Aikaisemmin oli siporexin 500mm paksua suurharkkoa saatavilla, mutta mikä on tilanne tänään? Firman sivuilla ei ollut sanaakaan kyseisestä tuotteesta, vaikka muuten kattava tuotevalikoima oli esillä. Jos jollakin on jakaa kokemuksia suurharkoista rakentamisesta, eikä vain mielikuvia tai naapurin naapurin huhuja, on tieto aina tervetullutta.
500 mm suurharkko
Baksubertta
344289
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
huomattavasti nopeampi asentaa kuin tavan harkko (olisikohan noin 0.6...0.7 kertaa nopeampaa)
nosturi työmaalla koko ajan muitakin nostoja varten (nosturikulu n. 1200 eur/kk)
arkkitehtuurilla mahdollisuus "pelata"
- nosturi ja kortillinen kuljettaja
- ei sovellu hyvin (soviteharkot) korkotasolliseen ratkaisuun tai taloihin, joissa ikkunoiden korot poikkeavat monessa kohtaa toisistaan
Tarvitaan kuitenkin ns. soviteharkkoja, jotka poikkeavat 600 mm korkeudesta. Soviteharkkojen määrä/tarve riippuu pitkälti suunnittelusta, ja ennen kaikkea arkkitehtisuunnittelusta.
Harkkoja saanee samalla tavalla kuten pari vuotta sitten. Olisikohan U-arvon merkityksen pieneminen vastaus 500 mm seinän rakentamisen vähyyteen?
Nimim. omaani tyytyväinen
Useimmilla ratkaisuilla vaatimuksia parempi eristys kannattaa, koska eristäminen edullista. Jämerässä eristäminen siporexilla useimmiten lämmityskustannuksiin nähden kallista. Saman kaavan mukaan jämerästä kannattaisi tehdä vain 200mm paksuja ulkoseiniä, koska materiaali niin kallista ettei sitä kannata eristeeksi laittaa vaan halvempaa lämmittää. Kompensoimaan joutuisi silloin enemmän muualla määräyksienkin pohjalta, mutta siellä voisi käyttää sitten näitä kohtuuhintaisia eristeitä, kuten 375-harkonkin kanssa.
Mistä tällaisia aina sikiää esille (oikeasti joka palstalla)?
Koulunpenkillä sitä opitaan laskemaan.
Minä taas kysyn että mistä näitä aina tulee, kun mielipiteet on kovin vahvat, mutta perusteluja ei ollenkaan?
Esittämäni teoria pitää paikkaansa, jos paksummasta seinästä ei haeta muuta kuin energiataloudellisuutta ja energian hinta se mitä se keskimäärin nyt on
olevan linja.. huvittaa lukea kommentteja "mua ei kiinnosta seinän u-arvot pätkääkään, se mikä merkitsee on lämmityskulut.." niinkuin fysiikan lait lakkaisi pätemästä heti kun materiaali vaihtuu sipoksi.
Fysiikka ei ilmeisesti enää kuulu peruskoulun pakollisiin aineisiin.
etkä koulusta. Eikö tuolta pääseminen edellytä 15v ikää.
Sinun teoriaasi mukaan Siposta kannattaisi tehdä 200 seinää ja loppu eristys muilla materiaaleilla. Tämä siis sinun vahva mielipide. Ja taitaapa olla vain sinun, koska kukaan muu ei tuollaista allekirjoita.
200 paksuisilla seinillä isoimmaksi ongelmaksi tulisi kylmyyttä hehkuvat seinät, jotka saisivat vedon tunteen. Se isosti puhuttu U- arvo kasvaisi 0,28 => 0,53.
Seinien U- arvo olisi niin huono, että ylä- ja alapohja, sekä ikkunat saisivat olla todella kallita ja tulisivat maksamaan moninkertaisesti seinän ohenemisesta aiheutuviin säästöihin verrattuna.
Siinä kyllä olet oikeassa, että monessa tapauksessa on halvempaa vain lämmittää. Energia on niin halpaa, että kovin kallista investointia ei kannata tehdä taloudellisessa mielessä.
