Lainsäädäntöelimemme on ottanut tänään varsin ikävän askeleen pois päin kansalaisiaan suojaavan ja kunnioittavan kansallisvaltion eräästä tärkeimmästä oikeusperiaatteesta
Suomen kansalaisen luovuttaminen toisen maahan on vastaisuudessa mahdollista muun muassa rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten. Ehdoton kielto luovuttaa Suomen kansalaista toiseen maahan on poistettu perustuslaista. Eduskunta hyväksyi syksystä 2003 vireillä olleen lainmuutoksen lopullisesti tänään. Vastaisuudessa luovuttamisesta voidaan säätää tavallisella lailla.
Luovuttaminen tulee mahdolliseksi rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten sekä lapsen huoltoa tai hoitoa koskevien päätösten vuoksi. Luovutuksen edellytyksenä pidetään sitä, että luovutettavan Suomen kansalaisen ihmisoikeudet ja oikeusturva on taattu maassa, johon hänet siirretään.
Kun lainmuutosta esitettiin ensimmäisen kerran eduskunnassa syksyllä 2003, useampikin tuolloinen opposition edustaja epäili hanketta. Tällä kerralla ainoa epäilijä oli Toimi Kankaanniemi (kd.). Hän halusi pitää muistopuheen perustuslain säädöksille, “joissa Suomen kansalaisuudelle annetaan jotakin todellista merkitystä”. Kankaanniemi ei kuitenkaan esittänyt lainmuutoksen hylkäämistä.
Lainmuutos olisi saatettu käsitellä ja hyväksyä kiireellisenä jo edellisen eduskunnan aikana. Silloinen perustuslakivaliokunta oli kuitenkin sitä mieltä, että perustuslain muutokset on syytä arvioida kahdessa eduskunnassa. Niinpä silloin hyväksytty lainmuutos jätettiin lepäämään vaalien yli.
Lainmuutoksen taustalla väitetään olevan laajentunut kansainvälinen yhteistyö rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Näin voi toki olla todellisuudessakin, mutta käytännössä Suomi on valmis taipumaan esimerkiksi Yhdysvaltojen - ja teoriassa myös Venäjän - painostuksen alle ja luovuttamaan omia kansalaisiaan sellaisiin maihin jotka eivät täytä alkeellisimpiakaan suomalaisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuussääntöjä tai -periaatteita.
Kun Suomen kansalainen luovutetaan vastoin tahtoaan muualle Vaikka luovutuksen edellytyksenä pidettäisiin sitä, että luovutettavan Suomen kansalaisen ihmisoikeudet ja oikeusturva on taattu maassa, johon hänet siirretään, niin kuka pystyy takaamaan ne valvomisesta puhumattakaan? Ei kukaan.
Gulag, Bosnia, Guantanamo ja Tshetsenia saattavat olla vasta alkusoittoa uuden ajan monikulttuuriselle ja ylikansalliselle vankeinhoitojärjestelmälle.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) on ollut kuluneella viikolla hyvin huolissaan ruandalaisen joukkomurhista epäillyn miehen mahdollisesta oikeusturvasta ja vastustanut tämän esitettyä luovutusta Ruandaan. Kun samaan aikaan eduskunta puuhailee omien kansalaisten kansalaisoikeuksien kaventamisen kanssa, tuo Braxin jeesustelu vaikuttaa aika falskilta.
Kun ministeriä kiinnostaa enemmän todennäköisen ulkomaalaisen joukkomurhaajan kohtalo kuin se mitä saattaa tapahtua esimerkiksi EU:sta, Venäjästä tai Yhdysvalloista toisinajattelevalle Suomen kansalaiselle, tilanne on nurinkurinen.
Puhumattakaan näistä USA:n lainsäädännön ja varallisuuden perusteella tehdyistä suomalaisiin lapsiin kohdistuvista lapsenryöstöistä ja niiden perusteella tehdyistä tahdonvastaisista maasta luovuttamisista.
Kun media - jonka pitäisi toimia demokratian vahtikoirana - ei reagoi mitenkään kansalaisoikeuksien kaventamiseen ja itsenäisen päätäntävallan siirtämiseen ulkomaille, silloin pitää kansalaisen olla oikeasti huolestunut nykyisestä kehityssuunnasta.
Älkää tulko kertomaan etteikö Teitä varoitettu.
