Ennen hrsirakennusten rakennuspuut kaadettiin talvella. Kaadetaanko teolliseen valmistamiseen tarkoitettu puutavara nykyään ympäri vuoden?
Jos hankkii itse omasta leimikosta puut veistämölle, niin onko kaatoajankohdalla oikeasti merkitystä?
Jos hankkii itse omasta leimikosta puut veistämölle, niin onko kaatoajankohdalla oikeasti merkitystä?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ainahan puun voi kaataa,Omat puut kyllä kannattaa kaataa talvella.Esiisät kaato rak:puut tammi-maaliskuussa,vanhankuun aikaan eipä ole viellä menneet mikskään.Löytyy vanhoja rakennuksia vaikka muille jakaa,nykysistä en olis niin varma.
Wanha kansa kaatoi rakennuspuut ennen helmikuun puoliväliä. Näin puu ei ollut vielä ehtinyt aloittaa kevääseen valmistaumista, eli nostanut juuristosta nesteitä runkoon. Tällöin puuta ei tarvinnut kuivattaa niin pitkään, koska kosteusprosentti oli lähtötasoltaan alhainen. Puu toki kuivattiin. Plussana oli vielä puuaineksen homehtumattomuus kun puuaineksessa ei ole sokeripitoista mahlaa.
Nykyään kun puu & rakennusteollisuudella ei ole oikeasti varaa ajoittaa kaatoa tammi-helmikuulle, puuta kaadetaan ympäri vuoden ja kuivataan koneellisesti
Entäs pihka?
kaataa, mutta jos omaa mökkiä niistä teen, niin silloin en kaada niitä kesällä. Tammi-maaliskuu on paras aika kaataa puut. Silloin puu on "kuolleessa" tilassa, eikä se sinisty ja homehdu kuten kesällä kaadettu puu. Valitettavasti nykyinen tehokkuus ei tahdo antaa mahdollisuutta toimia näin. Vaikka saisit estettyä sinistymien tulemisen ensimmäisenä kesänä, niin tällainen puu on altista sinistymään kostealla syyssäällä, tai jopa vuosien päästä, ellei sitä ole myrkytetty.
Tämän asian ovat esi-isämme huomanneet, eikä siihen ole muutosta tullut, vaikka teollisuus on kuinka kehittynyt. Tuohon kuun asentoon en kyllä usko,
Se kuun asento on hyvin yksinkertanen asia kaikessa luontoon liittyvässä.Jopa raivatessa oikeaan aikaan pääsee vähemmällä.Istutaessa se on viela tärkeämpi.Vuoksi/Luode on hyvä aloitus tälle kuu asialle.
Kyllä voi kaataa nykyään kesälläkin.
Eihän ennen niitä puita olisi saanutkaan pois metsästä muulloin kuin talvella.
Tänäpäivänä sekin käy nätisti työkoneilla.
ja vaativat pidemmän kuivatusajan, ainakin 2 v pitää olla kuivamassa ennenkuin rakennuspouuksi ajattelee.
Siksi ne ennen kaadettiin talvella että niitä sai samantien alkaa laittaa seinäksi kun taloja rakennettiin. Eivät vääntyilleet eivätkä seinät pullistelleet kun teki kuivasta puusta.
niin kauaa. Suurtehoteollisuuden tehoajattelu vaatii nopean rahan kierron.
Ei kun heti kumoon, heti koneen kitaan ja äkkiä tontille, niin saadaan pointsit kotiin!
Kuivaahan isokin puu nykyään koneellisesti jopa viikossa.
Se joka väittää ettei niin ole hyvä(puu vääntyy ,halkeaa...) puhuu tuubaa.
Olen kengittänyt vanhoista hirsitaloista lahoja hirsiä ja kyllä satavuotiaan talon hirsistä yli 50% on sydämmeen asti halki.
Se vain on niin, että puun ulkokehällä on enemmän kutistuvaa solukkoa, kuin sisempänä.
pyörii kuomaseni.
Ei me kaikki voida olla täällä rakennusmestareita. Kuka sitten maksaisi rakennusmestareiden ja muiden virkaa tekevien palkan, jos ei tuottava teollisuus?
ja ilman työntekijöitä,jotka pannaan kortistoon.
Kone tekee saman 3-4 tunnissa minkä ihminen kahdessa viikossa.
Ydinvoimaloita rakennettakoon monta lisää, että saadaan enempi koneita pyörimään ja tuottavuutta lisää.
Tuottavuutta toivottavasti saadaan niin paljon , että koneistuksen takia kortistossa olevillekin voidaan maksaa kunnon kansalaispalkka vastikkeetta kotiin.
kuomaseni, pintapuun kosteus voi olla yli 100%, kun sydänpuu jää n.40%:iin, kutistuminen on siis aikalaiila eilaista, loppupasutuksella saadaan kyllä pinnan halkeama kiinni, jos halutaan, huijaustahan se silti on, halki mikä halki:)
on kehittynyt siinämäärin, ettei sellaista lautatarhaa voi olla kenelläkään, kun sahan tuotanto on esim. 200.000m3/ vuosi, ja tuonkokoisia sahoja on maassamme aika monta, kuten on myös huomattavasti suurempia..
vaikka juhannuksen alla mahlan aikaan tehometsätalouden puut puupuimurilla,pikakuivaa suurtehokuivurilla ja työstää suurteho automaattikoneella heti. Parhaassa tapauksessa mökki on jo asiakkaan tontilla parin viikon päästä puiden kaadosta.
senverran järeää tavaraa, että ovat kuivaamossa n. 7vrk, aika voi olla pitempikin, jos ei alkulämmityksessä ole käytössä höyryä, jolloin kuivaamon olosuhteet kosteus/lämpö, nostetaan höyryn avulla asetusarvoihinsa, eikä aleta kylmästä puusta irroittamaan tarvittavaa kosteutta, koska silloin puu halkeaa..
