiedän mitä odottaa. Kuten kerroin olen asunut myös Japanissa, Tokiossa. Olen ollut mennyt ruuhkametrossa töihin päivittäin ja siellä väen paljous ei minua häirinnyt. Ymmärrän senkin että suomessa tilaa on ja esim Delhissä vähän vähemmän. Kuitenkin se on ihmisten asenteista kiinni, niinkuin itsekin sanoit. Minun kokemukseni oli tälläinen ja haluan varoittaa että jos et pidä puoliaan niin varmasti tulee etuilua. Itse en halunut "laskeutua" sille tasolle vaikka sanonta "maassa maan tavalla" pitääkin ottaa Delhissä käyttöön.

Taj Mahalin oppaista sen verran että koska me tulimme Delhistä ja ajoimme tuon 200km olimme paikalla ruuhka-aikaan. Jono oli todella pitkä. Sen takia otimme oppaan ja voin kyllä kehua hänen ulosantiaan ja tietämystään. Varmasti oli koulutettu ja osasi hommansa. Kuitenkin otimme hänet sen takia että meidän ei tarvinnut jonottaa (näin ymmärsimme, huijausta). Ja kyllä Taj Mahal on todellakin maailman luokan nähtävyyksistä yksi parhaista. Todella kokemisen arvoinen.

Asenteestani sen verran että yritän aina olla avoin kaikelle uudelle. Olenhan asunut ympäri maailmaa ja olen jopa naimisissa japanilaisen vaimon kanssa. Olen 30 vuotta ja yrittänyt jättää jopa hyvää kuvaa itsestäni ollessani maailmalla. En välitä olla räkäposkella ja olla maailman valtias ollessani ulkomailla, mutta edelleen nämä ovat omia kokemuksiani Delhistä ja sen ihmisistä. Ymmärrän että Intia on n. Euroopan kokoinen maapinta-alaltaan, ihmisiä, kieliä ja kulttuureja on enemmän ja varmasti siellä on paljon nähtävää ja koettavaa.

Huomasin vain sen että kokoajan pitää pitää puoliaan ja varoa tulla huijatuksi. Väsyin todellakin siihen, mutta onneksi opin kerrasta. Sekin on totta myöskin "Ei se ole tyhmä joka pyytää".

Samurai kirjoitti:

Juu, kyllähän se on asenteesta kiinni, sitä en kiellä. pitäisi varmaan mennä toisen kerran kun nyt tiedän mitä odottaa. Kuten kerroin olen asunut myös Japanissa, Tokiossa. Olen ollut mennyt ruuhkametrossa töihin päivittäin ja siellä väen paljous ei minua häirinnyt. Ymmärrän senkin että suomessa tilaa on ja esim Delhissä vähän vähemmän. Kuitenkin se on ihmisten asenteista kiinni, niinkuin itsekin sanoit. Minun kokemukseni oli tälläinen ja haluan varoittaa että jos et pidä puoliaan niin varmasti tulee etuilua. Itse en halunut "laskeutua" sille tasolle vaikka sanonta "maassa maan tavalla" pitääkin ottaa Delhissä käyttöön.

Taj Mahalin oppaista sen verran että koska me tulimme Delhistä ja ajoimme tuon 200km olimme paikalla ruuhka-aikaan. Jono oli todella pitkä. Sen takia otimme oppaan ja voin kyllä kehua hänen ulosantiaan ja tietämystään. Varmasti oli koulutettu ja osasi hommansa. Kuitenkin otimme hänet sen takia että meidän ei tarvinnut jonottaa (näin ymmärsimme, huijausta). Ja kyllä Taj Mahal on todellakin maailman luokan nähtävyyksistä yksi parhaista. Todella kokemisen arvoinen.

Asenteestani sen verran että yritän aina olla avoin kaikelle uudelle. Olenhan asunut ympäri maailmaa ja olen jopa naimisissa japanilaisen vaimon kanssa. Olen 30 vuotta ja yrittänyt jättää jopa hyvää kuvaa itsestäni ollessani maailmalla. En välitä olla räkäposkella ja olla maailman valtias ollessani ulkomailla, mutta edelleen nämä ovat omia kokemuksiani Delhistä ja sen ihmisistä. Ymmärrän että Intia on n. Euroopan kokoinen maapinta-alaltaan, ihmisiä, kieliä ja kulttuureja on enemmän ja varmasti siellä on paljon nähtävää ja koettavaa.