Lisää aihessta ja lähteet:
http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2007/06/12/eduskunta-kansalaisoikeuksien-romuttajana/
Suomen kansalaisen luovuttaminen toisen maahan on vastaisuudessa mahdollista muun muassa rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten. Ehdoton kielto luovuttaa Suomen kansalaista toiseen maahan on poistettu perustuslaista. Eduskunta hyväksyi syksystä 2003 vireillä olleen lainmuutoksen lopullisesti tänään. Vastaisuudessa luovuttamisesta voidaan säätää tavallisella lailla.
Luovuttaminen tulee mahdolliseksi rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten sekä lapsen huoltoa tai hoitoa koskevien päätösten vuoksi. Luovutuksen edellytyksenä pidetään sitä, että luovutettavan Suomen kansalaisen ihmisoikeudet ja oikeusturva on taattu maassa, johon hänet siirretään.
Kun lainmuutosta esitettiin ensimmäisen kerran eduskunnassa syksyllä 2003, useampikin tuolloinen opposition edustaja epäili hanketta. Tällä kerralla ainoa epäilijä oli Toimi Kankaanniemi (kd.). Hän halusi pitää muistopuheen perustuslain säädöksille, “joissa Suomen kansalaisuudelle annetaan jotakin todellista merkitystä”. Kankaanniemi ei kuitenkaan esittänyt lainmuutoksen hylkäämistä.
Lainmuutos olisi saatettu käsitellä ja hyväksyä kiireellisenä jo edellisen eduskunnan aikana. Silloinen perustuslakivaliokunta oli kuitenkin sitä mieltä, että perustuslain muutokset on syytä arvioida kahdessa eduskunnassa. Niinpä silloin hyväksytty lainmuutos jätettiin lepäämään vaalien yli.
Lainmuutoksen taustalla väitetään olevan laajentunut kansainvälinen yhteistyö rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Näin voi toki olla todellisuudessakin, mutta käytännössä Suomi on valmis taipumaan esimerkiksi Yhdysvaltojen - ja teoriassa myös Venäjän - painostuksen alle ja luovuttamaan omia kansalaisiaan sellaisiin maihin jotka eivät täytä alkeellisimpiakaan suomalaisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuussääntöjä tai -periaatteita.
Kun Suomen kansalainen luovutetaan vastoin tahtoaan muualle Vaikka luovutuksen edellytyksenä pidettäisiin sitä, että luovutettavan Suomen kansalaisen ihmisoikeudet ja oikeusturva on taattu maassa, johon hänet siirretään, niin kuka pystyy takaamaan ne valvomisesta puhumattakaan? Ei kukaan.
Gulag, Bosnia, Guantanamo ja Tshetsenia saattavat olla vasta alkusoittoa uuden ajan monikulttuuriselle ja ylikansalliselle vankeinhoitojärjestelmälle.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) on ollut kuluneella viikolla hyvin huolissaan ruandalaisen joukkomurhista epäillyn miehen mahdollisesta oikeusturvasta ja vastustanut tämän esitettyä luovutusta Ruandaan. Kun samaan aikaan eduskunta puuhailee omien kansalaisten kansalaisoikeuksien kaventamisen kanssa, tuo Braxin jeesustelu vaikuttaa aika falskilta.
Kun ministeriä kiinnostaa enemmän todennäköisen ulkomaalaisen joukkomurhaajan kohtalo kuin se mitä saattaa tapahtua esimerkiksi EU:sta, Venäjästä tai Yhdysvalloista toisinajattelevalle Suomen kansalaiselle, tilanne on nurinkurinen.
Puhumattakaan näistä USA:n lainsäädännön ja varallisuuden perusteella tehdyistä suomalaisiin lapsiin kohdistuvista lapsenryöstöistä ja niiden perusteella tehdyistä tahdonvastaisista maasta luovuttamisista.
Kun media - jonka pitäisi toimia demokratian vahtikoirana - ei reagoi mitenkään kansalaisoikeuksien kaventamiseen ja itsenäisen päätäntävallan siirtämiseen ulkomaille, silloin pitää kansalaisen olla oikeasti huolestunut nykyisestä kehityssuunnasta.
Älkää tulko kertomaan etteikö Teitä varoitettu.