..kait ne hirret kuivuu, kun antaa tapulissa kuivua jonkin aikaa... Eikä ne väänny paljoakaa..
kuivaskella. Liian hidasta. Sitäpaitsi ne taapelissa pigmentoituu, ehkä vähän harmaantuukin.
Se ruskistuminen on myrkkyä. Huvila ja laurat pittää olla kirkkaita, valkoisia, niin että se huvila näkyy kymmenien kilometrien päähän järvelle tai merelle.
vuoden takaa.
Kaatelin aittaa varren puut helmikuussa ja kuorin ne keväällä ja aloin rakentelemaan. Tunaroin muutaman hirren heti alkuunsa piloille, amatööri kun olen, ja kaadoin niiden tilalle uudet puut kun routa oli jo sulanut maasta, mutta vuosikasvua ei vielä ollut. Kuorin ne samantien ja kuukauden ne ehti kuivua ennen kuin veistelin ne seinälle.
Nää viimeksi kaadetut puut itki pihkaa niin että olivat tosi ikäviä käsitellä. Talvella kaadettujen puiden pintaan pihkaa ei tullut paljoakaan. Samaten ne myöhemmin kaadetut puut otti hometta pintaansa syksyllä, kun muihin sitä ei tullut.
Vanhan kansan nestari sanoi tekelettä arvioidessaan, että kasvuvaiheessa puun solukoissa on enemmän nestettä, joka sisältää sokereita ja muita homeille maittavia ravintoaineita kun taas sydäntalvella puissa on vähän nestettä ja ei juurikaan mahlaa (sokereita). Ja pihka tietysti erittyy korjaamaan vaurioita, kun puun solut ovat keväällä ja kesällä aktiivisena ja yrittävät korjata kuorinnassa syntyneitä vaurioita. Talvipakkasilla soluissa ei ole toimintaa ja pihkaakaan ei erity ja pintasolukko kuivuu umpeen kevään ahavatuulissa.
Minusta ihan järkeenkäypiä selityksiä.
Voi olla, että keällä kaadetussa ja kuivurilla kuivatussa puussa noita ongelmia ei ole, mutta kästyötä jos tekee, niin voi olla parempi uskoa vanhan kansan neuvoja.
Paljon niissä neuvoissa on kyllä legendaa. Esim. siihen, että vesakko pitäis harventaa tietyn kuunvaiheen aikana toukokuussa, en usko pätkääkään. Parempi harventaa juuri silloin, kun lehti on kasvanut lähes täyteen mittaan, eli juhannuksen alla. Sillon on vähiten vararavintoa juuristossa ja juuri ei jaksa puskea uutta vesaa niin kuin toukokuussa lehdettömänä harvennettu puska.
Tästä vesakonraivauksesta tuli kerran ukkojen kanssa väittelyä ja tehtiin molempien oppien mukaan vierekkäisille ja samanlaisille alueille raivaus. Ukkojen toukokkun täydellä kuulla (vai miten ne sen päivän laskikaan) harventama palsta oli paljon pahemmassa turkissa kahden vuoden päästä kun mun juhannusviikolla raivaama. Pitkin hampain partaansa mutisten joutuivat antamaan vetona olleen konjakkipullon. Se olikin tarpeen selityksiä kuunnellessa :)
sopii parhaiten rakennus- ja polttopuiden kaatoon, rakennuspuut pitäisi kaataa tammi- helmikuun aikana. vesakonraivaukselle en tiedä olevan merkitystä kuun asennolla. en uskonut itsekään nuorempana noihin äijien höpinöihin, olen kuitenkin tehnyt kokeita kymmenien vuosien aikana, olen esim. tehnyt metsään halkopinot vierekkäin toisen yläkuun aikana ja toisen alakuussa, olen toistanut sen useampana vuonna peräkkäin ja olen havainnut että yläkuussa tehdyt halot ovat kuivia ja kirkkaita, alakuussa tehdyt sinistyneitä jopa homeessa.
Kyllä se kesällä kaadettu homehtuu helpommin, kuivattiin se miten nopeasti tahansa. Siinä pinnassa olevat homeensyötit eivät katoa kuivauksessa mihinkään ja kun kosteutta saadaan taas, niin home iskee. Tosin, jos puutavaraa ei koskaan päästetä kastumaan, niin saattaa ajan kuluessa nuo aineet haihtua ja liueta pois.
Vai palturia syötit?
tarkoittanee juuri noita puuhun nousseen mahlan sokereita ja muita ravintoaineita, jotka tosiaankin maittavat homesienille.
jos tahtoo niiden sinistyvän, kun märkiä ovat.
Jos rakennuskäytöön puita, niin tammi-maaliskuu aikana kaadettakoon.
Äkkiä vaan puut nurin puupuimurilla kesäaikanakin,automaattikoneen läpi ja tontille vaan.
Näin tekee maan suurimmat yritykset. Raha kiertoon nopeasti. Eihän siinä muuten tienaa.
niin ne tosiaan tekee, toisaalta se on ymmärrettävää, ettei niitä seisokkeja teollisuuteen tule, mutta ei siitä pääse mihinkään ettei niitä kesällä/syksyllä kaatetuista puista ole kunnon rakennuspuiksi, märkiä ne on.
muita puita ei kannata. Jos itsellesi teet, tota noin niinku.