Huomasin vain sen että kokoajan pitää pitää puoliaan ja varoa tulla huijatuksi. Väsyin todellakin siihen, mutta onneksi opin kerrasta. Sekin on totta myöskin "Ei se ole tyhmä joka pyytää".

Lue lisää

Siinä olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että se rasittaa, kun koko ajan pitää olla pitämässä puoliaan ja varoa huijatuksi tulemista. Se on suomalaiselle rasittavaa, mutta kyllä mielestäni siihenkin tottuu. Ei edes Goan rantojen innokkaat kaupustelijat saa minua enää häirittyä.

Intiassa on paljon sellaisia asioita, joita ei toivoisi enää maailmassa olevan. Mutta myös paljon sellaista, mitä jää kaipaamaan. Minäkin ensimmäistä kertaa Intiaa mennessäni turistimatkalle Goaan ajattelin matkalla bussissa lentokentältä hotelliin, että tänne en jää, en ikinä, vaan lähden seuraavalla lennolla takaisin. Vaan uudestaanpa olen mennyt ja menen taas loppuvuodesta.

Enkä yhtään enää usko, että kaikki olisivat vain huijaamassa. Olen tavallisten intialaisten parissa kokenut sellaista ystävällisyyttä, etten millään voi uskoa sen olevan vain rahanahneutta. Sitä paitsi heiltä minä olen parhaat neuvot saanut siihen, mitä varoa ja miten toimia ja miten välttää huijareita.

Ensi kerralla on suuntana Mumbai ja siitä eteen päin. Voi se olla, etten siellä paikallisjunaan uskaltaudu, vaan pidättäydyn taksikyydeissä. Se junakyyti voisi olla sen verran raju kokemus, etten siihen taida uskaltautua.

Olen lukenut Intiaa ja hindulaisuutta käsitteleviä kirjoja ja ne ovat mielestäni auttaneet minua suhtautumaan asioihin maassa. Eniten pidin kirjasta Rolf Grönblom, Intian uskonnot, elämänkatsomus ja yhteiskunta, Schildts, Oy Nord Print Ab, Helsinki 2001. Se auttoi näkemään paljon syvällistä filosofiaa kansan jokapäiväisessä elämässä.

Samurai kirjoitti:

Juu, kyllähän se on asenteesta kiinni, sitä en kiellä. pitäisi varmaan mennä toisen kerran kun nyt tiedän mitä odottaa. Kuten kerroin olen asunut myös Japanissa, Tokiossa. Olen ollut mennyt ruuhkametrossa töihin päivittäin ja siellä väen paljous ei minua häirinnyt. Ymmärrän senkin että suomessa tilaa on ja esim Delhissä vähän vähemmän. Kuitenkin se on ihmisten asenteista kiinni, niinkuin itsekin sanoit. Minun kokemukseni oli tälläinen ja haluan varoittaa että jos et pidä puoliaan niin varmasti tulee etuilua. Itse en halunut "laskeutua" sille tasolle vaikka sanonta "maassa maan tavalla" pitääkin ottaa Delhissä käyttöön.

Taj Mahalin oppaista sen verran että koska me tulimme Delhistä ja ajoimme tuon 200km olimme paikalla ruuhka-aikaan. Jono oli todella pitkä. Sen takia otimme oppaan ja voin kyllä kehua hänen ulosantiaan ja tietämystään. Varmasti oli koulutettu ja osasi hommansa. Kuitenkin otimme hänet sen takia että meidän ei tarvinnut jonottaa (näin ymmärsimme, huijausta). Ja kyllä Taj Mahal on todellakin maailman luokan nähtävyyksistä yksi parhaista. Todella kokemisen arvoinen.

