184hp/175kg= 1,05 hp/kg
200hp/215kg= 0,93 hp/kg
200hp/215kg= 0,93 hp/kg
Yksinkertaista matematiikkaa
heeboille
432862
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Kauankos joudut pähkimään, jotta moiset laskut sait aikaiseksi ja mikä moisen oivalluksen lopputuloksena onkaan?
btw, minnes se kuski unohtu ja kaiketi ois mukava olla hiukkasen vermeissä nestettäkin, jotta niistä iloa olisi...
Hyvä, tässä huippunopeuskeskusteluun faktaa!!
ZZR 1400 --> 295.6 km/h
http://www.motorcyclespecs.co.za/model/kawasaki/kawasaki_zzr1400 06.htm
ZX-10R --> 286.6 km/h
http://www.motorcyclespecs.co.za/model/kawasaki/kawasaki_zx10R 06.htm
Ja näyttääpä tuo alikokoon porattu PV jäävän heti lähdössä jälkeen mitä tulee 1/4 mailin aikoihinkin...
Lukaseppas läpi ja sano HEP, kun keksit massan vaikututuksen ilmanvastuksen aiheuttamaan vastusvoimaan ja sen myötä huippunopeuteen...
http://www.autowiki.fi/index.php/Ilmanvastus
en jaksa lukea mitään hikipedia artikkeleita yksinkertaisesti syystä että niiden todistusarvo on tasan sama kuin tämänkin kirjoitukseni. Noitahan saa muokata mielinmäärin ken tahtoo.
massa vaikuttaa pyörän liikemäärään ja mitä suurempi on massa niin sitä suurempi on liikemääräkin ja sitäkautta ilmanvastuksesta aiheutuvan vastavoiman kumoamiskyky parempi. ts. jos ajat pyörällä 300km/h jonka paino 2m ja tämän jälkeen heität vapaalle niin aika mikä tästä menee pysähtymiseen on pidempi kuin samalla alkuvauhdilla pyörällä jonka massa on m. Kuitenkin mikäli pyörän tehopaino suhde on tarpeeksi heikko niin se aiheuttaa rajan lopulliselle nopeudelle. tehopainosuhde on sitä nettotehoa mikä pyörää liikuttaa. Se että pienemmän tehopainosuhteen omaava pyörä kulkee huippunopeutta enemmän, johtuu mitä todennäköisemmin pelkästään pyörän vaihteiston erillaisista välityksistä.
Ja ilmanvastuskertomella ei ole mitään tekemistä asian kanssa? Pelkästään teholla ja painolla vain...
On tekemistä ilmanvastuskertoimellakin. Onkohan noissa nykyaikaisissa pyörissä paljoakaan konkreettista eroa iv-kertoimilla? Tuskin.
Pyörien välillä tuskin suuriakaan eroja, mutta kun kokonaisuuteen lisätään se pakollinen paha eli kuski niin erojakin alkanee syntymään...
Mielestäni kuitenkin huippunopeus lasketaan vaikuttavien voimien kautta.
Fsum=F-(Fv Fu)=0, jossa
F=MP:n eteenpäin vievä voima
Fv=Ilmanvastuksen aiheuttama voima
Fu=Vierintävastuksesta tuleva voima (massan vaikutus)
Niin. Siis ethän sinä tuossa mitään nopeutta edes laskenut vaan voimia. Tuo kaava kyllä pätee kaikissa niissä tapauksissa missä kiihtyvyys pyörällä on nolla(tässä tapauksessahan voimien summa on nolla).
Ajattellaampa kahta samanmuotoista ja kokoista kappaletta, joissa toisen massa on kaksinkertainen siihen toiseen verrattuna. Kiihtyvyyshän nopeuden derivaatta ja täten pätee, että F/m=a. Jos nyt tökkästään sormella kumpaistakin kappaletta antamalla kappaleille sama impulssi, niin kevyempi kappale saavuttaa suuremman loppunopeuden. Itseasiassa tässä tarkastelussa kaksinkertaisen loppunopeuden koska tuo jakajana oleva massakin on kaksinkertainen. Tästä siis tulee nettotehon(teho/paino) vaikutus kappaleen kiihtyvyyteen ja nopeuteen. Aivan samoin voit laittaa tuon "F" paikalle voit laittaa "(teho*aika)/matkalla" Mutta kun tarkastellaan samaa tilannetta(sama työn vaikutusaika sekä sama matka), mutta nuo aika ja matka supistuvat pois koska ovat kummankin kappaleen tarkastelussa samat.
