Mikä tekee Jämerätaloista niin haluttavia, että ovat rakentajien suosiossa. Olemme aikeissa rakentaa 2007 keväällä mutta vielä ei ole materiaalia päätetty.
Miksi Jämerätalot ovat suosiossa
Kertokaa tietämättömälle
608006
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Kai se on se markkinointi. Sitten kun ihmiset eivät jaksa selvittää kovin paljoa materiaaleista, heille riittää että muutkin ovat tehneet samaa.
tuolla ninellä myisi vaikka lautataloja yhtä paljon. Vrt Mammutti...
Hyvä kysymys
Voit ehkä löytää vastauksen kysymykseen sitäkin kautta, että mietit miksi itse ole kiinnostunut kyseisestä materiaalista
Syitä suosioon on varmaan monia. Itse näkisin isoimpana syynä hyvän markkinoinnin ja tuotteen jota on helppo markkinoida. Helppo markkinoida, koska sen yksiaineisen seinän pohjalle saadaan helposti luotua asiaakkaalle mielikuva ja uskomus sen ainutlaatuisuudesta.
Eihän tämä sipo huono ole ja ihan kestäviä taloja siitä rakennetaan, mutta mielipiteeni on että useissa tapauksissa teknisesti parempaan lopputulokseen oltaisiin päästy vaihtoehtoisilla ratkaisuilla. pitkälti suosio on kuitenkin asiakkaiden mielikuvissa. Kaikki kilpailijat esim lammi, maxit, tiileri, kastelli... Pyrkii markkinoinnissa luomaan enimmäkseen mielikuvia ja tämä onnistunut parhaiten jämerältä. Eikä ne erot välttämättä niin tavattoman isoja ole lopputuloksessa (eli asumisessa), että onko se talo esim jämerä vai maxit.
mutta kohta on paras aika pyytää tarjouksia ensi kevään rakennushankkeita varten.
Tämä 1930-luvulla keksitty kaasubetoni on kai tullut jäädäkseen. Omatoimirakentajalle Siporex on ehdoton, kun tuotteen takana on iso talo ja laaja kokemus. Ainakin minä sain aina tarvittaessa hyvät vinkit etenemisestä, kun rakennekuvissa oli jotain tulkinnan varaa. Helppo myös aloittelijan työstää ja ohutsaumata.
Jos olet extreme-henkilö, tee vaan jostain muusta harkosta ja ihmettele sitten jälkeenpäin kuinka hyvä tuli ja niin nopeasti, että virheitäkin saa paikata piiitkään.
Nuo U-arvojen vertailut ovat tosi tarkeitä.
Mun 5-henkiseltä perheeltä menee 245m2 Siporex-talon lämmityskuluihin ja käyttöveteen noin 1000eur/vuosi. Eikä lämmin vesi koskaan lopu (kaukolämpö).
Jos 'säästät' jollakin muulla rakennusherkulla lämmityskuluissa satasen vuodessa, menee 50-100 vuotta lämpöharkon hinnan korvautumiseen. Mulla on sille rahalle nyt muutakin käyttöä. Sitäpaitsi muutaman vuosikymmenen kuluessa voi lämpöharkoissa tapahtua rakennemuutoksia, joista ei ole vielä kokemusta.
toimistolla on niin hyväpeppuinen suunnittelija, että ihmiset himoitsevat sitä. Sitä Jämerä-taloa.
Voisin ajatella jämerää jos sais vinkin missäpäin se peppu on
että nurtsi on aina aidan toisella puolen vihreämpää. Eh, ja heh.. ja nam.
Tampereella ainakin on yksi herkkupeppu suunnittelijana. Ainakin messustandilla oli moinen kaunistus.
Jämskyllä enemmänkin herkkupeppuja?
Jämerä käytä näitä typyjä markkinointivalttinaan; Meidän toimiston pyöreäpeppuinen herkkupala Tiina (nimi muutettu)suunnittelee teidän perheellenne hohtavan valkoisen, monikulmaisen kivitalon, jossa kelpaa toteuttaa jos jonkinmoisia fantasioita naapureita häiritsemättä, ellet sitten satu olemaan Peeping-Tom.
sen kieltämättä tyylikkään talokirjan jossa on se ihana erkkeritalo jossa on se beige sohva ja ne verhot sopis just meille.. ja se onkin sitten siinä.