Asenteestani sen verran että yritän aina olla avoin kaikelle uudelle. Olenhan asunut ympäri maailmaa ja olen jopa naimisissa japanilaisen vaimon kanssa. Olen 30 vuotta ja yrittänyt jättää jopa hyvää kuvaa itsestäni ollessani maailmalla. En välitä olla räkäposkella ja olla maailman valtias ollessani ulkomailla, mutta edelleen nämä ovat omia kokemuksiani Delhistä ja sen ihmisistä. Ymmärrän että Intia on n. Euroopan kokoinen maapinta-alaltaan, ihmisiä, kieliä ja kulttuureja on enemmän ja varmasti siellä on paljon nähtävää ja koettavaa.

Huomasin vain sen että kokoajan pitää pitää puoliaan ja varoa tulla huijatuksi. Väsyin todellakin siihen, mutta onneksi opin kerrasta. Sekin on totta myöskin "Ei se ole tyhmä joka pyytää".

Lue lisää

lukea, että matkustaneilla ja koulutetuilla ihmisillä ei ilmeisesti ole käsitystä kehitysmaiden tilanteesta. Intiassa puolet naisista on lukutaidottomia ja mumbain 16miljoonasta ihmisestä puolet asuu slummissa. Sitten kauhistellaan etuilevia ihmisiä ja huijaamista. Onneksi olit kaikin puolin valmiiksi järjestetyllä työmatkallasi vain 8vk. Olisit varmasti saanut sydärin, jos jotakin etuilua pahempaa olisi ehtinyt sattumaan.

Samurai kirjoitti:

Tarkennanpa omia käsityksiäni Intiasta jotta kukaan ei voi sanoa että ei kerrottu. Olin siis työmatkalla 8 viikkoa Delhissä. Ennen Intian kokemustani olen asunut Saksassa ja Japanissa, mutta en koskaan kehitysmaassa.

Kehitysmaassa Ihmisellä ei ole mitään arvoa eikä mitään käytöstapoja. Rahalle ne ainoastaan kumartaa. Tosin niin tekisin minäkin jos siellä asuisin. Delhistä ja muista kaupungeista kerätään aamuisin ruumiit pois kaduilta samalla kun roskat kerätään pois. Se kertoo jo minkälainen on ihmisarvo kehitysmaassa. No tietysti kun ihmisiä on paljon niin sen arvo laskee, vähän niinkuin ruplankin. Taksin pysähtyessä liikennevaloihin tulevat kerjäläislapsia likaamaan auton ikkunat likaisillä käsillää jonka jälkeen pöly tarttuu lasiin ja ulos ei enää näe avaamaatta ikkunoita. Ikkunan avauksen jälkeen tulee hiki ja pöly tarttuu joka paikkaa. Tietysti jos tykkää olla likaisena niin OK.
Jonoissa etuilu on maan tapa ja ainakin junalippua ostaessa voi unohtaa sivistyksen kokonaan jos aikoo lipun saada. Koin saman myös jonottaessani Delhin eläintarhaan (ja lentokentällä), kun eräs käppänä työnsi minut luukulta sivuun ja koko perhe ravasi ohi. Julmaa sekin on sivistyneelle että samaiseen eläintarhaan maksa sisäänpääsymaksuna yli 10 kertaisen hinnan paikalliseen nähden. Sama juttu jokaiseen temppeliin ja kansallismuseoon. Niin pitäisihän minun se kestää koska olen länkkäri mutta kun hinnat ovat jo Suomen vastaavassa tasossa ja nähtävää ei juurikaan ole!?