Lisää aihessta ja lähteet:
http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2007/06/12/eduskunta-kansalaisoikeuksien-romuttajana/
Vastaukset 2
Vanhimmat
Haluaisin läpinäkyvyyttä ja avoimmuutta nykyisen tietosuojavaltuutetun nimityksen kytkennöistä ja taustoista. Nyt on selvinnyt, että tietosuojavaltuutettu on entinen Suomen Asiakastieto Oy:n toimitusjohtaja, joka siis työkseen on harjoittanut businesstä, jossa nimenomaan möi ahdinkoon joutuneiden kansalaisten ja jopa luottohäiriöisiksi reksiteröimiensä alaikäisten taaperoiden henkilötietoja niistä kiinnostuneille tahoille RAHAA vastaan. Tämmösellä moraalilla ja taustalla varustettu henkilö toimii nyt Suomen Tietosuojavaltuutettuna. Haluan tietää, kuka häntä on virkaan esittänyt, mitkä ovat kytkennät esittäjän ja hakijan välillä, kuka on valinnan tehnyt ja millä perusteella. Kaikki julkisuuteen ja heti. Katson, että kyseinen henkilö ei taustansa takia voi jatkaa uskottavasti tehtävässään. MISSÄ oli satojen pikkulasten tietosuoja ja oikeusturva silloin kun nykyinen tietosuojavaltuutettumme toimi Suomen Asiakastieto O:n TOIMITUSJOHTAJANA näiden lasten rekisteritiedoilla businesstään harjoittaen ja vielä matelevan valtiovallan ja oikeuslaitoksemme suojeluksessa. VAADIN HÄNEN EROAAN VÄLITTÖMÄSTI TIETOSUOJAVALTUUTETUN TEHTÄVISTÄ.
Hesari korjas virheensä viikonloppuna
Kirjoittanut: Helinä-keiju3 18.6.2007 klo 14.03
Hesari oli aiemmin uutisoinut, että nykyinen tietosuojavaltuutettu olisi ollut Suomen Asiakastieto Oy:n toimitusjohtaja, mutta tässä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion oikea toimenkuva Suomen Asiakastieto Oy:ssä, jonka liiketoimintaa nimenomaan on ahdinkoon joutuneieden kansalaisten reksiteröinti luottohäiriöisiksi ikään katsomatta (vauvasta vaariin).
"
Aarnio uudeksi tietosuojavaltuutetuksi
Suomen Asiakastieto Oy:n osastopäällikkö oikeustieteen kandidaatti Reijo Aarnio nimitettiin valtioneuvoston yksimielisellä päätöksellä uudeksi tietosuojavaltuutetuksi 17.10.
Aarnio on irtisanoutunut Asiakastiedon palveluksesta ja hän siirtyy uuteen viisivuotiseen virkaansa marraskuun alussa.
Reijo Aarnio aloitti Asiakastiedossa hallintopäällikkönä vuonna 1985 ja on hoitanut tietosuojakysymyksiä koko henkilörekisterilain kymmenen vuoden voimassaolon ajan. Vuodesta 1995 Aarnio on johtanut luottotietotutkimusosastoa ja vastannut henkilöluottotietojen rekisterinpidosta. Aarniota pidetäänkin tietorekisterien asiantuntijana ja hän toimi myös oikeusministeriön asettaman henkilötietotoimikunnan pysyvänä asiantuntijana.
Henkilötietotoimikunta jätti toukokuussa oikeusministerille ehdotuksensa uudesta yksityisyydensuojalaista henkilötietojen käsittelyssä.
Suomen Asiakastieto Oy tulee edelleen huolehtimaan tietosuojasta ja rekisteröityjen oikeuksista. Aarnion aikana Asiakastiedossa ryhdyttiin ilmoittamaan myös yrittäjille ja yrityksille ensimmäisestä rekisteröidystä maksuhäiriöstä, vaikka laki ei siihen velvoita, eikä käytäntö ole maailmalla kovinkaan yleinen.
Jokainen yksityishenkilö voi kerran vuodessa tarkastaa maksutta itsestään talletetut tiedot. Henkilö saa myös halutessaan tietää, mistä talletettu tieto on peräisin ja mihin tietoja on viimeisen puolen vuoden aikana luovutettu.
27.10.1997
Lähde:
http://www.asiakastieto.fi/asiakastieto/ajankohtaista.j sp?l1=1&T=nu&A=22
Moraalista mielestäni kertoo se, mistä kukakin leveän leipänsä ottaa. Mutta vieläkään ei ole kansalaisilla tietoa kuka esitti Aarniota tietosuojavaltuutetuksi, ja miksi.