Eikö nyt kannattaisi jo rauhoittua tuon harkkovalintasi kanssa? Olet talon tehnyt siitä, etkä sitä enään toiseksi muuta, niin mikset lopeta tuollaista typerää vouhotusta oman harkkosi paremmuudesta ja muiden mollaamista.
Edellinen kirjoittaja tuskin onnistuu esittämään kuinka 200 mm Siposeinä tulisi paljon halvemmaksi kuin 375 tehdä, kun muita rakenteita kompensoidaan suuremmilla eristemäärillä. Autappa miestä mäessä, vaikka omilla laskuillasi.
Fysiikka taitaa edelleen kuulua peruskoulun aineisiin, mutta taloustiedettä siellä sitten ei paljoa taidetakkaan lukea. Sinulle esim. ei mene kaaliin, että joku voi tehdä valinnat rahan, tai jonkin muun syyn kuin U- arvo, perusteella.
näitä höpöketjuja. Koitanpahan vaan tuoda esille tuota faktapuolta kun jotkut haluavat sitä painaa taemmalle.
Sinullakin näyttää olevan jotain faktoja vastaan jos lukee tuon viimeisen lauseesi.. jokainen tehkööt valintansa ihan niillä perusteilla kuin parhaaksi näkee edelleenkin, mutta kyllä mun mielestä pitää voida saada kirjoitella vähän noista realiteeteistakin.
Omaa valintaani en tuputa kenellekkään, kun ei ole siinä bisneksessä penniäkään kiinni.
(Ai niin muuten, hauska episodi tässä keskustelupalstakampanjassa oli alkukeväällä Jämerän oma foorumi joka tosin toimi vain kuukauden päivät ennenkuin sipokauppiaat kyllästyivät vastaamaan omiin kysymyksiinsä. Nyt taktiikka on tainnut muuttua ja otetaan tämä palsta haltuun, vai;)
> Sinullakin näyttää olevan jotain faktoja vastaan jos lukee tuon viimeisen lauseesi..
Minun viimeinen lauseeni oli siis
>> Sinulle esim. ei mene kaaliin, että joku voi tehdä valinnat rahan, tai jonkin muun syyn kuin U- arvo, perusteella.
Fakta on sinulle sama kuin U- arvo mitä toitotat. Sanotaanpa nyt edelleen, että se on ehkä sinulle tärkeä ominaisuus ja se ainoa fakta, mutta ei kaikille muille. Alla hieman faktaa minkä perusteella itse tein päätökseni.
Laskin materiaalit ja pystytyksen yhteen ja ynnäilin eri tarjoukset samalle viivalle. Lammi 30 000€ kallimpi. Kevytsoraharkkotarjous 10 000€ kallimpi. Toinen kevytsoraharkkotarjous yhtä kallis, mutta pystytysporukkana virolaiset, jotka olivat toimineet aikaisemmin ainoastaan aliurakoitsijoina.
Itse olen tehnyt, ja edelleen teen, paljon itse. Sipoon on ollut helppo jyrsiä sähköjä ym. yksin välittämättä muiden aikatauluista, joten säästöä on tullut lisää.
Sinä hehkutat U- arvoa, mutta esim. minulle se on vain yksi omainaisuus muiden joukossa. Seinien paremmalla U- arvolla olisin säästänyt vuodessa 100- 150€. Tuolla en olisi saanut kalliimman rungon investoinnin korkoja takaisin, takaisinmaksusta puhumattakaan.
Jos joku ei totea muita kuin sinun valitsemaasi harkkoa paskaksi, niin on heti tämän harkon myyntiedustaja.
Mietippä nyt itse hieman ennen kuin kirjoitat. Harkot ovat harmaita möykkyjä, jotka tasoitetaan peittoon. Eivät nuo aivan oikeasti kovin iso asia ihmisen elämässä ole.