Eräänä päivänä sitten lähdimme Agraan ja meillä piti olla ilmastoitu auto ja englantia puhuva kuski. Auto oli Tata Indica ja koe taulussa oleva lumihiutale ei toiminut. Kuski ei osanut englantia. Meidän piti mennä ainoastaan Taj Mahalia katsomaan. Juuri ennen Agraa kuski soitti puhelun ja hetken päästä pysähdyimme parkkipailalle. Kysyimme kuskilta että minnepäin pitää kävellä että pääsemme Taj Mahaliin. Ei vastausta ja hetken kuluttua tuli opas paikalle (jolle kuski oli soittanut). Opas kertoi huikean hintansa, ei kauppoja. Opas väitti että tarvitsette oppaan että pääsette sisälle, ei kauppoja ja hinta alkoi tippumaan. Samalla tuli myös selväksi että TM oli jossain 20km päässä. Otimme kuskia päästä kiinni ja sanoimme että sinne ja heti. TM:ssä oli hirveä jono (n. 150-200 turistia). Opaat tulivat heti latelemaan sanoja fraaseja, ei kauppoja. Vasta kun sanoivat että pääsemme sisälle jonottamatta niin diili oli selvä. Jonottamatta tarkoittaa siis että oppaat tekevät jonosta tilaa ja me saimme pyytää Japanilaiselta pariskunnalta anteeksi että etuilimme. Sitten tietysti piti kuitenkin jonottaa koska turvatarkastukseen oli jonot aidattu. Kierroksen jälkeen tietysti oppaat sanovat että "hei hei" ja tuo veljeni laskuttaa. Hinta oli tietysti 2 kertaa korkeampi kuin sovittu. Onneksi osasimme pitää puolemme. Oppaallamme oli muuten kultaa suu ja ranne täynnä ja jos he päivässä huijaavat enemmän kuin 4 asiakasta niin tulot vastaavat Suomen työläisen tulotasoa. Tiedoksi että Goan suomalaisilla hipeillä menee päivässä 1 euro ruokaan ja elinkustannuksen ovat paljon matalammat siellä. Taitaa olla hipellä (Pelle Miljoona mukaan lukien) kaikilla olla Ameba suolistossa seuranaan loppu elämän).

Ruokapuolesta sen verran että sellaista ihmistä en tunne joka ei Intiassa olisi mahataudissa ollut. Minulla loppui 8 viikossa Immodium kesken. Jatkuvassa lääkityksessä. Oikein mitään mikä on veden kanssa tekemisissä ei pystynyt syömään. Juotavissa oli jääpaloja, tuoreita vihanneksia/salaattia ei saa syödä koska pesy hanavedellä. Periaatteessa kaikki mikä on lämmitetty on OK, mutta sitten voi alkaa katsomaan mistä se tarjoillaan ja onko esim. lasi puhdas. Astiat on pesty kuitenkin sillä samalla kuravedellä. Punessa ollessani työkaverini suostuttelivat juomaan katukojusta teetä, sehän on keitettyä. Näytin että katsoppas missä tuo kaveri pesee lasejaan. Hänellä oli pieni saavi jossa oli mustaa vettä. En yritä sanoa että olen kranttu, mutta jotain rajaa. Käsittääkseni myös vatsani toimii yleensä hyvin aasiassa mutta Intia on jotain ihan muuta.

Lentokentällä muistan jutelleeni muutamien länkkäreiden kanssa ja kyllä mielipide oli todella Intia vastainen. Tosin en väitä että Goa ja jokin täydellinen turistikohde ei olisi hyvä kohde. Voin suositella Intiaa hipeille ja ruohonpolttajille ja niille joilla on todella paljon seikkailumieltä. Itselläni sitä ei enää ilmeisesti ollut jäljellä ja huumorikin loppui kesken matkan. Samassa hotellissa 8 viikkoa ei myöskään ollut hyvä idea. Ikkunat olivat kadulle päin ja autojen torvien soitto oli sietämätön. Tosin minun hotellini oli firman maksama. Itse en maksaisi siitä huvista enää mitään. Toivottavasti en pahoita kenenkään TrueIndia-fanin tunteita.

Lue lisää

Herätitkä keskustelua ja sitähän varten tämä palsta on.

Indiafan kirjoitti:

Herätitkä keskustelua ja sitähän varten tämä palsta on.

Keskustelu on aina hyvästä. Tarkoitus ei ollut provosoida, vaan tuoda varoittavia esimerkkejä. Mielestäni on hyvä tuoda esille ne tavat joilla ihmistä voidaan matkalla huijata. Eikä etuilu ole todellakaan Intian suurin ongelma.