Eli hyvä organisaatio, vahva brändi ja paljon mielikuvia, niinkuin aikaisemminkin on todettu.
rakentajia kohtuuttomasti. Missiosi alkaa saada naurettavia piirteitä. Tulee mieleen eräs kivitaloedustaja, jonka ainut argumentti oman tuotteen puolesta oli haukkua kilpailijoita aivan hatusta vedetyin perustein. Totesimme, että vain luonnevikainen asiakas voi tehdä kaupat kyseisen hemmon kanssa.
että markkinoinnilla on erittäin paljon vaikutusta ostopäätökseen. Sinäkin hylkästi toimittajan vain yhden myyntimiehen takia. Eihän se materiaalia heikennä ettette pidä myyntimiehen tavasta vertailla tuotettaan muihin
...vaan sen tontin kulmalle kipatun helvetinmoisen kivikasan. Siinä monelle vasta realisoituu talokirjojen ja todellisuuden välinen suunnaton kuilu.
Ja sitä kuiluahan markkinointi-ihmiset yrittävät parhaan kykynsä mukaan vaan suurentaa.
olet mietiskellyt tai opiskellut mainontaa, markkinointia ja ostopäätösten tekoa jos luulet että ostopäätökset pääasiallisesti syntyvät teknisen paremmuuden tai taloudellisuuden ehdoilla. (vrt autokauppa, vaatekauppa, virvoitusjuomat, kosmetiikka)
Jos mulla on joku missio niin se on ehkä se että puhuttaisiin tosiasioista eikä mielikuvista ja puolitotuuksista (vrt aiempi luultavimmin sipokauppaan sidoksissa olevan henkilön aloitus otsikolla "seinän u-arvon merkitys" tai jotain sellaista)
Ihmettelen kuka markkinamies on saanut sinut silti puolustelemaan kivitalossa puurakenteista yläpohjaa.
Omalla asuinalueellamme olen hämmästellyt sitä, miten nimenomaan kivitalorakentajat ovat nähneet paljon vaivaa torpan teknisten ratkaisujen selvittämiseen. Eikä vain siten, että olisivat itse yrittäneet sisäistää rakennustekniikkaa, vaan kaikki ovat käyttäneet asiantuntijoita jo suunnittelusta alkaen. Ehkäpä siksi kukaan ei alkanut tekemään yläpohjaa puusta :)
miksi olisi pitänyt kiinnostua. Eihän kyse ole mistään vertailusta, jos kaverilla ei ole asiantuntemusta edes kehua omaa taloaan. Miten tuollainen tyyppi osaa kaupan jälkihoidon? Kyse ei ole yksin materiaaleista vaan kokonaisuudesta, jonka muodostavat suunnittelu, aineet ja laadukas työ. Monensadan tuhannen euron hankkeessa en ala kuuntelemaan paskanjauhajia.
kaikissa on siis kiviaineinen yläpohja? Joka ikisessä lammissa ja maxitissa?
Olen toki koittanut itsekin vähän opiskella asian tiimoilta, kun on aina kiva oppia uutta tältäkin alalta.. mutta esim tuossa yläpohja-asiassa konsultoin kolmea tuttavapiiriin kuuluvaa rakennusinsinööriä / rakennesuunnittelijaa sekä myöskin meidän arkkitehtiamme. Kukaan heistä ei nähnyt kiviyläpohjan tekemisessä mitään sellaista etua että se investointi olisi puoltanut paikkaansa, joten siitä tämä päätös.
Tämä sama juoni markkinamies on siis päässyt tekemään pirullisen ovelaa myyräntyötään myös ammattilaispiireissä hälyyttävässä määrin!
Kyllähän meilläkin kivet valittiin talokirjan perusteella.
Mutta sitten ne "faktat". Millainen fakta on seunän u-arvo? Minusta se on ihan marginaalitekijä. Se ei vaikuta asumismukavuuteen. Ainoa mihin on vaikutusta, on lämmityslasku, eikä sekään syy-yhteys ole ollenkaan selvä ja suoraviivainen. Paljon enemmän vaikuttaa arkkitehtuuri, sisälämpötila, LTO...
