Tiivistelmä Aftygroupin (16 henkilöä) 5:stä päivästä Budapestissä maaliskuussa
To 20.03.2003
Aamupäivällä perillä. Huoneet saatiin heti. Iltapäivällä Aurinkomatkojen kaupunki-info, joka kannattaa kuunnella, jos ei ennen ole käynyt.
Illalla matkakumppaneille ladyn 50 vee vastaanotto hotellin ravintolan nurkkasopukassa. Törley-kuoharit tässä Mercure Koronassa **** olivat ihan Suomen hinnoissa (n. 20 euroa/pullo).
Juhlaillallinen Sir Lancelot ravintolassa http://www.sirlancelot.hu/eng.htm oli kokemuksen arvoinen. Sormin syötiin, onneksi oli etukäteen Savett pakkauksia varattu riittävästi mukaan. Pöytävarauksen tein netissä ja kävin iltapäivällä vielä varmistamassa ja valkkaamassa viinit. Siellä oli ohjelmaakin, joka alkoi klo 21.00, mutta meistä osa jo läksi pois ennen sitä, koska aloitimme klo 18.00. Koko illallisen hinta oli noin 23 euroa/hlö. Söimme valmiin ateriakokonaisuuden, Red Knights Mealin, ruokaa oli paljon, ei läheskään kaikkea jaksettu syödä.
Pe 21.03.2003
Matkanjärjestäjän kaupunkikiertoajelu, jolla saa toki pääpiirteisen kuvan kaupungista. Kannattaa kuitenkin tilata Unkarin matkailutoimistosta http://www.unkarinmatkailu.fi/ jo etukäteen kaikkea mahdollista, mikä matkalla tuntuu kiinnostavan. Etukäteen esim. kaupunkikarttaan tutustumalla on jo puoli tai lähes koko päivänmitan edellä muita matkakumppaneita. Iltapäivällä käveltiin kävelykatu Vaci Utca päästä päähän molemmin päin, koska asuttiin toisessa päässä. Gerbeaudin kahvilassa käytiin kahveilla. Tosi upea paikka, jos ei raaski kahveja juoda niin voi vaikka kävellä läpi. On se noissa miljoonakaupungeissa kahvilakulttuurikin ihan eri luokkaa kuin täällä kirkonkylällä.
Netin Budapest-sivuilla puhutaan ja mainostetaan Budapest-Cardia, jolla saa esim. kolmen päivän (4.500 HUF = 18,94 euroa) vapaan kulkuoikeuden kaikkiin julkisiin kulkuvälineisiin ja vapaan pääsyn museoihin ja joihinkin muihin paikkoihin. Oppaamme kertoi heti, että Budapest-Cardin osto kannattaa vain silloin, jos aikoo käydä 4-5 museossa. Jos aikoo kiertää museot kaukaa niin silloin kannattaa ostaa 1, 3 tai 7 päivän pelkkä matkalippu (Hetijegy) jolla saa liikkua julkisissa kulkuvälineissä. Me ostimme 7 päivän lipun, joka maksoi 2.250 HUF = n. 9,5 euroa. (Tuli halvemmaksi kuin 3 pv 1 pv). Lippua myydään mm. metron risteysasemien myyntikojuissa.
Illallinen syötiin Vaci Utcan Kauppahallin puoleisessa päässä olevalla sivukadulla olevassa täällä netissä paljon puhutussa ja AM:n oppaankin suosittelemassa FATAL-ravintolassa. Ruoka toki oli suhteellisen hyvää ja annokset tosi isoja, mutta paikasta jäi viiden iltamme huonoin mielikuva. 16 hengen porukkamme oli kolmessa eri pöydässä (sinänsä selvää, koska pöytävarausta emme etukäteen tehneet), ruoka tuli hämmästyttävän nopeasti tilauksen jälkeen. Seurueessamme oli yksi keittiöalan ammattihenkilö, joka havaitsi, että kaikki mitä tilasimme oli etukäteen valmistettu ja tilauksen jälkeen kuumassa öljyssä keitetty äkkiä kuumaksi. Sen verran toistemme lautasilta söimme, että totesimme eri sapuskatkin aika lailla saman makuisiksi. Henkilökunta oli paikassa ilmeisesti opetettu siihen, että mahdollisimman paljon asiakkaita sisään ja mahdollisimman paljon heti ruoan jälkeen ulos. Sillä markkinapaikalla ja sillä maineella mikä Fatalilla esim. täällä netissä on asiakkaita varmasti riittää ilta illan jälkeen, mutta meille riitti yksi kerta.