Jatketaan vielä tarkastelua ihan käytännön tasolla. Liike-energiahan on 0,5*m*v*v. Mitä suurempi on liike-energia niin sitä enemmän ollaan jouduttu tekemään työtä sen liike-energian saavuttamiseen. Raskaammalla pyörällä (samalla nopeudella) on suurempi liike-energia ja tätäkautta moottorin luomasta tehosta kuluu suurempi osa siihen työhön mitä sen liike-energian "ylläpitäminen" tarvitsee. Kevyemmällä pyörällä on sitävastoin pienempi liike-energia ja moottoritehoa(moottorin luomaa työtä/aikayksikkö) ei tarvita niin paljon kuin raskaammalla pyörällä. Taas tulemme siihen tilanteeseen missä vain nettoteholla on merkitystä ts. sillä tehopaino - suhteella.
Jatketaan vielä...
Kun nyt varmasti tuli jo selville mitä haittaa painosta on kun puhutaan moottoripyöristä ja siitä kuinka ne kulkee, niin tarkastellaan asiaa myös toiselta kannalta. Tarkastellaan takarengasta. Työhän on edelleen voima*matka ja teho on se määrä työtä mitä tehdään jossakin aikayksikössä. Mitä enemmän takapyörällä on painoa sitä suuremmaksi kasvaa normaalivoima ja sitä suuremmaksi voima joka välittää moottorin tehoa tienpintaan. Tästä tuleekin sitten taas sen painavamman pyörän etu. Tehoa pystytään välittämään paremmin tienpintaan koska takapyörällä on enemmän painoa.
Summasummarum; Asiat eivät ole aivan niin yksioikoisia mitä nyt halajat ymmärtää. Puhutaan me sitten minkätahansa kappaleen kiihdyttämistä huippunopeuteen niin aina keskeisenä ytimenä tarkastelussa on se kuinka paljon tehoa me saamme keskitettyä sen kiihdytettävän kappaleen jokaista painokiloa- tai grammaa kohdin. Aivan samoin tässä asiassa vaikuttaa myös se, mitenkä se teho välittyy sinne tienpintaan(huippunopeuksissa ei liene merkitystä koska pyörä ei luista). Ja aivan samoin jo mekaniikan kannaltakin on merkitystä pyörän välityssuhteilla.
Tokihan me oletamme, että kuljettajatkin omaavat tismalleen saman aerodynamiikan kummassakin vertailussa. Jos taas yritit nyt hakea sitä seikkaa, että kun pyörässä on enemmän katteita, niin täytyy myös huomata se, että ne katteetkin edelleen lisäävät sitä otsapinta-alaa joka taas lisää ilmanvastusta. Ilmanvastushan on = ivkerroin*otsapinta-ala. Kysymys kulminoituu siihen pisteeseen, että pääseekö ajaja jossakin pyörässä täysin katteiden suojaan ja mikä on tällöin ero siihen tilanteeseen missä kuski ei mahdukkaan täysin katteiden suojaan ja hänen torsonsa lisää otsapinta-alaa aiheuttaen ilmanvastusta lisäävästi. Joka tapauksessa ne suuremmat katteet myös itsessään lisäävät sitä ilmanvastusta.
Mihinkäs se pyörä vielä kiihtyy, jos ajetaan huippunopeutta? Kun voimien summa 0 niin lienee nopeutena kaikki mitä kys. vehje kerää...
Jos ilmanvastus muuttuu, esim vastatuuli, jolloin vastustavat voima > työntävä voima tippuu nopeus kunnes voimat taas yhtäsuuret --> summa 0...
Niin pyörä joko on paikoillaan tai ajaa tasaista nopeutta. Ei siihen mitään maksiminopeutta tarvita, riittää vain, että ajat tasaista nopeutta. Ts. ei esiinny negatiivista eikä positiivista kiihtyvyyttä.