Rahaa kun arvioidaan, osataan harvoin mitata koko projektin kustannuksia. Varsinkin silloin kun pystytys ostetaan urakkana, muurariporukoiden saatavuus ja ammattitaito vaikuttavat projektiin paljon.
onhan sipo sentään valkoista - kun muut harkot arjen harmaita.
Olen asunut 1954 valmistuneessa sipo-talossa koko nuoruuteni, joten en osannut materiaalia pelätä.
Siksi tein omankin talon siporexista. ja paatunut kun olen, en ole katunut sitä vieläkään.
Muuten, siinä vanhassa mörskässä asuu sukulainen vieläkin. Eikä millään muuta pois, mitäs pitäs uskoa.
"Mutta sitten ne "faktat". Millainen fakta on seunän u-arvo? Minusta se on ihan marginaalitekijä. Se ei vaikuta asumismukavuuteen. Ainoa mihin on vaikutusta, on lämmityslasku, eikä sekään syy-yhteys ole ollenkaan selvä ja suoraviivainen. Paljon enemmän vaikuttaa arkkitehtuuri, sisälämpötila, LTO... "
no se on nimenomaan fakta mitä voi mitata ja materiaaleja verrata. Kun arkkari on tehnyt tehtävänsä, nähdään paljonko niitä neliöitä on ja paljonko niiden neliöiden lämmöneristyskyky vaikuttaa kulutukseen ja sitä kautta lämmityslaskuun. Jos nostat sisälämpötilaa, se nostaa kulutusta hyvin eristävällä seinällä ja huonosti eristävällä seinällä (huonosti eristävällä kulutus nousee enemmän). Jos olet päättänyt rakentaa jonkinnäköisen talon tietyllä määrällä ikkunoita, tietyillä neliöillä ja aiot pitää siellä tiettyä sisälämpötilaa, seinän, YP:n ja AP:n eristävyys on on silloin se millä kulutusta pienennetään tai suurennetaan.
Hitto tämähän on kuin väittelisi tupakkateollisuuden kanssa syövästä "..ei tupakoinnin ja syövän yhteyttä ole pitävästi todistettu.." - "..ei u-arvon ja energiankulutuksen yhteyttä ole pitävästi todistettu.." ;) jos näet pointtini?
Kyse oli siis kohdallasi ensisijaisesti rakennusaikaisista kustannuksista, ei kokonaislaadusta. Rakentajilla on erilaisia tavoitteita joiden kanssa sitten asiantuntijatkin joutuvat elämään.
Sinut on nyt joku markkinamies puhunut ympäri!
oli turhasta investoinnista, koska sille ei löytynyt vahvoja rakennusteknisiä perusteita ammattilaisten mielestä. Minä kysyin onko perusteita teknisestä näkökulmasta ja he vastasivat "ei".
Mielikuva "kivitalosta" tietysti kärsii mutta sen tuskan kanssa kestänen elää.
Rakentamisessa on aika vähän helppoja faktoja.
Eristeharkkojen U-arvot ovat nykyisin aika hyviä. Siporex ei pääse samaan. Jos kuitenkin todella haluaa vertailla eri rakenteiden eroja, pelkkä harkon U-arvo ei kerro totuutta edes seinän osalta. Seuraavassa muutama esimerkki mitä pitää lisäksi huomioida ennen lopullista vertailua (siis sen seinän osalta).
Siporexin ylityspalkit ovat vähän tiheämpää massaa kuin tavalliset harkot ja näin niiden lämmöneristyskyky on hiukan huonompi. Usein eristeharkkojen kanssa käytettävät palkkiharkot ovat U-arvoltaan tavallisia harkkoja huonompia (ja palkkiharkkoja tullee yleensä vähintään ylin varvi/kerros talon ympäri). Tuulettuvan alapohjan tapauksessa ulkoseinän U-arvo ontelolaatan kohdalla ja seinän U-arvo välipohjan ontelolaatan kohdalla ovat monesti huonompia kuin perusharkolla.
