Saako suojaeristetyn laitteen metallisissa osissa näkyä jännitettä mitattaessa yleismittarilla? Eli on juuri ostettu ompelukone, jonka metalliosissa näkyy esim. tiskipöytää(maata) vasten noin 85 voltin vaihtojännite, onko tämä sallittua suojaeristetylle laitteelle? Ompelukone on varustettu europistokkeella.
ompelukoneen jännite
ompelijan_mies
141860
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Aivan normaali tilanne. Hajakapasitanssit aiheuttavat sen, että metalliosissa esiintyy jännite, jonka voi suuri-impedanssisella mittarilla havaita. Tärkeätä on se, että metalliosista ei saa virtaa sallittua enempää.
Kakkosluokan laitteille eristysresistanssin tulee olla 400/230 V verkossa vähintään 1 MΩ, eli vuotovirta saa olla korkeintaan 0,23 mA.
Mittaa virta-aleella vuotovirta, niin saat selville jotain järkevää.
Ei saa......maadoitus ei toimi.
kytketty metallirunkoa vasten. Ainahan se hiukka nipistelee, kun hikisin käsin koskettaa metalliin. Jos koetat kielellä, silmissä näkyy pientä vilinää.
todellakaan kytketä kakkosluokan laitteessa yhtään mitään verkkoon liitettyjä komponentteja kosketeltaviin metalliosiin. Kaikkein vähiten häiriönpoistokondensaattoreita.
Mistä lähtien on ollut suojaeristetyssä laitteessa maadoitus?????
Siitä lähtien siinä on ollut metallisia osia jotka on on jännitteisiä?
on suojaeristettyjä sähkötuoleja, joissa on jännitteisiä kosketeltavia suojamaadoittamattomia osia, joissa vuotovirtaa esiintyy vain kerran kuussa.
pääsee koskettelemaan, eivät ole suojaeristettyjä ja niissä pitää käyttää maadoitettua pistotulppaa. Katso hyväksyntämerkinnät tyyppikilvestä.
Miksiköhän sitten esim. videot, DVD-laitteet, kotiteatterit ym. laitteet ovat useimmiten suojaeristettyjä ja niissä on ns. europistoke?
Kyseisten laitteitten virtalähteet ovat vielä usein hakkureita joissa tuo Y-kondensaattori, josta hieman "vuotaa" jännitettä läpi.
Pitääkö kaikkiin näihin mielestäsi vaihtaa suojamaadoitettu pistoke?
Kannattaa tutustua asiaan ennenkuin puhuu täällä p...aa!
Käsiporakoneet ja pistosahat ja kaikki ovat ehdottomasti laittomia, jos ne ovat kaksoiseritettyjä. Onhan niissä terä ja istukka ja toisissa koko kotelo kosketeltavaa metallia.
Minullakin on tuossa työkalupakissa vehkeitä, joissa on ehdottomasti luvaton CE-merkintä kun niissä on kosketeltavia metalliosia ja kaksinapainen verkkopistoke. JOO. Ja kirjoituskoneessakin näkyy olevan metallinen printtausmekanimi ja luvaton kaksinapainen pistoke. JOO. Näkyy muuten olevan pöytälampussakin kosketeltavia metalliosia.
No joo. Mennään asiaan: Metalliosia, jotka eivät ole jännitteelle alttiita, ei tarvitse maadoittaa.
Jos laitteessa on kaksoiseristys, niin sitten siinä on kaksoiseristys.
Mielestäni porakone on alttiillinen jännitteelle:
Porakoneen ankkurin akselin ympärillä on käämiä, oikosulkumoottorilla varustettuja porakoneita en ole ikinä nähnyt. Grafiittitapit tuovat ankkurille virtaa, jostain syystä tai toisesta porakone tuppaa jumittumaan, käämi alkaa kuumentua, eriste alkaa palamaan, syystä tai toisesta porailijan sulaketauluun on pistetty rautanaula, joten sulakekaan ei pääse paukahtamaan. Käämi lämpenee ja lämpenee, kunnes eriste alkaaa hiljalleen sulaa pois, käämi jatkaa lämpenemistä siihen asti kunnes "juuri sattumalta" se kohta käämiä jossa on suuri virta sattuu osumaan ankkuriin. Ankkurin akselista virta kulkee vaihteistoon, jostasitemmin istukkaan/poranterään. Porailija pitää toisella kädellään kiinni jänniteisestä istukasta samalla kun toinen jalka nojaa maadoitettuun vesipatteriin.
No joo. Mennään asiaan: Haista sinä virtailija kuules pitkä paska :-)
Grafiittitapit=hiilet
Käämit on kaksois eristetty rungosta
Käämi ei ole varsinaisesti akselin ympärillä
Kuka ÄÄLIÖ laittaa rautanaulan sulakkeen paikalle
Käämissä kulkee sama virta koko matkalla
Fakiiri = " Porailija pitää toisella kädellään kiinni jänniteisestä istukasta samalla kun toinen jalka nojaa maadoitettuun vesipatteriin"
Jaahas sitä puhutaan sitten foorumilla puutaheinää!
Porakoneen moottorissa ei ole hiilitappeja, normaalissa hiilessä kun ei kovin hyvin sähköä johda. Siksi käytetään grafiittia joka taas on hyvä sähkönjohde.
Henkilön X Venäjältä 70-luvulla ostetun porakoneen käämit eivät välttämättä ole kaksoiseristetyt.
Käämi ON akselin ympärillä.
Esimerkiksi minä ja henkilö X kun sattunee loppumaan 16A paukut :(
Käämissä kulkee sama virta koko matkalla, mutta resistanssi on riippuvainen siitä missä kohtaa käämiä ollaan, joten myös ihmiskehon läpi kulkema virta riippuu käämin resistanssista.
Yhteenveto:
Haista sinä kuules pitkä, tumma ja haiseva paska :-)
Aivan sama mistä kohtaa se käämi runkoon ottaa. Käämin resistanssi on joka tapauksessa niin pieni, että virran suuruuden käytännössä määrää muut seikat(ihmiskeho).