BIO-vanhemmille *lue*

Tarkoititko tätä artikkelia???

Alussa oli kirjoitusta adoptiosta, jätin sen osan pois...

Sijaisvanhemmuus on erilaista vanhemmuutta, koska lapsen biologinen perhe säilyy lapsen elämässä sijoituksen jälkeenkin. Lapsen vanhemmilla on voinut olla alkoholiongelmaa tai mielenterveysongelmia, joiden vuoksi he eivät jaksa huolehtia lapsen tarpeista. Lapsi on voinut joutua olemaan pieni aikuinen joka on huolehtinut vanhemmistaan. Joskus vanhemmat itse pyytävät apua tilanteeseen, mutta usein huolen huomaa paremmin ulkopuolelta.

Opettaja, päiväkodin työntekijä tai sukulainen voi tehdä ilmoituksen sosiaalityöntekijälle. Ilmoituksen voi tehdä halutessaan nimettömänä. Asia valmistellaan usein perheen kanssa huolella, mutta joskus on tehtävä kiireellinen huostaanotto, jossa lapsi haetaan kotoaan heti. Tällöin lapsi menee kriisiperheeseen tai lastenkotiin ennen kuin päätetään minne hänet sijoitetaan. Jos vanhemmat ovat valmiita yhteistyöhön, kaikki sujuu paremmin.

Pakkohuostaanotto on raskas lapselle, vanhemmille ja työntekijöille. Paras tilanne on silloin kun vanhemmat ymmärtävät omien voimiensa loppuneen, ja antavat lapselle luvan mennä asumaan uuteen perheeseen tilapäisesti tai pysyvästi. Lapset ovat lojaaleja omille vanhemmilleen loppuun asti. Oman lapsen pois antaminen on todella vaikea kokemus, ja tässä tilanteessa perheelle pitäisi tarjota paljon tukea.

Kun lapsi huostaanotetaan, hänet sijoitetaan perheeseen tai lastenkotiin. Alku on sijoituksessakin vaikea. Sijaisperheet on useimmiten koulutettu (Pride-valmennus) tähän vaativaan vanhemmuuteen, ja he saavat myös tukea sosiaalityöntekijöiltä. Sijaisperheet voivat toimia joko suoraan kunnan alaisuudessa tai Pelastakaa lasten sijaisperheenä. Sijaisperheiden valintaan kiinnitetään erityistä huomiota eli perheen soveltuvuutta tehtävään arvioidaan tarkkaan.

Sijaisvanhemmat joutuvat olemaan oikeita tiimityöntekijöitä, koska he pitävät yhteyttä lapsen biologiseen sukuun, sosiaalityöntekijöihin ja usein myös esimerkiksi perheneuvolaan. Alku voi olla riitaisaa, jos biologiset vanhemmat vastustavat huostaanottoa. Osa sijoituksista sujuu hyvässä yhteistyössä. Jatkossa osa biologisista vanhemmista pystyy pitämään yhteyttä lapseensa, ja joskus lapset palaavat takaisin biologiseen kotiin. Monesti vanhempien ongelmat kuitenkin aiheuttavat sen, että he eivät jaksa pitää lapseen niin paljon yhteyttä kuin haluaisivat. Välit voivat kokonaankin katketa.

Sijaisvanhempien on tärkeää yrittää säilyttää lapsen suhde biologisiin vanhempiin vähintään mielikuvissa ja keskusteluissa, ja pitää yhteyttä niihin sukulaisiin jotka haluavat olla lapsen elämässä. Sijaisvanhemmuudesta maksetaan korvausta, mutta se kattaa lähinnä lapsen elämisen perheessä eikä ole varsinaista palkkaa. Itse arvostan sijaisvanhempia kovasti. Heillä on niin paljon rakkautta että he pystyvät aloittamaan tämän haastavan vanhemmuuden.