Tuossa muutamia yksityiskohtia jotka huomioimalla päästään hiukan tarkempaan totuuteen seinän U-arvon kokonaisvaikutuksesta rakennuksen energiankulutuksessa. Nämä vaikutukset ovat tietysti talokohtaisia eikä niistä voi tehdä mitään yleistyksiä.
on ainakin designissa muuta seinää huonompia, u=0,25 noin osapuilleen. Ylin varvi tulee palkkiharkosta, samaten ylitykset, sensijaan ainakin meillä välipohjan onteloiden kohdalla on uretaania yhtä paljon kuin muussa seinässäkin.
Ja edelleen, sipon ikkunoiden ja ovien pielissä eristevahvuus on vain pieni osa tavallisen seinän eristevahvuudesta, riippuen tietysti vähän ikkunoista ja ovista. Eli molemmissa rakenteissa aukkojen määrä vaikuttaa myöskin koko seinän arvoon.
Joku ahkera voisi laskea jonkun esimerkkitalon seinäpinnat useammilla vaihtoehdoilla niin sitten vasta näkisi tarkan eron niinkuin sanoit.
u-arvojen fanaattiset tuijottajat.
Minulla on talo, jossa lattiapinta-alaa on yhtä paljon kuin ikkunoiden pinta-alaa. Valitsin Maiseman sekä Elämän laadun (omien kriteerien mukaan) u-arvojen sijaan.
Minä rakastan talvista tähtitaivasta, syysmyrskyjä, kahvikupposta kesäauringon noustessa, kaislikon keinuntaa ja laineiden välkyntää. Ikkunat toki vaikuttavat varmasti sen satkun, kaksikin vuodessa lämmityskustannuksiin. Helvata siitä välitän. Minulla on mieleinen koti!
Mitäs siihen sanotte?
sulla on prioriteetit selvät ja argumentit kohdallaan. Olen ehkä ilmaissut asiani huonosti jos luulet että minua kiinnostaa talossa pelkkä kulutus, itse asiassa meilläkin on enemmän ikkunaa kuin rakmk lähtökohtaisesti sallii juuri järvinäköalojen takia. Joku sipomies tuossa edellisessä threadissa jo neuvoikin että olisit laittanut vähemmän ikkunaa niin ei tarvitsisi miettiä seinän u-arvoja.. mun mielestäni se oli aika huono kommentti koska haluan että taloni on hyvä arkkitehtuurista tinkimättä. Nyt se kuluttaa kyllä ehkä turhan paljon energiaa, mutta jollakin toisella harkolla se kuluttaisi enemmän. Insinööri haluaa aina ne teknisesti toimivimmat vehkeet, se kai on se mun ongelmani.
Ne syyt tähän ristiretkeeni pistin jo pariin aikaisempaan viestiin niin että antaa sen jo olla..
käyp katteeks, vaikka saumattu pelti.
> (vrt aiempi luultavimmin sipokauppaan sidoksissa olevan henkilön aloitus otsikolla "seinän u-arvon merkitys" tai jotain sellaista)
Eikö sinulla ole pokkaa nyt laittaa niitä myymisiesi harkkojen yhteystietoja esille, vai oletko muutenkin vähä- älyinen.
Kaikkia muita paitsi sinun harkkoasia kehuvat ovat muiden edustajia, niin olisi perin epäloogista, jos et olisi harkkokauppias.
Lukisit vaikka markkinointia pari kurssia ja ymmärtäisit, että myyminen on muutakin kuin toisten tuotteiden mollaamista.
En muuten löytänyt mitään Sipoa kehuvaa tuosta viestiketjusta. Ne Design lasit, ne Desing lasit. (Ja Design ei nyt tässä tapauksessa tarkoita reiskoja).
> Kukaan heistä ei nähnyt kiviyläpohjan tekemisessä mitään sellaista etua että se investointi olisi puoltanut paikkaansa, joten siitä tämä päätös.
Eipä tuossa kivisessä yläpohjassa ole sen kummempaa etua kuin kivisessä seinässäkään vs. puurakenteinen.
Myikö muuten Desing kivistä yläpohjaa. Ei, eli sen pitää olla siis huono, koska ei edusta sinun myymääsi tuotetta. Näin se markkinointi menee Desingin myyjillä.
> Minä kysyin onko perusteita teknisestä näkökulmasta ja he vastasivat "ei".
