Kuinka kauan odotetaan, että henkilö mahdollisesti tulee tolkkuihinsa ennenkuin edunvalvoja määrätään? Kenen aloitteesta se tapahtuu? Voiko edunvalvoja olla oma lapsi?
Edunvalvoja
vai ei ? ?
191708
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
ja sosiaaliviranomaisen päätöksestä.edunvalvojaksi harvoin määrätään omia lapsia tai sukulaisia ellet ole ainoa lapsi.silloinkin sinun täytyy joka vuosi tehdä tilitystä käytetyistä varoista ja muista.
sinä haet edunvalvontaa tai joku muu lapsista tai puoliso.
Ei ihan noin. Sosiaaliviranomaiset eivät päätä edunvalvonnasta. Päätöksen tekee joko maistraatti tai käräjäoikeus.
Aloitteen edunvalvojan määräämiseksi saa tehdä kuka tahansa, yleensä sen tekee joku läheinen , joka huomaa ettei ko. henkilö enää suoriudu talousasioittensa hoitamisesta.
Edunvalvojaksi määrätään usein se, jota on ehdotettu tai jota edunvalvottava ehdottaa.
Lapsi tai muu sukulainen voidaan ihan hyvin määrätä edunvalvojaksi, yleensä kuka vaan, jota on ehdotettu, joka antaa siihen suostumuksensa ja jolla on luottotiedot kunnossa.
Edunvalvoja tekee vuositilit maistraatille.
hänellä on usein taka-ajatuksia (perintönsä maksimointi). Siksi on tärkeää, että toisilta perillisiltä pyydetään allekirjoitus. Jos he eivät suostu ko. perillisen pyrkimyksiin, edunvalvoja määrätään viranomaisen puolesta.
Viranomainen määrää AINA edunvalvojan. Maistraatti on viranomainen.
Lain mukaan ainoastaan puolisoa (jos sellainen on) kuullaan, muilta perillisiltä ei tarvitse pyytää mitään lausuntoa tai allekirjoitusta.
Jos ahne perillinen ehdottaa itseään, toiset perilliset mars mars siitä valittamaan maistraatille ja pyytämään edunvalvojaa, jolla ei ole oma lehmä ojassa. Perillinen ei pääse (oman)edunvalvojaksi, jos asia riitautetaan.
Tolkkuihinsa mistä? Jos ko. henkilön raha-asiat vaativat hoitamista eikä hänestä ole siihen, kannattaa hakea edunvalvojaa, ennen kuin tulee liikaa sotkuja. Anomus maistraatille ja se sitten katsoo, ovatko edellytykset olemassa.
Aloitteen saa tehdä kuka tahansa, usein sen tekee joku sukulaisista tai muista läheisistä. aloitteen tekiminen on hyvin yksinkertaista.
Edunvalvoja voi olla myös oma lapsi.
jos perheessäsi on joku, joka saattaa käyttää hyväkseen puolustuskyvytöntä. Ennen kuin edunvalvonnasta on tehty päätös, taidetaan elää harmaahkoa aikavyöhykettä - rohmut usein ryntäävät apajille juuri silloin. Ole varuillasi.
Olen ainoa lapsi, siksipä en ole innostunut ulkopuolisesta avusta, enkä tiedä, kenen etua se ajaisi. Itselleni kun on selvää, että huolehdin vanhempani hoidosta.
Muitakaan rohmuajia en osaa epäillä.
asemassa siinä tapauksessa. Isommissa perheissä on usein joku, joka saa muiden elämän (ja kuoleman) helvetiksi.
Laita maistraatille aloite edunvalvonjan määräämisestä. www.maistraatti.fi nettisivuilta löydät lomakkeen ja maistraattien yhteystiedot sekä tietoa edunvalvonnasta. Virkamiehet hoitavat loput.
Jos "tolkuttomana" olosta on lääkärintodistus, se on hyvä laittaa mukaan anomukseen.
Jos henkilöllä. jolle haetaan edunvalvojaa, on puoliso, kuullaan häntä ennen edunvalvojan määräämistä. Muita sukulaisia ei tarvitse kuulla.
Normaalisti maistraatin viranhaltija kuulee myös edunvalvottavaksi haettavaa.
Hakemuksessa voi ehdottaa edunvalvojaa, myös itseään saa ehdottaa.