Itse olen edelleen sitä mieltä, että kaikista harkoista saa varmasti hyvän talon. Jos tarjoukset olisivat olleet summiltaan toisenlaisia voisin aivan hyvin rakentaa parhaillaan Leca, tai Lammitaloa.
tiedetty jo aikapäiviä, että halpaahan se energia on, ja koko ajan halvemmaksi muuttuu.
Uretaania ei seiniin ainakaan kannata lisäillä. Eiköhän päässä hölskyvä urea lämmitä ihan mukavasti.
koska luin viimeisen lauseesi väärin.. ymmärsin että ne "muut arvot" kuin u-arvo tai raha olisivat sinulle tärkeämpiä.
Ehkäpä sipo on halventunut sillä aikaisemmin se on ollut kevytsoraa kalliimpaa. Sipon pystytys on varmaan nopeampaa ja edullisempaa mutta se ei selittäne koko hintaeroa. Tuo helppo työstettävyys on hyvä sipossa (niinkuin kevytsorassakin), ja sipossa on muutakin hyvää. Minua ei v***ta pätkääkään sipo harkkona vaan se miten sitä koitetaan tällä palstalla markkinoida, niinkuin jo sanoin aiemmin. Sinä et ehkä ole harkkokauppias mutta jotkut tällä palstalla ovat. Lue näitä ketjuja ja tee omat johtopäätöksesi.
Ei muuta kuin hyvää raksaamista.
Hyviä rakentamisia sinnekkin.
En nyt oikein usko kuitenkaan, että täällä edes suurin osa (osa varmasti) kirjoittajista on harkkoedustajia. Monet vain suhtautuvat harkkoihinsa kumman tunteella ja perustelevat omia ratkaisujaan ainoina oikeina.
Alunperin threadi oli suurharkoista. Noista kirjoittelin myös nimimerkillä "Tasoitteita seiniin". Tiedoksi, että tuokaan kirjoitus ei ole edustajan rustaama.
Itse tein omat valintani oman tilanteeni mukaan ja joku toinen sitten omansa.
U- arvo on vain yksi näistä valintaperusteista. Fakta on, että sipon eristävyys ei pärjää (0,28 vs. 0,17) suurimmalle osalle harkoista, vaan on reilusti huonompi. Jos olisin alkanut tekemään todella energiapihiä taloa en varmastikkaan olisi valinnut sipoa, edes 500mm paksuna.
Otin kyllä paremmat ikkunat, lähinnä olohuoneen isojen lasipintojen takia. Noissa pääsyynä oli etten halunnut ikkunoista hohkaavaa kylmyyttä, tai vedon tuntua. Tuskin rahallisesti saan kyseistä investointia takaisin.
LTO- koneen valinta pitäisi nyt tehdä. Tuossa pähkäilen pyörivan ja Ilton & Valloxin välillä. Hinku olisi tuossa pyörivään, mutta hinta näyttelee taas yhtä isoa tekijää. Kuutioita on 800, joten pitäisi tavallista peruskonetta isompaan investoida, jotka ovat reilusti kalliimpia. Ilton 650:ssä huonona puolena on huono hyötysuhde, Valloxissa taas se, että lattialämmityksen kierto ei riitä jälkilämmityspatterille ja Enerventin taas hinta.
U- arvot & hyösuhteet ovat osittain mukavuutta ja osittain säästöä lämmitysenergiassa ja tietysti myös vihreitä arvoja. Säästön lämmitysenergiassa voi varsin helposti laskea kukin omalla lämmitystavallaan.
Ja nämä nyt olivat omia mielipiteitäni eivätkä mitään totuuksia.
Mistähän löydän tuon mainitsemasi Jämerän oman foorumin? Ainakaan ko. firman sivuilta se ei löydy? Enkä täältäkään sitä löydä?
se on hieman muuttanut ulkoasua. Aikaisemmin slogan oli jotakin tyyliin "tiukkaa mutta asiallista keskustelua", nyt se näyttää olevan "Asiallista keskustelua kivitalorakentamisesta, huumoria unohtamatta".
