Ruumiillisen ja sen myötä henkisenkin kunnon ylläpitäminen on tärkeää vähitellen ikääntyvälle ihmiselle.
Käykö kukaan saliharjoittelussa ja millaisessa, vai rajoittuuko mahdollinen kuntoilu kävelyyn, hissin käyttämättä jättämiseen ja dementiahiihtoon (=sauvakävely)?
Käykö kukaan saliharjoittelussa ja millaisessa, vai rajoittuuko mahdollinen kuntoilu kävelyyn, hissin käyttämättä jättämiseen ja dementiahiihtoon (=sauvakävely)?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuntoni alkoi olla alakantissa. Kyykystä noustessa piti ottaa tukea, jaloissa ei ollut yhtään voimaa. Menin kaksi viikkoa sitten kuntosalille ja minulle tehtiin oma treeni ohjelma. Jo kaksi viikkoa saa ihmeitä aikaan, oloni on kevyempi ja elämä hymyilee. Tämä on ensimmäinen kerta elämässäni kun harrastan jotain liikuntaa. Ennen työssä käydessä sain liikuntaa tarpeeksi. Eläkkeellä on toisin. Eivätkä muut mitenkään kummeksuen katso, vaikka mummo treenaa muiden mukana, hyvä meininki ainakin täällä Turussa.
Jo kolmikymppisenä huomasin ruumiillisen ja henkisen kunnon ylläpitämisen tärkeäksi.
Olen voimistellut ja lenkkeillyt lähes päivittäin. Saliharjoittelu on ollut mielessä, mutta sinne on hiukan liian pitkä matka.
Hankistä kuntoa olen ylläpitänyt kirjoja lukemalla ja nyt tämä nettikeskusteluihin kirjoittaminen lisää hengen hyvinvointia.
Käyn taidenäyttelyissä ja joskus maalaan ja muotoilen itsekin jotain.
Rakkausasiat ovat monimutkaisia asioita ja niiden toimivuus olisi tärkeää henkisen kunnon ylläpitämiseksi, mutta niistä minä en pysty sanomaan mitään.