Suuremmat katteet lisäävät otsapinta-alaa, mikä lienee itsestäänselvyys...
Mutta ovatten maailmalla mitanneet ilmanvastuskertoimia:
http://www.qsl.net/n5mya/aero.html.
750 GSX-R:llä pienempi otsapinta-ala kuin Busalla, mutta kuitenkin suurempi ilmanvastuskerroin...
Eikös se huippunopeus juurikin ole sitä tasaista nopeutta???? Ajettaessa pienemmillä nopeuksilla, mutta tasaisesti, ei vain tarvitse kaikkea papua käyttää mitä koneella olisi tarjottavana...
Ja kun siitä aloitetaan kiihdyttämään astuu liike-energian muutokset yms. kuvaan mukaan. Raskaammalla vain käytetään hiukkasen enempi energiaa (bensaa) loppunopeuden saavuttamiseen...
Taitaa lähteä vikaan heti alussa... "Niin. Siis ethän sinä tuossa mitään nopeutta edes laskenut vaan voimia. Tuo kaava kyllä pätee kaikissa niissä tapauksissa missä kiihtyvyys pyörällä on nolla(tässä tapauksessahan voimien summa on nolla)."
Jospa onkisit sen nopeuden sieltä ilmavastuksen aiheuttaman voiman kaavasta, muut ovat tunnettuja tekijöitä.
Vierintävastukselle Fu=m*g*u, jossa u vierintävastus
Sitten vain sijoittelemaan nopeutta kaavoihin ja tarkastelemaan millä nopeudella mopon kehittämä voima F=Fv Fu --> ja avot, sinulla on nopeus tiedossa...
Tarinan toinen osa sitten onkin, että kauanko huippunopeuden saavuttamiseen menee ja millä matkalla...
Etpä taida olla.
Kerrohan nyt viisaampana, että mitenkä ongitaan "ilmanvastuksen aiheuttaman voiman kaavasta" selville kappaleen loppunopeus? Tuo vierintävastuksen kaava pätee yleiselle laakerille. Nopeutta ajatellen sillä ei ole merkitystä, koska pyörän normaalivoima ja painovoiman aiheuttama voima ovat samat ja täysin erisuuntaisia mitä tarvitaan pyörän kiihdyttämiseen vaakasuoraan. Tuossa esittämässäsi kaavassa termi "Fu" tarkoittaa kitkavoimaa. Kun "nopeuden kaava" on v=s/t niin kerrohan nyt tyhmälle mitenkä sen voiman tuohon sijoitat saadakseni loppunopeuden? Tyhmäkin jo tajuaa, että moottoripyörän loppunopeudessa on ensisijaisesti kysymys ko. pyörän välityssuhteista. Siihen saakka kunnes sinulla on varaa ostaa motskari, niin kehotan tutkiskelemaan asiaa vaikka sillä pöllityllä maastopyörälläsi. :)
Fv=0,5*s*v^2*A*Cv, jossa
Fv=vastusvoima
s=ilman tiheys
v=nopeus
A=otsapinta-ala
Cv=ilmanvastuskerroin
Laskit voiman mutta vastausta sinä et vieläkään antanut. Mitenkä saadaan voimadynamiikka tarkastelussa selville kappaleen loppunopeus!? Kerrohan tämä niin lupaan, että varmasti sinut tullaan palkitsemaan jollakin elämää suuremmalla tittelillä.
Vierintävastuksen aiheuttama voima Fx vakio
Fx=m*g*x, jossa x renkaalle ilmoitettu vierintävastus. Olkoon vaikkapa luokkaa 0,01.
Moottorin takarenkaan kautta tiehen välittämä voima F vakio. Oletuksena tehon nousu koneessa suoraan kierroksiin verrannollisesti.
