Katsokaa ja ihmetelkää. www.real.fi
Siinäpä se
Asuntomessukohde
81206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
mikäs siinä.. äkkiä katsoen arkkitehtuurista pistää silmään tuo hankala talon muoto joka pakottaa tekemään yläkertaan tuommoisen hölmön käytävän. Lienee tontin ja kaavan aiheuttama kompromissi.
Tuossa aikaisemmin jo ihmeteltiin uuden D3-ehdotuksen vuotoilman lämpöhäviötä, ohjeissa sanotaan että pääsääntösesti käytetään 4 ellei muuta ole osoitettu. Tämän talon laskija oli käyttänyt arvoa 1 mikä tulee varmastikin pitämään paikkansa. Ehdotus kuitenkin sanoo
"3.3.3
Rakennuksen suunnitteluratkaisun lämpöhäviön laskennassa käytetään rakennuksen vuotoilmakertoimena
arvoa nvuotoilma = 0,16 1/h, mikä vastaa ilmanvuotolukua n50 = 4,0 1/h. Tätä pienempää arvoa voidaan
kuitenkin käyttää, jos ilmanpitävyys osoitetaan mittaamalla tai muulla menettelyllä."
eli olisi kiva tietää mikä se tässä käytetty muu menettely on ollut..
Käytävästä tulee pitkä, jos laittaa portaan kerroksen päätyyn.
Niin yksinkertaista se on.
talon pitkulainen muoto ja sijoitus tontilla joka määrää talon "avautumista" johonkin suuntaan on luultavasti kaavasta. Tokihan tuohon yläkertaan olisi saanut avaruutta jättämällä portaan viereisen makkarin pois.
Espoon messuilla oli muuten useampia tällaisia taloja joissa oli yläkerrassa pitkä käytävä joka oli kavennettu vielä ihan minimiin että huoneisiin jäisi edes 9 neliötä.
ei päästä vuotolukuun 1. Valitan pojut.
muovi on kuitenkin ilmaa läpäisemättömämpää kuin kivi. Pelkkää puuyläpohjaa taidetaan käyttää aika vähän.
Vai onko sinulla tutkimustietoa väitteen tueksi?
(Meidän YP muovit on limitetty 400mm ja puristettu yhteen rimoilla yläpuolelta. Eli saumakohdissa rakenne on alapuolinen koolaus - muovit limittäin - 1mm kumisuikale - yläpuolinen rima. Suht tiivis, sanoisin. Harvat niittaukset teipattu, läpiviennit solukumin läpi, kaikki alapuolen koolaukset ammuttu niin että kattotuoli alapaarteen ja koolauksen välissä on kumikaistale.)
vuotoluku on aluksi luokkaa 2. Ajan mittaan se ei parane tai pysy ennallaan, vaan vääjäämättä heikkenee. Mitä useampi materiaali, sitä huonompi juttu. Täydellistä taloa ei vielä ole keksitty, mutta jos ajattelee talolleen vaikkapa 100 vuoden elinkaarta, on Siporex riskittömin vaihtoehto: materiaalia ja rakennustapaa on testattu kyllin kauan, eikä vain Suomessa. Hybridikivitalojen testimatka on vasta alussa. Ei millään pahalla, mutta näin se vain on. Minulle 300000 euroa on senh verran iso raha, että kaikkien riskien minimointi käy useinkin mielessä. Terv. Sipokaupat tehnyt setämies.
niistä muoveista ja villoista yhtä puppua,
kerää sinä vuotoja siinä välillä.
Kyllä variax tai siporex on yläpohjana ehdoton.
että jonkun tietyn rakenteen vuotolukua ei voida määrittää ihan noin yksinkertaisesti. Ellei siten joku vedenpitävästi todista että maailmassa ei ole rakennettu yhtään kevytyläpohjaista harkkotaloa jonka vuotoluku olisi nyt esim 1. Edelleen on kyseenalaista tehdä energiatodistusta talosta esim vuotoluvulla 1 jos sitä ei ole mitattu, koska suunnitteluvaiheessa ei voida sulkea hutelointia pois työmaalla.
Materiaalien vanheneminen on ihan tosiasia, mutta toisaalta olettaisin että sipo käyttäytyy kuin muukin betoni isoina pintoina eli siihen tulee liikuntahalkeamia. Meidän välipohjan onteloiden juotosvalut on revenneet useasta kohtaa joten ne eivät ole enää tiiviitä (mestari sanoi että niin ne vaan tekevät kun asiasta huolestuin), joten olettaisin että samaa tapahtuu myös kiviyläpohjassa jossain mitassa.
Kyllä sipo on varmasti ihan hyvä ja testattu materiaali, mutta eristeharkkotalojakin on jo tehty 30 vuotta ja ei niissäkään ole mitään katastrofia vielä nähty.
Tällä palstalla on ollut vaan viime aikoina aika paljon kirjoituksia joissa on mun mielestäni lähdetty perustelemaan sipon hyvyyttä foliopipoargumenteilla kuten hengittävyys, kosteuden tasaus ym.. ja sitten on kiistetty selkeästi mitattavien suureiden merkitystä. Tässä tiiviysjutussa on vähän samaa ilmaa kun ei oikein kellään ole pistää faktaa pöytään.