La 22.03.2003
Pakko oli käydä aamupäivällä tsekkaamassa WestEnd ostoskeskus kaikkine neljine satoine putiikkeineen. Näin niin kuin miespuoleisena jäi mieleen pelkästään sisääntuloaulan kolmeen kerrokseen ulottuva Niagara- vai olikohan se Viagara- vesiseinäputous ja jossain sisemmällä ollut tietokoneohjattu suihkulähde, niin ja tietenkin ne pari kuppilaa, joissa lankomiehen kanssa nautimme virkistävät melkein keskipäivän oluet ladyjen ollessa hiplaamassa putiikeissa.
Iltapäivällä miltei koko porukkamme läksi Schezenyin kylpylään. Opas kertoi, että siellä saattaa mennä kaikki hyvin tai sitten ei. Kannattaa mennä eläintarhan vastapäätä olevasta ovesta sisälle, oikealla olevalle kassalle. Kassarouvat eivät puhu juuttaan maan vieraita kieliä. Käytä sormimerkkejä ja yleismaailmallisia ilmauksia; esim, minä näytin neljäätoista sormea ja sanoin maagiset sanat ”cabin” ja ”hütte” sain kuin sainkin 14 hengelle magneettikortit noin 25 minuutin söhellyksen jälkeen (loppusumma ei täsmännyt ja kassarouva leikkeli laskunauhaa ja yritti vertailla sitä magneettilappujen numeroihin, lopulta luovutti ja tyrkkäsi kaikki kortit ja näytti elekielellä, että menkää. Pukuhuonekoppijuttu on kokemus sinänsä, paikalla on henkilökuntaa, joka auttaa. Koko homman vitsi on siinä, että aika ostetaan kahdeksi tunniksi. Pois lähtiessä mennään ulko-oven vasemman puoleisen kassan kautta, jos olet ollut pidempään kuin kaksi tuntia, maksat lisää, jos lyhyemmän aikaa, saat rahaa takaisin. Kylpylässä on pienen melko mitään sanomattoman oven takana lukuisia sisäaltaita, saunoja ja porealtaita. Kannattaa seurata, minne ihmiset kulkee. Isossa kylmäaltaassa ei saa uida ilman uimalakkia. Lämminvesialtaassa, joka oli suosituin saa lillua vaikka meikit naamalla.
Illallinen oli AM:n jokiristeilyillallinen. Hyvää ruokaa. Onneksi oltiin ihan ekat, jotka pääsivät seisovaan pöytään käsiksi. Se mikä loppui, se loppui, lisää ei tullut. Toki ruokaa oli yllin kyllin, mutta esim. pienet savustetut kalat, joita ”muikuiksi epäilimme” loppuivat heti. Kaiken kaikkiaan ruokaa jäi seisovaan pöytään syömättäkin.
Mustalaismusiikki ja tanssiesitykset tekivät illasta hintansa arvoisen.
Su 23.03.
Puolen päivän aikaan osa porukkaamme matkusti bussilla 16, joka lähti muistaakseni Ferencieck-aukion laidalta, House of Hungarian Wines kellariin http://www.kertnet.hu/mbh/indexa.htm . Netistä löydettynä odotukset olivat ikivanhasta kellarista, totuus oli kuitenkin toinen; kellari oli pari vuotta vanha, upea kokemus silleenkin. Tarjolla 7000 pulloa, 500 eri viiniä, joista 50 sai maistella kun maksoi 13 €, siitä sai lasin muistoksi mukaan. Jos ei halunnut maistaa, sai mukaan korin , johon voi valkata haluamansa viinit. Maistelijat sai mukaansa myös pienen leipäpakkauksen.
Illallinen oli melko lähellä kylpylää Bagolyvar-ravintolassa. Tämä Pöllönlinna ravintola on kaupungin kalleimman ravintolan Gundelin ”tytär- / sisar- / tai joku muu läheis”- mutta paljon edullisempi ravintola. Ruoka oli hinta-laatusuhteeltaan hyvä ja edullista.
Ma 24.03.
Koko päivä seurueellemme vapaa. Käytettiin hyväksi matkalippujamme ja ajeltiin ratikalla edestakaisin pitkin kaupunkia. Illallinen sovittiin syötäväksi Matias-kellarissa lähellä Elisabeth-siltaa, jossa yksi seurueestamme käynyt n. 20 vuotta sitten. Päivä oli lämmin, päästiin avaamaan terassikausi Tonavan rantaravintolassa. Lounaaksi melkein kauppahallia vastapäätä olevassa olkilattiaisessa For Sale-pubissa, gulashi 2 hengelle tuli niin suuressa kulhossa, että siitä söi kolme ja tähteeksikin jäi.
Matias-kellari oli luku sinänsä. Kallein ateria, mitä siellä syötiin, mutta Suomen hintatasoon verrattuna suurin piirtein samaa luokkaa. Viinipullo maksoi n. 20 €.