F=Fv Fx=0
Pitänee kaiketi ratkaista v:n arvo, jolla yhtälö menee 0:ksi, mopo lopettaa kiihtymisen ja näin ollen saavuttaa huippunopeutensa.
v=SQRT((F-Fx)/(0,5*s*A*Cv))
http://img267.imageshack.us/img267/1373/summasb4.jpg
Ihan rauhassa voit ruveta ensimmäisen asteen yhtälöstä jossa on kaksi tuntematonta ratkaisemaan nopeutta v. Ratkaiseppa nyt jos herralla taidot riittävät ja vastaus on kutakuinkin ymmärrettävä. Muussa tapauksessa pyydän; älä enää laita noita kaavojasi. Minä olen niitä aikoinani pyöritellyt aivan takuulla enemmän mitä sinä niitä tulet koskaan pyörittelemäänkään.
Mikäs se toinen tuntematon tekijä nopeuden lisäksi on?
Moottoripyörää eteenpäin vievä voima! Millä vitun ihmeessä saat pyörän tehosta eteenpäin vievän voiman!? Kerro oi kaikkitietävä amis minulle tämä, niin lupaan kumartaa sinua mestarinani!
Ja ennenkuin lähdet vastaamaan niin RATKAISE SITTEN ITSE TUO ESITTÄMÄSI YHTÄLÖ JA TULOS SIITÄ!! OK?
Eiköhän vaadittavat tiedot löydy netistä.
-Takarenkaan kehä
-Moottorin tehokäyrä (takarengasteho vielä parempi niin tartte voimansiiroon häviöitä arvailla, mutta 10% ei pahasti pieleen jos ei saatavilla)
-Kokonaisvälityssuhde 6:s vaihteella
Vaan esitä mutujuttujesi sijaan asiasta faktaa! Siis laske tuo loppunopeus tuosta ah. niin suurta viisautta esittämästäsi kaavasta!
PS; kannattaisi varmaan sieltä netistä etsiä pelkästään niitä pillunkuvia kun kerta korkeammanasteen fysiikan opinnot ovat näköjään varsin kehnot...
Oletuksena:
Takarenkaan halkaisija 23 tuumaa
Välityssuhteen puute korvautuu oletuksella
--> 300km/h ja 175hp koneella -10% --> takarenkaalla 157,5hp
Näistä kun lasket niin takarenkaan työntövoima F=1380Nm
Vierintävastus x 0,02 (molemmat renkaat)
Massa 300kg
--> Fx=58N
Ilmanvastus
CvA 0,314 (mitattu Busalle, josta tuo teho vs. nopeus oletuskin)
Fv=1308N
Näistä kun veivaa niin huippunopeus 301,6km/h
Jos tulos ei miellytä niin olisi mukava nähdä sun ajatuksenjuoksut auki laskettuina...
Vaan esität juuri ne laskutoimitukset mistä nuo arvot olet saanut! Minäkin voin esittää vaikka minkälaista yliopistomatikkaan pohjautuvaa 3d - tasointegraalilaskuja mutta sinun pitää esittää ne kaavat ja arvot mistä tuollaista olet saanut. Väittämäsi todistuarvo on yhtäkuin nolla. En jaksa edes nyt pienessä humalassa sitä todistaa vääräksi mutta sekin onnistuu jos haluan. SIIS; esitä kaavat ja esitä arvot millä olet tulokseesi päässyt. Muussa tapauksessa pyyhin jutuillasi persettäni.
Ps. Ja niin, lopeta tuo googlettaminen. Se on ihan hauskaa mutta jos ei edes itse ymmärrä kertomastaan tarinasta niin eikö se jo ole aika noloa?
"--> 300km/h ja 175hp koneella -10% --> takarenkaalla 157,5hp
Näistä kun lasket niin takarenkaan työntövoima F=1380Nm"
Niin. Kerroppa nyt miten minä tästä sen lasken?
Siis hä???
Tietämällä renkaan halkaisijan, pyörän nopeuden ja takarengastehon niin ei liene kovin kummonen laskutoimitus saada siitä takapyörälle kehitetty vääntömomentti (T=P/w, w=2*PI^f) 300km/h nopeudella... --> n. 400Nm
Ja jos näin pitkälle päästy niin luulis voiman tupsahtavan tulokseksi ihan tosta vain samaisen renkaan halkaisijan avulla...
Renkaan säteen saat ite laskea ja sen myötä voiman...
Muuten käytetyt kaavat ja niissä käytetyt muuttujat tulleet esille aikaisemmissa viesteissä, joten ei maksa vaivaa uudelleen...