Luulin että tämä oli jo suljettu mutta näköjään se on vain siirretty muualle kuolemaan pois:
http://www.kivitalorakentaja.fi/forum/
Luin tuon alkujaan kirjoittamani kommentin uudestaan ja luulen että se ymmärrettiin vähän toisin kuin itse olin ajatellut. Ensinnäkin ajattelin kannattavuudella tässä vain sitä taloudellista puolta. Mutta toki kannattavuuteen voi ajatella myös muuta. En kyllä itsekään rakentaisi senää joka koostuisi vain 200mm siposta. Jo pelkästään siitäkin syystä että asumisviihtyvyydeltään oletettavasi paksumpi parempi. Lisäeristyksen kanssa 200mm sipo-seinä voisi olla vallan mainio.
Niin ja tästä taloudellisesta kannatavuudesta vielä että mitään yleispätevää vastausta siihen että minkä vahvuisesta harkosta kannattaa tehdä niin en osaa antaa. Mutta olen laskenut silti omassa tapauksessani että periaatteessa 200mm harkko olisi ollut halvempi jos olisi pääomaltaan kohtuullista tuottoa odottanut. Näin vaikka 200mm seinää ei olisi eristänyt lisää. Ihan esimerkkinä haluan mainita että 200mm hirsiseinä on tänäkin päivänä käytetty ja sen eristävyys on samaa tasoa kuin 200mm sipolla ja hirttä ei pidetä taloudellisena laittaa seinään enempää, vaikka liekähän hirsi edes sipoa kalliimpaa
Niin ja tuosta kompensoinnista. Se ei ole pelkästää taloudellisesti ajatellen mitenkään järkevää. Se että kuinka paljon seinässä on eristettä ei vaikuta mitenkään siihen että kuinka paljon lämpöä karkaa yläpohjan kautta. Nämä rakenteet kun yleensä on kaksi erikseen eristettävää rakennetta, niin pitää molemmissa tapauksissa laskea erikseen kannattaa eristetaso ja tässä laskennassa sillä ei ole mitään merkitystä että miten se toinen on eristetty. Eli määräykset voivat tosiaan johtaa järjettömiin rakenteisiin.
Itse en ole siposta rakentamassa, enkä myöskään ole erityisesti minkään ohuen siporex-rakenteen tai muunkaan siporex-rakenteen "kannalla". Halusin vain tuoda yhden näkemyksen lisää. Ja lähinnä sitä ajoin takaa että vaikka pieni u-arvo olisi joillan rakenteella kannattava niin ei välttämättä siporex-rakenteessa ellei ole valmis lisäeristämään seiniä. Jos on tarvetta erittäin pieneen energian kulutukseen niin sipo tuskin silloin järkevin ratkaisu.
Mutta se että tätä siporexia arvostellaan tietyissä kohdissa niin ei tarkoita sitä että siitä tarvitsisi hermostua ja suuttua. En sano että sipo-talo olisi huono. Harkitsinhan itsekin hieman sitä, mutta itselleni se ei loppujen lopuksi ollut järkevä. Ei oikeastaan u-arvon takia vaan muista syistä
Taisit puhua paskaa, eihän toi mikään Jämerän foorumi, en ainakaan löytänyt mitään osviittaa Jämerään tai siis ko. firmaan? Samallahan vois sanoa kaikkia jossa on "raksaaja" Lammin foorumiksi ?
TÄH? Ja HUHHUH.
mitäs jos koittaisit vähän lujemmin sherlock? Jos vaikka lukisit mitä linkkejä tuossa "http://www.kivitalorakentaja.fi/" etusivulla on? Tai jos haluat oikein hifistellä niin katso sivun lähdekoodi.. tai sitten voit vaikka kirjoittaa selaimeen
http://www.jamera-kivitalot.com
ja katsoa minne sivuille päädyt? Jos sivujen haltija on Jämerän alueellinen edustaja, se tarkoittaa minusta että sivut ovat Jämerän.
jäikö haaveeksi.
150-200mm siposeinä on mainio vaihtoehto, jos kaavamääräysten mukaan pitää panna puuta pintaan.