Tarkoitit siis, että kysyit muilta Design myyjiltä, että meille ei siis ole tulossa vieläkään kivistä yläpohjaa. Ja kun ei kerran ole tulossa, niin kaikki vastasit yhteen ääneen, että kivinen yläpohja on HUONO!
Sinulla varmaankin on sitten hyvän u-arvon omaavat ikkunat eikä mitään 0,8 - 1,0 perusakkunoita?
ihan vaan 0,8 eli n 2/3 c3:n vaatimuksesta, samassa linjassa kuin seinä jonka arvo on reilut 2/3 vaatimuksesta. Kaikki siis suunnilleen samassa linjassa, mikä on minusta aika järkevä linjaus kaikkien rakennusosin suhteen. Myös AP ja YP on suunnilleen samassa suhteessa rakmk vaatimuksiin.
on?
Mä olen tainnut jo puolen tusinaa kertaa kertoa ostaneeni harkot kaupasta koska se on mulle loogisin tapa. On tullut myös kirjoiteltua Designin ongelmista.
Jos et kykene tai halua yhdistää tuota aloitusta tällä palstalla aikaisemmin luettuihin kirjoituksiin, kannattaisi ehkä harjoitella loogista päättelyä.
Sinun antisi tähän keskusteluun on tähän asti ollut niukahko, vai oletko aikaisemmin kirjoitellut muilla nikeillä? Esim "markkinoinnin uhrit"?
niinkuin jo äsken sanoin. Ja olisin kyllä osannut tilata ne YP ontelot pieliseltä niinkuin välipohjankin, että sillä puolella ei olisi ollut ongelmaa.
Kannattaisiko sun ehkä vähän miettiä mitkä ovat ulkoseinän ja yläpohjan vesikatteen funktiot talossa? Vai onko sulla rapattu vesikatto? Asennatko ehkä pistorasiat ja katkaisijat yläpohjaan? Kulkeeko sun IV-kanavat ulkoseinissä?
Tavan rakentaja.
Yläpohjan funktio on käytännössä sama kuin ulkoseinänkin.
Vesikatto nimensä mukaisesti pitää veden loitolla, joten sen funktio on aivan eri.
Pistorasioita ja katkaisijoita en asentanut yläpohjaan. Sinne kyllä tuli valoille rasiat ja niille sähkövetoja palohälyttimien piuhat ja putket. IV- kanavat eivät kulje ulkoseinissä, mutta eivät kulje myöskään yläpohjassa meikäläisellä.
IV- kanavien läviennit menevät yläpohjan lävitse, kuten liesituulettimen ja viemärin huohotinputkenkin. Ikkunoita talossa kuitenkin on huomattavasti enemmän kuin nuo neljä reikää.
Missä siis ero yläpohjan ja seinien välillä? Seinät toki kannattavat koko katon painon.
Anti varmaankin on siinä, että jos kehuu Sipoa, niin sinun logiikkasi mukaan on edustaja. Kun hoet sitä koko ajan huonoksi, niin sinun logiikkasi mukaan sinun täytyy olla Design- edustaja.
Enkä ole kirjoitellut nimimerkillä "markkinoinnin uhrit"
Turhaa rahan haaskausta. Et ikinä saa investointejasi takasin. Mikset mene myymään jonnekkin muualle.
olenko mä mielestäsi edustaja vai rakentaja. Ja kerro vähän omasta talostasi. Minä olen utelias, ja varmasti joku muukin?
älkääpäs riidelkö, tai joudutte sh:n seuraksi lepositeisiin. Niin saattaa käydä, jos liikaa innostuu ja kadottaa järjen valon.
seinissä? (Tai siis sivullevedot?) Meillä kaikki YP:hen sijoitettu tavara eli sähköt ja ilma kulkee alaslaskuissa, eli YP höyrynsulku on yhtenäinen noita mainitsemiasi putkia lukuunottamatta. Sensijaan puurunkoisissa taloissa höyrynsulut on tuhannen reijillä mm sähköjen takia. Varmaan ymmärsit mitä tarkoitin rappauskommentilla, mutta väännetään nyt vielä rautalangasta että puurunko on hieman erilainen rappausalusta kuin harkko. Sitä yläpohjaa ei rapata.