"Tietämällä renkaan halkaisijan, pyörän nopeuden ja takarengastehon niin ei liene kovin kummonen laskutoimitus saada siitä takapyörälle kehitetty vääntömomentti (T=P/w, w=2*PI^f) 300km/h nopeudella... --> n. 400Nm"
Ei liene kovin kummoinen laskutoimitus. Jossei se liene kovin kummoinen niin ole hyvä ja laske se! Ei liene sinunkaltaiselta aivotieteen kalifilta olevan mikään probleema.
"Ja jos näin pitkälle päästy niin luulis voiman tupsahtavan tulokseksi ihan tosta vain samaisen renkaan halkaisijan avulla..."
Ahas. Siis moottoriteho on ihan suoraan verrannollinen renkaan halkaisijaan. Saanet onnitella itseäsi. En ole idioottimaisempaa väittämää pitkään aikaan kuullutkaan.
"Renkaan säteen saat ite laskea ja sen myötä voiman..."
Voi herran jumala. Enkähän minä nyt aivan tasan tarkkaan tiedä mitenkä lasketaan ympyrän säde. Sitä minä en tosin tiedä mitenkä sen säteen perusteella lasketaan voima! Kerrohan jo viimeinkin ratkaisusi.
"Muuten käytetyt kaavat ja niissä käytetyt muuttujat tulleet esille aikaisemmissa viesteissä, joten ei maksa vaivaa uudelleen..."
Ei maksa vaivaa ei. Minunkaan vaivaani ei maksa lukea amiksen pohjalta sekä löyhästi googletettuja fysiikan kaavoja joihin näemmä ei kyseisellä henkilöllä ole mitään tajua.
"Tietämällä renkaan halkaisijan, pyörän nopeuden ja takarengastehon niin ei liene kovin kummonen laskutoimitus saada siitä takapyörälle kehitetty vääntömomentti (T=P/w, w=2*PI^f) 300km/h nopeudella... --> n. 400Nm"
"Ja jos näin pitkälle päästy niin luulis voiman tupsahtavan tulokseksi ihan tosta vain samaisen renkaan halkaisijan avulla..."
Ahas. Siis moottoriteho on ihan suoraan verrannollinen renkaan halkaisijaan. Saanet onnitella itseäsi. En ole idioottimaisempaa väittämää pitkään aikaan kuullutkaan.
--> Mistäs repäsit tehon tähän väliin??? Oiskohan viitattu juuri laskettuun momenttiin...
Renkaan taajuus f:
=mp nopeus/renkaan kehä
=83,333(m/s)/1,83m
=45,4 1/s
Momentti takarenkaalla:
M=P/w, jossa P=0,9*175hp/1,37
=127737W/(2*PI()*45,4(1/s))
=449Nm
Voima F:
F=M/r, jossa r renkaan säde
=449Nm/0,29m
=1385N
Vierintävastus Fx:
Fx=m*g*x, jossa x=0,02
=300kg*9,81(m/s2)*0,02
=59N
Ilmanvastus Fv:
Fv=0,5*s*CaV*v^2, jossa CaV=0,314, s=1,2Kg/m3
=0,5*1,2(kg/m3)*0,314*83,33(m/s)^2
=1308N
Fsum=F-Fv-Fx
1385N-59N-1308N=18N --> mopo kiihtyy vielä
Fx = "vakio"
F = "vakio" (moottorin tuottama P/w=M oletettu vakioksi jo aikaisemmissa viesteissä)
Fv=F-Fx
0,5*s*CaV*v^2=1326N
v=SQRT(1326/(0,5*1,2*0,314))
v=83,9m/s
=302km/h
Joko kelpaa... Jos ei niin soisin näkeväni teikäläisen ratkaisun aiheesta...
Mopopoika nyt käy vaan jätskiä syömässä sillä soliferillaan.
"...pyörän nopeuden ja takarengastehon..."
Tuo oli juuri sinun suustasi kuultua.
Noissa laskutoimituksissasi esitetetyt arvot ovat omasta päästäsi vetäistyjä. Ensimmäisenä silmääni osui jo tuo momentin laskenta ja se on päin helvettiä! Et sinä kyllä laskea osaa, sehän on tullut jo selväksi.