Siihen saa helposti ulkopuolelle eristeen ja laudoituksen ja tulee energiapihi talo. on tehty - meinaan. niin ja kantaa sekä variaxin että sipopalkit väli- ja yläpohjaksi.
Tiilirungon ja tiiliverhouksen valitsin. Molempiin sekä tiili- että siporunkoon voi yhdistää joko puuverhouksen tai tiiliverhouksen. Sipo-runko tiiliverhouksella oli myös vertailussa aluksi mukana , mutta olisi ollut kalliimpi ja seinäkin paksumpi samalla u-arvolla. Muita valintaan vaikuttavia seikkoja oli mm. tiilirungon aivan toista luokkaa olevat lämmöntasausominaisuudet, puhtaaksi muuratun sisäseinän käyttö, tiilirungoissa ei yleensä halkeamia vaikka ei vahvikekankaita olekaan...
Yli 25 sentin kiviseinän paksuus ei vie kerrosalaa, kun saat sen verran sitä korvauksena ylittää....
Kun harkkoseinä tehdään oikein ei se halkeile (sipossa vaakateräs joka neljänteen saumaan ja teräksen limitys tai yhteen hitsaus oikein).
Se on huomattavasti helpompi itse tehdä ja nopeammin nousee kuin tiilivarvit.
Vaarilla on harkkoseinä muurattuna siten, että
saumat näkyvät ja siinä välissä hormi - eipä ole halkeillut ja hyvän näköinenkin vielä kevyesti slammattuna.
Kyllä ne tiiliseinätkin saadaan vuotamaan, muistan, kun Katajanokalle tehtiin paikallamuurattuja kerrostaloja, tulivat vedet alkuvuosina sisään...
Onnea yrityksellesi, kyllä siitä hyvä tulee.
niin onhan sitä monta näkökantaa. Kuitenkin tuo seinän paksuus on ulkonäkö asiakin. Toki joku voi halutakkin paksua... Jos pystyy käyttämään 150mm sipoharkkoja rungossa niin silloin siporexilla pääsee pienempään rakennepaksuuteen kuin tiilellä
Jos aletaan rakentamisen helpoutta ihmettelemään niin aika vaikea on tiilirakennetta puolustella
Ja tiiveydestä, niin puhtaaksimuurattua rakennetta ei kait pidetä yleisesti tavattoman tiiviinä ja höyrynsulkukaan ei silloin pahitteeksi.
Väärä päätelmä Watson, taitaa olla savolaisten juttuja!
Edellinen kirjoittaja hyvin luettelikin jo plussia ja miinuksia.
Meikäläinen alkoi miettimään suurharkkoja (375 leveitä) vasta kun rakennuslupa oli tullut. Tässä vaiheessa homma oli myöhäistä, koska kahteen kerrokseen tuli kahdelle eri tasolle lattiat.
Minkä takia olisin noita halajanut oli pystytysurakan pieneneminen. Seinistä olisi varmasti tullut tasaisemmat, jolla olisi säästänyt myös tasoitustöissä.
Itse, jos nyt suunnittelisin taloa, niin käyttäisin sekä maanpaine- elementtejä, että suurharkkoja enemmän.
Nosturi nykyään on työmaalla joka tapauksessa ja tuollaista myös suosittelen, jos taloa tulee enempään kuin yhteen kerrokseen. Nosturikortti nyt lienee näitä yksiä mysteereitä. Kortti on vaikka rälläkänkäyttämiseen, mutta molempien käyttö kyllä onnistuu aivan hyvin ilmankin. Itsekkin käytin nosturia aika paljon ja homman oppi varsin nopeasti.
Jos haluat 500mm paksua seinää, niin yhtenä hyvänä vaihtoehtona on tuon osittainen käyttämninen. Itsellä on puolilämmintä tilaa, sekä seiniä esim. autotallia vastaan, joka on kylmä, mutta ei pakkasella kuitenkaan mitään -30. Yhden seinän tekeminen eri paksuisista harkoista voisi olla aivan hyvä vaihtoehto, mutta koko talon onkin jo eri juttu. Tämä yksi seinä voisi olla esim. pohjoisseinä, jossa ei ole paljoa ikkunoita.