Niin, ja mä olen jo pari kertaa aikaisemmin puhunut kivitalon fiiliksestä joka syntyy mm siitä että seinät on kiveä kun niitä koskettaa. Minä kosken seiniä kymmeniä kertoja päivässä, yläpohjaa ehkä pari kertaa vuodessa (sitten kun tämä raksaaminen loppuu)
valmiiksi ja nyt se on varmaan hankkinut oikean elämän. Tämä talonrakennus pistää sen verran hermoa kireälle että jossain pitää purkautua. Mikäs se on parempi tapa kuin kirjoitella täällä u-arvoista, eikö;)
siinä missä mitä vaan jos on perustellut kannat. Olen jo aika monta kertaa sanonut olevani foliopipoargumentointia vastaan enkä mitään tuotetta.
Ehkä Sinun näkökantasi tuovat jotain uutta keskusteluun?
...jiitä leukaan. Tuo foliopipoargumentointi sopii sinunkin luonnekuvaasi täydellisesti.
Lopuksi juhannusvisa.
Mikä on tämä? Se on pisimpään markkinoilla ollut, sen rakennusosajärjestelmä on kilpailijoita täydellisempi, sen kiinnikesysteemi on kilpailijoita kehittyneempi, sen rakennusvirheriskit ovat pienimmät, se on parhaiten dokumentoitu ja siitä saa yhtä energiapihin kuin kilpailijoista samalla rahalla.
Vastaukset tämän palstan lukijoille viimeistään juhannuspäivänä. Hyvää jussia :)
Olet eksynyt väärään ketjuun mukaan. Tämän ketjun tarkoituksena oli kertoa miksi Jämerätalot ovat suosiossa:)
Oletko muuten huomannut, että lähes puolet tämän ketjun viesteistä on sinun lähettämiä...Siporex selkeästi sävähdyttää sinua. Näin kuuluukin, sillä kaasubetoni on yksiaineinen rakennusmateriaali-innovaatio, joka suorastaan hämmästyttää yksinkertaisuudellaan ja kauneudellaan:)
No...tuo kauneus taisi olla vähän liioteltua, mutta sallittakoon se minulle.
Ostotilanteessa arvostaisin myös materiaalin erittäin kattavaa ohjeistusta ja tuotevalikoiman laajuutta. Hyvä asiakastukikaan joustavine toimituksineen ei ole haitaksi.
U28
U- arvo on AINOA valintaperuste.
Voitko vielä Desingin edustaja vahvistaa tämän foliolippiksesi alta.
Osaavan edustajan tehtäviin kuuluu haukkua muita. Tämän takia Jii kirjoittelee tähänkin ketjuun innolla.
Kyllä minulla on sivullevedot talossa. Niitä sanotaan komeroiksi, tai koteloiksi. Pystysuuntaiset ilmastointiputket menevät tällaisissa.
Teillä kaikki YP:hen sijoitettu tavara kulkee alaslaskuissa. Itsellä ei yläpohjassa ole alaslaskuja lukuunottamatta yhtä 30cm x 30cm x 2m koteloa, jos sen alaslaskuksi voi luokitella.
> YP höyrynsulku on yhtenäinen noita mainitsemiasi putkia lukuunottamatta.
Puuyläpohjan höyrynsulku ei ole mitenkään sen kummempi kuin puuseinänkään. Esim. lumen kuormasta kattoristikot taipuvat, jolloin rakenne elää, eikä ole tiivis.
Sipossa ei tarvita tuota höyrysulkua. Aivan tiedoksi.
> Sitä yläpohjaa ei rapata.
Kyllä se useimmiten rapataan, jos se tulee kivestä.
> Niin, ja mä olen jo pari kertaa aikaisemmin puhunut kivitalon fiiliksestä joka syntyy mm siitä että seinät on kiveä kun niitä koskettaa. Minä kosken seiniä kymmeniä kertoja päivässä, yläpohjaa ehkä pari kertaa vuodessa (sitten kun tämä raksaaminen loppuu)
Olet hauska tyyppi. Talossa haluat U- arvoa ja että saat kosketella sitä. Kosketteletko sitä aivan molemmilla käsillä yhtä aikaa, vai vain toisella?