Ei negatiivista kommenttia tarvitse aina ottaa niin ruikuttavasti. Pystyn elämään mielipiteeni ja muiden mielipiteiden kanssa :)

Samurai kirjoitti:

Tarkennanpa omia käsityksiäni Intiasta jotta kukaan ei voi sanoa että ei kerrottu. Olin siis työmatkalla 8 viikkoa Delhissä. Ennen Intian kokemustani olen asunut Saksassa ja Japanissa, mutta en koskaan kehitysmaassa.

Kehitysmaassa Ihmisellä ei ole mitään arvoa eikä mitään käytöstapoja. Rahalle ne ainoastaan kumartaa. Tosin niin tekisin minäkin jos siellä asuisin. Delhistä ja muista kaupungeista kerätään aamuisin ruumiit pois kaduilta samalla kun roskat kerätään pois. Se kertoo jo minkälainen on ihmisarvo kehitysmaassa. No tietysti kun ihmisiä on paljon niin sen arvo laskee, vähän niinkuin ruplankin. Taksin pysähtyessä liikennevaloihin tulevat kerjäläislapsia likaamaan auton ikkunat likaisillä käsillää jonka jälkeen pöly tarttuu lasiin ja ulos ei enää näe avaamaatta ikkunoita. Ikkunan avauksen jälkeen tulee hiki ja pöly tarttuu joka paikkaa. Tietysti jos tykkää olla likaisena niin OK.
Jonoissa etuilu on maan tapa ja ainakin junalippua ostaessa voi unohtaa sivistyksen kokonaan jos aikoo lipun saada. Koin saman myös jonottaessani Delhin eläintarhaan (ja lentokentällä), kun eräs käppänä työnsi minut luukulta sivuun ja koko perhe ravasi ohi. Julmaa sekin on sivistyneelle että samaiseen eläintarhaan maksa sisäänpääsymaksuna yli 10 kertaisen hinnan paikalliseen nähden. Sama juttu jokaiseen temppeliin ja kansallismuseoon. Niin pitäisihän minun se kestää koska olen länkkäri mutta kun hinnat ovat jo Suomen vastaavassa tasossa ja nähtävää ei juurikaan ole!?

Eräänä päivänä sitten lähdimme Agraan ja meillä piti olla ilmastoitu auto ja englantia puhuva kuski. Auto oli Tata Indica ja koe taulussa oleva lumihiutale ei toiminut. Kuski ei osanut englantia. Meidän piti mennä ainoastaan Taj Mahalia katsomaan. Juuri ennen Agraa kuski soitti puhelun ja hetken päästä pysähdyimme parkkipailalle. Kysyimme kuskilta että minnepäin pitää kävellä että pääsemme Taj Mahaliin. Ei vastausta ja hetken kuluttua tuli opas paikalle (jolle kuski oli soittanut). Opas kertoi huikean hintansa, ei kauppoja. Opas väitti että tarvitsette oppaan että pääsette sisälle, ei kauppoja ja hinta alkoi tippumaan. Samalla tuli myös selväksi että TM oli jossain 20km päässä. Otimme kuskia päästä kiinni ja sanoimme että sinne ja heti. TM:ssä oli hirveä jono (n. 150-200 turistia). Opaat tulivat heti latelemaan sanoja fraaseja, ei kauppoja. Vasta kun sanoivat että pääsemme sisälle jonottamatta niin diili oli selvä. Jonottamatta tarkoittaa siis että oppaat tekevät jonosta tilaa ja me saimme pyytää Japanilaiselta pariskunnalta anteeksi että etuilimme. Sitten tietysti piti kuitenkin jonottaa koska turvatarkastukseen oli jonot aidattu. Kierroksen jälkeen tietysti oppaat sanovat että "hei hei" ja tuo veljeni laskuttaa. Hinta oli tietysti 2 kertaa korkeampi kuin sovittu. Onneksi osasimme pitää puolemme. Oppaallamme oli muuten kultaa suu ja ranne täynnä ja jos he päivässä huijaavat enemmän kuin 4 asiakasta niin tulot vastaavat Suomen työläisen tulotasoa. Tiedoksi että Goan suomalaisilla hipeillä menee päivässä 1 euro ruokaan ja elinkustannuksen ovat paljon matalammat siellä. Taitaa olla hipellä (Pelle Miljoona mukaan lukien) kaikilla olla Ameba suolistossa seuranaan loppu elämän).