500mm leveästä vopisi tehdä myös esim. alakerran ja yläkerta tulisi 375:sta.
Pointti tarinalle lienee siis se, että koko talon ei tarvitse olla 500mm levää, vaan leveyttä voi vaihdella talon eri osissa.
Hinta menee suunnilleen massan mukaan, eli 500mm on n. kolmanneksen kalliimpi kuin 375 seinä. Eivät aktiivisesti tuota kuitenkaan myy.
Tässä nyt kuitenkin oli näitä mielikuvia, vaikka et niitä pyytänytkään.
Tyhmin keksintö sitten aikoihin. Tämäkin ketju on onnettoman sipomyyjän yksinpuhelua.
500mm edut:
- lusikalla läpimeno vaatii pitemmän varren
Ei nyt jumalauta kukaan ole niin idiootti että rupeaa rakennusneliöitä kuluttamaan jollakin ylipaksuilla seinillä. Johan nyt pitäisi ottaa järki käteen ja lopettaa koko siporexin tuotanto.
Kas kun ei 60cm seinää tai 80 cm seinää...hötöä ja kallista seinää, jossa ei edes taulut pysy kiinni.
yli 250mm paksut seinät eivät kuluta luvan mukaisia rakennusneliöitä yhtään enempää. Siis aivan sama onko seinät 25cm tai vaikka metrin paksuiset, sisäneliöihin se ei vaikuta. Rakentele vain niitä lautataloja, mutta varo jos vaikka susihukka tulee puhaltamaan sen nurin.
Vero se menee tästä koko seinästä kuitenkin jokavuosi
Mutta onneksi täällä kirjoittelevat kuitenkin kaltaisesi fiksut ja asioista ymmärtävät asiantuntijat jakamassa tietoa !!
eristeet sekä muovit mössöksi
kieroutuneen sieluni silmin, miten hiiret mussuttavat eriste-muovimössöä nappisilmät vilkkuen, ja kirmailevat päästellen piukeita pieruja.
muutaman kymmennen vuotta vanhan talon purkutöihin. ns. muovi siinä lastulevyn/cyprocin alla on seulana - jos sellaista edes on, samoin lasivellaeristettä on kuljeteltu pikkumussukoiden tarpeisiin ja kolot ovat nähtävissä. Eiku sorkkarauta käteen ja purkamaan, mutta aloita omastasi.
Kiitos vastauksista asiasta tietäville. Kyllähän sieltä muutama ennustajaeukkokin avasi suunsa ja todisti oman asiantuntemuksen, mutta tämähän kuuluu asiaa.
Miten on kustannusten laita. Kyseessä on hieman isompi talo, noin 350 neliötä kellarikerros mukaan luettuna. Säästääkö ajassa/työvoimakustannuksissa sen mitä tarvittavan kaluston vuokraamisella häviää?
Eri harkkopaksuuksien käyttäminen talon eri osissa oli ihan hyvä oivallus. Onko tästä kokesmusta ja vaatiiko suunnittelussa ottaa jotain erityisesti huomioon? Kun sanottiin 500mm suurharkon olevan noin kolmanneksen kalliimpaa kuin 375mm paksun, niin mistä summista silloin puhutaan?
ja laihduta ihmeessä - pärjäät kaposemmalla harkolla.
myydään kuutioittain ja 500mm harkossa on kolmannes enemmän tavaraa kuin 375:ssä.
Mun talon ulkoseinissä on 15 ja 20 ja 37,5 senttiä paksuja harkkoja, noissa ohuemmissa on ulkopuolelle koolaus ja lisäeristys lomalaudoitus. Tulipa erittäin näyttävä ja energiapihi ratkaisu.
Variax-välipohjia ja kattotiiliä nosteltiin isolla nosturilla 1-2 tuntia per käynti, muuten pärjättiin käsipelillä ja hiabilla.
Muuten, hiab tulee halvaksi, jos se on rautakaupan auto ja nostot tehdään samalla kun kaupan kuorma puretaan.