"Kyllä minulla on sivullevedot talossa. Niitä sanotaan komeroiksi, tai koteloiksi. Pystysuuntaiset ilmastointiputket menevät tällaisissa. "
Mutta ei sähköt. Silloin sinulla pitäisi olla asennusseinät. Jos olet koskaan puurunkoa tehnyt niin olet huomannut että hyörynsulut on seinissä ihan erilainen ongelma kuin yläpohjassa. Et ilmeisesti ole. Olet eka ihminen jonka kuulen viitsivän väittää että YP ja seinän rakenne ja funktio olisi samanlainen.
"Puuyläpohjan höyrynsulku ei ole mitenkään sen kummempi kuin puuseinänkään. Esim. lumen kuormasta kattoristikot taipuvat, jolloin rakenne elää, eikä ole tiivis. "
Juuri edellämainitusta syistä se on erilainen. Ja muovi joustaa, kivi ei.
"Kyllä se useimmiten rapataan, jos se tulee kivestä."
Puhuin rappauksesta ja ulkopinnasta, en sisäpinnasta jonka pinnoitusta yleisesti kutsutaan tasoitukseksi. Vai onko sulla siis oikeasti kolmikerrosrappaus villojen alla ullakolla? Aika luksusta.
"Olet hauska tyyppi. Talossa haluat U- arvoa ja että saat kosketella sitä. Kosketteletko sitä aivan molemmilla käsillä yhtä aikaa, vai vain toisella?'"
Yleensä toisella kädellä joka kerta kun sytytän tai sammutan valot. Etkö huomaa eroa seinämateriaalissa sen perusteella? Vai onko sulla kaikissa tiloissa PIRit?
> Mutta ei sähköt. Silloin sinulla pitäisi olla asennusseinät.
Minulla ei siis ole alaslaskettua kattoa. En tarvitse sitä. Usko jo. Pystysuuntaisia koteloita ilmastoinnille ja sähköille on. Kotelot eivät kulje ulkoseinässä.
> Jos olet koskaan puurunkoa tehnyt niin olet huomannut että hyörynsulut on seinissä ihan erilainen ongelma kuin yläpohjassa. Et ilmeisesti ole. Olet eka ihminen jonka kuulen viitsivän väittää että YP ja seinän rakenne ja funktio olisi samanlainen.
Olen tehnyt kyllä puutalon (yhden), en kyllä miten se tähän Sipokeskusteluun liittyy. Taitaa taas joku hieman katsoa laput silmillä. Sipossa (tämähän on Sipoketju, jota joku nyt vain sattuu häiriköimään, mutta sellasiahan ne edustajat ovat) ei ole höyrysulkuja seinissä, eikä katossa. Rakenne ja funktio on seinissä ja YP:ssä tosiaan aivan sama. Jos oikein aletaan pilkkua höhhäämään, niin Sipolankuissa menee teräkset palkkien alalaidassa, kun seinissä ne ovat symmetrisesti.
> Juuri edellämainitusta syistä se on erilainen. Ja muovi joustaa, kivi ei.
Se on aivan varmasti erilainen, jos on kiviseinät ja puukatto. Siinä olet oikeassa.
Puukaton ja kivisen seinän välissä on parin sentin elämistä lämpötilojen ja kosteuden, sekä kuormituksen mukaan. Teippasit sauman vai?
> Puhuin rappauksesta ja ulkopinnasta, en sisäpinnasta jonka pinnoitusta yleisesti kutsutaan tasoitukseksi. Vai onko sulla siis oikeasti kolmikerrosrappaus villojen alla ullakolla? Aika luksusta.
En oikein pysy kärryillä sinun ajatuksissasi. (Anteeksi edustaja). Puhuit rappauksesta ja vesikatosta ja oletin sinun tarkoittavan yläpohjaa, vesikattoon kun luonnollisesti ei tule rappausta. Kiviseen yläpohjaan olen vetänyt tasoitteen alapuolelle, samaa tavaraa kuin seiniinkin. Rakennehan on sama ja sama on funktiokin.
> Yleensä toisella kädellä joka kerta kun sytytän tai sammutan valot. Etkö huomaa eroa seinämateriaalissa sen perusteella?