Ruokapuolesta sen verran että sellaista ihmistä en tunne joka ei Intiassa olisi mahataudissa ollut. Minulla loppui 8 viikossa Immodium kesken. Jatkuvassa lääkityksessä. Oikein mitään mikä on veden kanssa tekemisissä ei pystynyt syömään. Juotavissa oli jääpaloja, tuoreita vihanneksia/salaattia ei saa syödä koska pesy hanavedellä. Periaatteessa kaikki mikä on lämmitetty on OK, mutta sitten voi alkaa katsomaan mistä se tarjoillaan ja onko esim. lasi puhdas. Astiat on pesty kuitenkin sillä samalla kuravedellä. Punessa ollessani työkaverini suostuttelivat juomaan katukojusta teetä, sehän on keitettyä. Näytin että katsoppas missä tuo kaveri pesee lasejaan. Hänellä oli pieni saavi jossa oli mustaa vettä. En yritä sanoa että olen kranttu, mutta jotain rajaa. Käsittääkseni myös vatsani toimii yleensä hyvin aasiassa mutta Intia on jotain ihan muuta.

Lentokentällä muistan jutelleeni muutamien länkkäreiden kanssa ja kyllä mielipide oli todella Intia vastainen. Tosin en väitä että Goa ja jokin täydellinen turistikohde ei olisi hyvä kohde. Voin suositella Intiaa hipeille ja ruohonpolttajille ja niille joilla on todella paljon seikkailumieltä. Itselläni sitä ei enää ilmeisesti ollut jäljellä ja huumorikin loppui kesken matkan. Samassa hotellissa 8 viikkoa ei myöskään ollut hyvä idea. Ikkunat olivat kadulle päin ja autojen torvien soitto oli sietämätön. Tosin minun hotellini oli firman maksama. Itse en maksaisi siitä huvista enää mitään. Toivottavasti en pahoita kenenkään TrueIndia-fanin tunteita.

Lue lisää

"Minulla loppui 8 viikossa Immodium kesken. Jatkuvassa lääkityksessä."

...tähän lauseeseen kirjoituksessasi. Neuvoksi vaan kaikille, Immodium ei tehoa intialaisiin pöpöihin, sitä on turha syödä viikkokaupalla.
Paikallisesta apteekista saa Norflox-nimisiä pillereitä, jotka tehoaa päivässä. 3 pilleriä/pvä 3-5 päivää (ei alkoholia), niin tauti on tipotiessään. Vastaava lääke Suomessa on Lexinor (reseptillä). Älkää kärsikö turhaan taudista, heti vaan kuuri päälle ja nauttikaa matkailusta ihanassa Intiassa.

Samurai kirjoitti:

Keskustelu on aina hyvästä. Tarkoitus ei ollut provosoida, vaan tuoda varoittavia esimerkkejä. Mielestäni on hyvä tuoda esille ne tavat joilla ihmistä voidaan matkalla huijata. Eikä etuilu ole todellakaan Intian suurin ongelma.

Ei negatiivista kommenttia tarvitse aina ottaa niin ruikuttavasti. Pystyn elämään mielipiteeni ja muiden mielipiteiden kanssa :)

Lue lisää

ehkä intiassa asuneena kommenttit tuntuivat vain jotenkin huvittavalta. Oli minullakin vastoinkäymisiä ihan riittämiin, mutta aika pitkälle on asenteesta kiinni miten itse niihin
suhtautuu. Kaikesta voi löytää aina negatiivistä sanottavaa. Intia ei tietysti sovi kaikille, mutta
se myös kasvattaa kummasti ja siellä oppii elämään myös hankalien asioiden kanssa.