To 20.03.2003
Aamupäivällä perillä. Huoneet saatiin heti. Iltapäivällä Aurinkomatkojen kaupunki-info, joka kannattaa kuunnella, jos ei ennen ole käynyt.
Illalla matkakumppaneille ladyn 50 vee vastaanotto hotellin ravintolan nurkkasopukassa. Törley-kuoharit tässä Mercure Koronassa **** olivat ihan Suomen hinnoissa (n. 20 euroa/pullo).
Juhlaillallinen Sir Lancelot ravintolassa http://www.sirlancelot.hu/eng.htm oli kokemuksen arvoinen. Sormin syötiin, onneksi oli etukäteen Savett pakkauksia varattu riittävästi mukaan. Pöytävarauksen tein netissä ja kävin iltapäivällä vielä varmistamassa ja valkkaamassa viinit. Siellä oli ohjelmaakin, joka alkoi klo 21.00, mutta meistä osa jo läksi pois ennen sitä, koska aloitimme klo 18.00. Koko illallisen hinta oli noin 23 euroa/hlö. Söimme valmiin ateriakokonaisuuden, Red Knights Mealin, ruokaa oli paljon, ei läheskään kaikkea jaksettu syödä.
Pe 21.03.2003
Matkanjärjestäjän kaupunkikiertoajelu, jolla saa toki pääpiirteisen kuvan kaupungista. Kannattaa kuitenkin tilata Unkarin matkailutoimistosta http://www.unkarinmatkailu.fi/ jo etukäteen kaikkea mahdollista, mikä matkalla tuntuu kiinnostavan. Etukäteen esim. kaupunkikarttaan tutustumalla on jo puoli tai lähes koko päivänmitan edellä muita matkakumppaneita. Iltapäivällä käveltiin kävelykatu Vaci Utca päästä päähän molemmin päin, koska asuttiin toisessa päässä. Gerbeaudin kahvilassa käytiin kahveilla. Tosi upea paikka, jos ei raaski kahveja juoda niin voi vaikka kävellä läpi. On se noissa miljoonakaupungeissa kahvilakulttuurikin ihan eri luokkaa kuin täällä kirkonkylällä.
Netin Budapest-sivuilla puhutaan ja mainostetaan Budapest-Cardia, jolla saa esim. kolmen päivän (4.500 HUF = 18,94 euroa) vapaan kulkuoikeuden kaikkiin julkisiin kulkuvälineisiin ja vapaan pääsyn museoihin ja joihinkin muihin paikkoihin. Oppaamme kertoi heti, että Budapest-Cardin osto kannattaa vain silloin, jos aikoo käydä 4-5 museossa. Jos aikoo kiertää museot kaukaa niin silloin kannattaa ostaa 1, 3 tai 7 päivän pelkkä matkalippu (Hetijegy) jolla saa liikkua julkisissa kulkuvälineissä. Me ostimme 7 päivän lipun, joka maksoi 2.250 HUF = n. 9,5 euroa. (Tuli halvemmaksi kuin 3 pv 1 pv). Lippua myydään mm. metron risteysasemien myyntikojuissa.
Illallinen syötiin Vaci Utcan Kauppahallin puoleisessa päässä olevalla sivukadulla olevassa täällä netissä paljon puhutussa ja AM:n oppaankin suosittelemassa FATAL-ravintolassa. Ruoka toki oli suhteellisen hyvää ja annokset tosi isoja, mutta paikasta jäi viiden iltamme huonoin mielikuva. 16 hengen porukkamme oli kolmessa eri pöydässä (sinänsä selvää, koska pöytävarausta emme etukäteen tehneet), ruoka tuli hämmästyttävän nopeasti tilauksen jälkeen. Seurueessamme oli yksi keittiöalan ammattihenkilö, joka havaitsi, että kaikki mitä tilasimme oli etukäteen valmistettu ja tilauksen jälkeen kuumassa öljyssä keitetty äkkiä kuumaksi. Sen verran toistemme lautasilta söimme, että totesimme eri sapuskatkin aika lailla saman makuisiksi. Henkilökunta oli paikassa ilmeisesti opetettu siihen, että mahdollisimman paljon asiakkaita sisään ja mahdollisimman paljon heti ruoan jälkeen ulos. Sillä markkinapaikalla ja sillä maineella mikä Fatalilla esim. täällä netissä on asiakkaita varmasti riittää ilta illan jälkeen, mutta meille riitti yksi kerta.
La 22.03.2003
Pakko oli käydä aamupäivällä tsekkaamassa WestEnd ostoskeskus kaikkine neljine satoine putiikkeineen. Näin niin kuin miespuoleisena jäi mieleen pelkästään sisääntuloaulan kolmeen kerrokseen ulottuva Niagara- vai olikohan se Viagara- vesiseinäputous ja jossain sisemmällä ollut tietokoneohjattu suihkulähde, niin ja tietenkin ne pari kuppilaa, joissa lankomiehen kanssa nautimme virkistävät melkein keskipäivän oluet ladyjen ollessa hiplaamassa putiikeissa.