Huomaan tuon eron materiaaleissa aivan koskettelemattakin. Mutta jatka sinä koskettelua jos siitä kicksit saat.
Etköhän ole edustaja.
Toisaalta tällaisia harkkoihin ihastuneita on, jotka näkevät sen oman harkkonsa maailman parhaaksi ja heidän pitää vakuutella oman valintansa hyvyyttä ja muiden huonoutta.
Sama lopputulos molemmilla. Haukutaan muiden valintoja sen kun ehditään. Näin tässäkin tapauksessa.
roiskeruiskutetut välipohjat (variax) ja yläpohja (sipo) sujui tosi helposti pohjat ja pinta alle päivässä. Koko talon tasoittivat viikonlopun pe-ma aikana. Itse maalasin lateksit. Revi siitä huumoria, jos olet maksanut itsesi kipeäksi sisätasoitetöistä.
Eikä ne siposeinät kylmiltä tunnu, ihon oma lämpö tulee vastaan, kun koskettaa.
U-arvoista en tiedä mitään, se on lupaviraston hommia. Ja tiedätkö mitä entisen YK-pääsihteerin äiti huuteli, kun kutsui poikaansa syömään, huuteli Uuuu ... Uuuu (Thant) ...tule syömään.
kannattaa tutustua siihen mitä mieltä Jämerässä asuvat ovat talostaan.
Yhtälailla sinun väitteesi voi tuomita, jo itselleen jämerän valinneen ihmisen itsekritiikin puutteesta ja siitä ettei ole valmis myöntämään itselleen että ehkä yhtä hyvään tai jopa permpaan olisi voinut päästä muilla materiaaleilla
Yleensä uudessa talossa asuvat ovat tyytyväisiä ja psykologisista syistäkin pitävät ratkaisuaan hyvänä. Eli luultavasti palaute on positiivista kysyt sitten mielipidettä talostaan kastellin, jämerän tai lammin asukilta
kuitattua veroitta. Onko muka parivuotiaita siporex-taloja alennusmyynnissä?
Ostan heti pari kpl, kun annat osoitteet.
jämeräkivitalo / siporex on kiviläjänä tontille toimitettuna kohtuuhintainen vaihtoehto mutta varautukaa koviin hintoihin aliurakoitsijoiden suhteen.... ulko ja sisäseinien tasoite / rappaus / oikomis / maalaus työt nousevat helposti 2 kerroksisessa talossa 30 tuhanteen euroon. sähkö ja putkityöt ovat myös kalliimpia kuin puurunkoisissa taloissa, puhumattakaan ilmastointityöstä..
eli jos et itse paljoa pysty tekemään niin siporex talo ei todellakaan ole niitä edullisempia...
kivitaloja. Rappaustöiden kysyntä on tarjontaa suurempi ja taksat ovat nousseet pilviin. Jos ulkorappauksesta pitää maksaa 80 euroa neliöltä, hinta on kohtuuttoman kova.
LVIS-töiden hinnasta olen eri mieltä. Roilotukset ja läpiviennit sekä kanavien asennus on helppo tehdä itse ja loppujen lopuksi asentajien työtunteja ei kerry sen enempää kuin puutalossakaan. Tästä on ihan henkilökohtainen kokemus. Näistä hommista ei talon halpuus tai kalleus ole kiinni.
On tosi tyyristä, jos tuo edes osapuilleen pitää paikkansa.
Keskieurooppalaisessa projektiossamme oli puolalaisia muurareita ja rappareita. Erittäin ammattitaitoisia herroja ja tuntitaksakin oli 8 euroa.
Heidän nopeutensa oli ilmiömäistä luokkaa. Sanoivat, etteivät ollet ensimmäisen sukupolven muurareita. Se ei estänyt heitä maalaamasta seinää.
Neliöhintaa on vaikea laskea, mutta kolmikerrosrappauksen hinta maalauksineen jäi työn osalta 10 - 12 e/neliö.
kts. windows suurmenestys
Eli se mitä mainostetaan eniten monasti myy eniten.
Jämerälle isoimmat lussat tulee kokonaisuuden kattavuudesta, logistiikan helppoudesta, jne.
miinukset eristävyydestä yms.
- raksaaja