Maistraatti pyytää edunvalvojaksi ehdotetulta suostumuksen kirjallisesti sekä luvan tarkistaa luottotiedot.
(oman)edunvalvojaksi, niin sisaruksillasi on oikeus esittää kieltäytymisensä siitä ja pyytää kunnollista edunvalvojaa, joka todella hoitaa päämiehensä etua, eikä omaa taloudellista etuaan.
Oman edun hoitajat unohtavat sen, että kallisarvoisempaa kuin joku rapistunut mökinrupelo, olisi perheen rakkaus toinen toistaan kohtaan. Yhteistuumin toimimalla sitä rakkautta voi ansaita. Omia taskuja vuoraamalla saa elää loppuelämänsä vihattuna. Ja niitä lahoavia mökkejä ja suopalstoja ei voi itse viedä mukanaan rajan taa.
Mistähän moinen purkaus? Omia kokemuksia kenties.
Jos olisit malttanut lukea, niin olisi selvinnyt, että olen ainoa lapsi, jolle kaikki on muutenkin jäämässä jopa testamentilla vahvistettuna. Omaa etua todellakin ajan. En halua ulkopuolisia asioita hoitamaan, ellei se ole välttämätöntä. Oma etu tulee kuitenkin sen jälkeen, kun vanhemman hoito on järjestetty.
Suopalstoja ei tässä perhessä olla rajan taa viemässä. Onneksi on ihan sellaisesta käytännön elämää helpottavasta omaisuudesta kyse. Rakkautta ei kai näillä talousasioiden järjestelyillä voi saada. Voiko rakkautta ANSAITA millään???
perheensä rakkautta olemalla sympaattinen, yhteistuumainen, lämmin ihminen. Ja sen voi menettää toimimalla laskelmoivasti, olemalla ilkeä ja ahne.
Taidan nykyään projisoida meidän perikuntamme hirviötä joka toiseen lukemaani kommenttiin. Joskus osuu vikaan, joskus maaliin. Meidän oma ahnehtijammekin kun näillä palstoilla keikkuu - ainoa tapa, jolla nykyisin enää kommunikoimme.
Meillä rakkaus perheenjäseniin tulee ihan luontoisetuna, ei sitä tarvitse ansaita. Oletko kylmä ja laskelmoiva?
On huomattu. Tällä palstalla monet ihan tosissaan kyselevät neuvoa, toisinaan katkerat purkauksesi sotkevat muiden keskustelua tuomiopäivän manauksineen ja lisäksi antamasi neuvot ovat suoraan kaivoksesta, kun et tunne lakia.
Sukuriidat kannattaa selvittää kasvotusten ja jossain yksityisemmällä foorumilla. Tai sitten siirtyä elämään sitä omaa elämää ja lakata välittämästä muiden tekemisistä.
rakasta. Et sinäkään rakastaisi.
tarkoitetulle palstalle olet tervetullut sinä siinä missä minäkin, ja lisäksi asiantuntijatkin. Kenellekään ei ole porttikieltoa.
Eikä näköjään meidän perheemme ongelmajäsen ole Suomen ainoa häirikkö. Sellaisista tuntuvat olevan valituksia täynnä niin tämä palsta kuin monet muutkin. Eivät ne kaikki ole meidän ongelmaperheenjäsenemme sukulaisten kirjoittamia!
Mitäpä tässä riitelemään? Tänne tullaan keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia. Kenenkään lakitieteen tuntemuksesta tai sen puutteesta ei ole tietoa. Joillakin on kokemuksia samantapaisista tilanteista, joku on lukenut jostain. Sellaistahan se on. Jokaisella on oikeus sanasensa sanoa. Jos tarvitsee lakiasiantuntijaa, niin parempi mennä asianajajan puheille kuin juttelemaan nettiin!
Esille ottamasi näkökohdat ovat vieraita tämän ketjun aloittajalle, jolla ei ole sisaruksia, mutta muuten täyttä asiaa. Minusta olisi kaikkein tärkeintä muistaa, että sisaruus ei lopu perinnönjakoon vaan jatkuu elämän loppuun saakka. Yhteiset asiat pitäisi hoitaa avoimesti ja maksaa palkkiotakin sille, joka on sen ansainnut, eikä niin, että etuja otetaan itselle toisilta salaten.