Iltapäivällä miltei koko porukkamme läksi Schezenyin kylpylään. Opas kertoi, että siellä saattaa mennä kaikki hyvin tai sitten ei. Kannattaa mennä eläintarhan vastapäätä olevasta ovesta sisälle, oikealla olevalle kassalle. Kassarouvat eivät puhu juuttaan maan vieraita kieliä. Käytä sormimerkkejä ja yleismaailmallisia ilmauksia; esim, minä näytin neljäätoista sormea ja sanoin maagiset sanat ”cabin” ja ”hütte” sain kuin sainkin 14 hengelle magneettikortit noin 25 minuutin söhellyksen jälkeen (loppusumma ei täsmännyt ja kassarouva leikkeli laskunauhaa ja yritti vertailla sitä magneettilappujen numeroihin, lopulta luovutti ja tyrkkäsi kaikki kortit ja näytti elekielellä, että menkää. Pukuhuonekoppijuttu on kokemus sinänsä, paikalla on henkilökuntaa, joka auttaa. Koko homman vitsi on siinä, että aika ostetaan kahdeksi tunniksi. Pois lähtiessä mennään ulko-oven vasemman puoleisen kassan kautta, jos olet ollut pidempään kuin kaksi tuntia, maksat lisää, jos lyhyemmän aikaa, saat rahaa takaisin. Kylpylässä on pienen melko mitään sanomattoman oven takana lukuisia sisäaltaita, saunoja ja porealtaita. Kannattaa seurata, minne ihmiset kulkee. Isossa kylmäaltaassa ei saa uida ilman uimalakkia. Lämminvesialtaassa, joka oli suosituin saa lillua vaikka meikit naamalla.
Illallinen oli AM:n jokiristeilyillallinen. Hyvää ruokaa. Onneksi oltiin ihan ekat, jotka pääsivät seisovaan pöytään käsiksi. Se mikä loppui, se loppui, lisää ei tullut. Toki ruokaa oli yllin kyllin, mutta esim. pienet savustetut kalat, joita ”muikuiksi epäilimme” loppuivat heti. Kaiken kaikkiaan ruokaa jäi seisovaan pöytään syömättäkin.
Mustalaismusiikki ja tanssiesitykset tekivät illasta hintansa arvoisen.
Su 23.03.
Puolen päivän aikaan osa porukkaamme matkusti bussilla 16, joka lähti muistaakseni Ferencieck-aukion laidalta, House of Hungarian Wines kellariin http://www.kertnet.hu/mbh/indexa.htm . Netistä löydettynä odotukset olivat ikivanhasta kellarista, totuus oli kuitenkin toinen; kellari oli pari vuotta vanha, upea kokemus silleenkin. Tarjolla 7000 pulloa, 500 eri viiniä, joista 50 sai maistella kun maksoi 13 €, siitä sai lasin muistoksi mukaan. Jos ei halunnut maistaa, sai mukaan korin , johon voi valkata haluamansa viinit. Maistelijat sai mukaansa myös pienen leipäpakkauksen.
Illallinen oli melko lähellä kylpylää Bagolyvar-ravintolassa. Tämä Pöllönlinna ravintola on kaupungin kalleimman ravintolan Gundelin ”tytär- / sisar- / tai joku muu läheis”- mutta paljon edullisempi ravintola. Ruoka oli hinta-laatusuhteeltaan hyvä ja edullista.
Ma 24.03.
Koko päivä seurueellemme vapaa. Käytettiin hyväksi matkalippujamme ja ajeltiin ratikalla edestakaisin pitkin kaupunkia. Illallinen sovittiin syötäväksi Matias-kellarissa lähellä Elisabeth-siltaa, jossa yksi seurueestamme käynyt n. 20 vuotta sitten. Päivä oli lämmin, päästiin avaamaan terassikausi Tonavan rantaravintolassa. Lounaaksi melkein kauppahallia vastapäätä olevassa olkilattiaisessa For Sale-pubissa, gulashi 2 hengelle tuli niin suuressa kulhossa, että siitä söi kolme ja tähteeksikin jäi.
Matias-kellari oli luku sinänsä. Kallein ateria, mitä siellä syötiin, mutta Suomen hintatasoon verrattuna suurin piirtein samaa luokkaa. Viinipullo maksoi n. 20 €.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen ollut pari kertaa paikan päällä ja itse pidän erityisesti kylpylöistä. Esim. Gellert kannattaa katsoa, mutta kannattaa varautua henkisesti saksalaisiin nahkahousumiehiin...