Osaatko sinä edes ajaa?
http://www.youtube.com/watch?v=Ost3samCKG0
Ps. Viestisi sisälsi taas jälleenkerran sellasta paskaa, että niiden erheellisten väittämien korjaukseen menee tovi. Ja nyt en sitä rupea tekemään.
Hyvin se momentin lasku pätee ainakin sähkömoottoreissa...
P=w*T, jossa
P = akseliteho
w = pyörintänopeus radiaaneina
Arvon herra on hyvä ja näyttää mielestänsä ns. oikean tavan...
"...pyörän nopeuden ja takarengastehon..."
Saiskohan tuosta mp:n nopeudesta laskettua vaikkapa takarenkaan pyörintänopeuden f, kun renkaan halkaisija on tiedossa ja sen myötä kehä???
Renkaan pyörimisnopeuden ja takapyörätehon myötä saanet sen momentinkin...
Ja olettamathan olivat:
-renkaan halkaisija ja sen vierintävastuksen kerroin x. --> halkaisija tuskin paljoa pielessä 200/50/17 renkaalle
-Voimalinjan häviöt 10% --> suuruusluokaltaan oikea. Kaksi välittävää ratasparia a 0,98 hyötysuhteella + ketju a' 0,95 hyötysuhde --> voimansiirron hyötysuhde 0,91
-Hayabusan moottori lienee huipputehon kohdalla kulkiessaan 300km/h
-massa 300kg kuskin kera.
ns. tarkkoja
CvA --> mitattu arvo kuskin kanssa
s --> ilmantiheydelle 1,2 lienee ok arvo
Eli jos tossa aletaan virhetarkastelua tekemään niin toki virhettä löytyy prosentti siellä prosentti täällä. Ja lopulta voidaan kinata kuskin painosta ja mitoista + niiden vaikutuksesta CvA arvoon, jos laskelmat eivät annakkaan mieluista tulosta...
Mutta ennenkuin virhetarkastelu on mielekästä pitäisi "löytää" se oikea tapa laskea ja mielenkiinnolla odottelenkin omaa versiotas...
Laskemaan moottoripyörän maksiminopeuden käyttäen tuota voimatarkastelua ja mitä sinä teet? Kirjoitat 30 riviä epämääräistä paskaa joissa jo ensimmäisillä toteat näin;
"Renkaan taajuus f:
=mp nopeus/renkaan kehä
=83,333(m/s)/1,83m
=45,4 1/s"
Siis mitä sinä olit oikein laskemassa? Eikös sun pitänyt juuri laskea sitä nopeutta, niin kuinka ihmeessä sä voit tietää sen jo tässä vaiheessa laskua?
Ymmärrys hoi äly älä jätä. :D
Oliskohan ensimmäinen voimien tarkastelupiste ollut tuo 300km/h, jossa tarkasteltu voimat???
Ja koska voimien summa oli 18N --> pyörä kiihtyy vielä. 18N lisää ilmanvastuksen aiheuttamaan voimaan Fv ja saat selville lopulta nopeuden 302km/h, jossa voimat yhtäsuuret. Muuthan pysyivät vakiona...
Vähennetään epätarkkuuksia vierintävastuksen kertoimen jäädessa ainoaksi arvioiduksi arvoksi.
Täältä löytyy Hayabusan tekniset tiedot:
http://www.qsl.net/n5mya/busaspecs.html
kok. välitys 6s vaihteella = 3,918
Teoreettinen max nopeus
kierrokset = 10900rpm = 181,71/s
nopeus = 199mph = 320,2km/h = 88,9m/s
Rengas (laskettu teoreettisesta max nopeudesta)
kierrokset = 2782rpm = 46,41/s
kehä = 1,92m
halkaisija = 0,61m = 24tuumaa
Renkaan profiilista laskettuna (190/50/17) --> 24,5tuumaa)
säde = 0,31m
Huipputeho
kierrokset = 9800rpm = 1631/s
teho = 175hp = 127,7kW
"Vakiot"
s = 1,2 Kg/m3
CaV = 0,314
g = 9,81m/s2
m = 300gg
x = 0,02 (renkaan vierintävastuksen kerroin)
efftot = 0,91 (voimansiirron hyötysuhde)
efftot koostuu:
Ensiöveto = eff1=0,98
Välittävä vaihde = eff2 = 0,98
Toisioveto = eff3 = 0,95
Liikettä vastustavat voimat nopeudella 295km/h:
Fv=1265N (ilmanvastus)
Fx=59N (vierintävastus)
F=Fv Fx=1324N
Eli tämän voiman F Hayabusan moottorin täytyy kehittää takarenkaalle, jotta vauhti säilyy.