Kaoko kirjoitti:

Entäs taksit?kusettaako?? onko muuten yleisetiottaen kusettajia/varkaita? kertokaa minullekkin, olen aiokomassa varata, mutta ehkä ennemmin delhiin....
katsoin että jos bangkogiin menee se noin 9tuntia ,ehkä delhiin 6-7tuntia

Lue lisää

Itse molemmissa useammankin kerran käyneenä, menisin mielummin Delhiin. Mumbaissa on toki myös puolensa, etenkin meren läheisyys houkuttaa - ei sinne uimaan voi mennä, mutta merituuli kuitenkin viilentää kuumalla ilmalla. Lento Delhiin aikataulun mukaan kestää 6,5 - 7 h. Viime lennolla selvisimme vähän yli kuudess tunnissa Delhin yläpuolelle, mutta kentällä vallinneen ruuhkan takia kiertelimme ilmassa 1 h 15 min. Kotimatka taittui tosi nopeesti, ilmoitettu lentoaika oli 7 h, todellisuudessa 6 h.

Anna I kirjoitti:

Itse molemmissa useammankin kerran käyneenä, menisin mielummin Delhiin. Mumbaissa on toki myös puolensa, etenkin meren läheisyys houkuttaa - ei sinne uimaan voi mennä, mutta merituuli kuitenkin viilentää kuumalla ilmalla. Lento Delhiin aikataulun mukaan kestää 6,5 - 7 h. Viime lennolla selvisimme vähän yli kuudess tunnissa Delhin yläpuolelle, mutta kentällä vallinneen ruuhkan takia kiertelimme ilmassa 1 h 15 min. Kotimatka taittui tosi nopeesti, ilmoitettu lentoaika oli 7 h, todellisuudessa 6 h.

Lue lisää

Käsittääkseni Imodium ei ole varsinainen lääke, se vain laittaa putket tukkoon? Mutta ei siis paranna vellitautia.

2 krt käyneenä molemmilla kerroilla piikkiä lääkäristä vellitautiin, se toimii.

eeeerrrkki kirjoitti:

Käsittääkseni Imodium ei ole varsinainen lääke, se vain laittaa putket tukkoon? Mutta ei siis paranna vellitautia.

2 krt käyneenä molemmilla kerroilla piikkiä lääkäristä vellitautiin, se toimii.

Lue lisää

Imodium on siitä hyvää, että sen avulla voi olla menossa mukana, eikä tarvitse jäädä hotelliin odottelemaan vatsanväänteiden loppumista. Mutta tautiahan se ei hoida. Mutta sen käytön aikana voi tietysti kehon itespuolustus jo parantaa taudin.

Parasta kuitenkin on mennä hakemaan piikki lääkäriltä tai käydä ainakin apteekista hakemassa paikallisia lääkkeitä. Sairastamaan ei kannata jäädä, eikä tuoda tautia Suomeen hoidettavaksi, koska Intian lääkkeet ovat parempia siellä saatuihin vatsatauteihin.

joskus hyvä kirjoitti:

Imodium on siitä hyvää, että sen avulla voi olla menossa mukana, eikä tarvitse jäädä hotelliin odottelemaan vatsanväänteiden loppumista. Mutta tautiahan se ei hoida. Mutta sen käytön aikana voi tietysti kehon itespuolustus jo parantaa taudin.

Parasta kuitenkin on mennä hakemaan piikki lääkäriltä tai käydä ainakin apteekista hakemassa paikallisia lääkkeitä. Sairastamaan ei kannata jäädä, eikä tuoda tautia Suomeen hoidettavaksi, koska Intian lääkkeet ovat parempia siellä saatuihin vatsatauteihin.

Lue lisää

Ei todellakaan kannata jäädä odottelemaan turhan pitkään - loma siinä vain menee pilalle.
Mieluiten lääkäriin jo Intiassa, siellä tunnistetaan vatsasairaudet paremmin kuin meillä Suomessa. 2002 palasin Intiasta neljän eri pöpön kanssa, kolme hoitui suht'koht' näppärästi, mutta ameebaan en saannut lääkkeitä, kun lääkäri ei ollut määrännyt tarpeeksi kattavaa viljelyä. Ameeba on tietysti vähän hankala havaita, kun se oireehtii epäsäännöllisesti. Välillä tuntee olevansa ihan ok, ja välillä todellakaan ei!