M=säde*F
M=404Nm
Renkaan pyörimisnopeus 42.7rpm
--> w=268,4 rad/s
Teho P1=wM (takarenkaalla)
=404Nm*2*PI
=108kW
=149hp
P2=P1/efftot (moottorissa)
=149hp/0,91
=163hp
Moottorin kierrokset = renkaan pyörintänopeus*välitys
=42,7*3,918
=167(1/s)
=10040rpm
Eli luulis koneen tuottaman tehon riittävän kys pisteessä, kun kone tuottaa 175hp/9800rpm.
Vastaavat laskelmat 300km/h:
Fv=1308N (ilmanvastus)
Fx=59N (vierintävastus)
F=Fv Fx=1367N
Moottorilta vaaditaan 172hp/10200rpm --> Pitäisi tarkistaa tehokäyrästä, että antaako enään.
Vastaavat laskelmat 305km/h:
Fv=1352N (ilmanvastus)
Fx=59N (vierintävastus)
F=Fv Fx=1411N
Moottorilta vaaditaan 180hp/10380rpm --> Ei riitä papu enään...
Joten näin laskettuna Hayabusan huippunopeus n.300km/h. Vastaa aika hyvin todellisuutta joka hieman lähteestä riippuen 300-310km/h välissä...
Jättämällä vierintävastuksen huomioimatta, laskemani takapyörätehot vs. nopeus vastaavat täällä http://www.qsl.net/n5mya/aero.html esitettyjä tehoja. Jos mielestäsi laskettu väärin niin voinet konsultoida heitä samalla...
Maailmalla ajettu 425hp (takarenkaalta) Busalla, joka ulkoisesti vakio, loppunopeudeksi 420km/h. Omat laskelmat antavat tarvittavaksi takapyörätehoksi 419hp...
Eikös helmitaulus tuottanutkaan toivomaasi tulosta vai teitkös "Väyryset"?
Herran perse yritti kumota ja voittaa fysiikanlait,mutta taisi viimein huomata,ettei yllättäin siihen pystykään!!Taisi mennä poloiselle jakeluun ilmanvastuksen vaikutus! ; )
(1bar) 250hp/175kg = 1,43 hp/kg!
Laskemaan moottoripyörän maksiminopeuden käyttäen tuota voimatarkastelua ja mitä sinä teet? Kirjoitat 30 riviä epämääräistä paskaa joissa jo ensimmäisillä toteat näin;
"Renkaan taajuus f:
=mp nopeus/renkaan kehä
=83,333(m/s)/1,83m
=45,4 1/s"
Siis mitä sinä olit oikein laskemassa? Eikös sun pitänyt juuri laskea sitä nopeutta, niin kuinka ihmeessä sä voit tietää sen jo tässä vaiheessa laskua?
Ymmärrys hoi äly älä jätä. :D
,,halvemmaksi tulee silakkakilo jos sen hakee paikallisesta Siwasta dieselautolla sen sijaan että sen hakisi bensa-autolla. Matka on 4,2km ja bensan ja dieselin ero on 35,7c?
Onko silakkilon hinnalla mitään merkitystä lopputulokseen?
Eli ihan yhtä järjetön viesti tämä kuin koko ketju.Pelkillä teoreettisilla suureilla ei ikinä päästä absoluuttiseen lopputulokseen, mikäli kokeet tehdään jossakin takahikiän perukoilla esimerkiksi.Eihän lopputuloksen vaikutukseen tarvi kuin yksi lokinpaska,niin seen muuttaa lopputuloksen.
Vai onkohan se noin,,,
välillä se 300km/h,niin säilyy tuntuma.