Alussa lapsi voi käyttäytyä esimerkillisin hyvin koska hän ostaa hyväksyntää eikä uskalla näyttää negatiivisia tunteita. Vasta kun lapsen olo on turvallinen, hän uskaltaa kiukuta. Sijaisvanhempien tulee olla valmiita vastaanottamaan lapsen kiukku ja monet itkut. Sijaisvanhemmuus voi kuitenkin olla erityisen palkitsevaa kun he näkevät lapsen toipumisen ja voittavat hänen kiintymyksensä. Haastavan alun jälkeen myös sijaisperheessä voidaan elää seesteistä elämää iloineen ja suruineen.

Tukiperhe on avohuollon lastensuojelun toimenpide. Tukiperheellä tuetaan perhettä jaksamaan ja pysymään yhdessä. Tukiperhetyö on ennaltaehkäisevää työtä parhaimmillaan. Perheessä voi olla hetkellinen kriisi esimerkiksi avioero. Tai perheen vanhemmilla voi olla pitkään jatkuneita sairauksia, fyysisiä tai henkisiä. Suku on usein kaukana tai ei ole ketään jolta voisi saada apua. Tukiperhe tulee näin korvaamaan luonnollisia verkostoja. Tukiperhe antaa perheelle tai yksinhuoltajalle omaa aikaa ja lepoa.

Tukiperheen voi saada oman kunnan tai Pelastakaa lasten kautta. Tukiperhe voi olla millainen perhe tahansa, jolla on halua ja voimia ottaa kotiinsa lapsia esimerkiksi yhdeksi viikonlopuksi kuukaudessa. Myös tukiperheiden soveltuvuus arvioidaan vähintään sosiaalityöntekijän tekemällä kotikäynillä. Tukiperheenä riittää että elää lapsen kanssa tavallista arkea ne päivät kun hän on kylässä –ylimääräisiä juhlanumeroita ei tarvita ainakaan joka kerralle. Tukiperheeseen tulevat lapset ovat 1-14-vuotiaita, useimmiten leikki- tai kouluikäisiä.

Meille tukiperheenä oleminen on antanut kasapäin ihania muistoja lasten kanssa. Alussa pohdimme miten yhteistyö lasten äitien kanssa alkaisi sujumaan, mutta molemminpuolinen arvostus ja luottamus on antanut yhteistyölle hyvän pohjan. Äideille ei ole ollut helppoa jättää lapsiaan aluksi aika vieraaseen paikkaan.

Tutustumisen on aloitettu tapaamisella jossa perhe ja sosiaalityöntekijä ovat tulleet meidän kotiimme, seuraavalla kerralla lapset ovat jääneet muutamaksi tunniksi kyläilemään, ja lopulta sitten yhdeksi yöksi. Kun lapset ovat seuraavilla kerroilla oikein odottaneet meille pääsyä, on vanhemman helppo tuoda lapset. Usein vanhemmat tuntevat syyllisyyttä siitä etteivät itse jaksa. Kenekään ei tarvitse jaksaa yksin! Useimmiten meillä on ollut sovittuna yksi viikonloppu kuukaudessa ja kesällä yksi lomaviikko. Kestot sovitaan kuitenkin jokaisessa tapauksessa erikseen sosiaalityöntekijän avustuksella.

Oman kokemukseni mukaan tukiperheenä on ollut aika helppoa ja palitsevaa, koska viikonloppuvanhemmuus ei vaadi ottamaan vastuuta lapsen arjesta. Lapselta saa niin paljon! Pulkkamäet, metsäretket, pihaleikit, uiminen.. Lapsi rakastaa kaikkea mitä hänen kanssaan tehdään. On tärkeää että lapsi todella huomataan ja hänelle on aikaa. Tukiperhe pystyy olemaan parhaimmillaan kaksi välittävää aikuista lisää lapsen elämään. Myös yksinäinen aikuinen voi alkaa tukiperheeksi, mutta pariskuntia suositaan sen vuoksi, että tuettavat lapset elävät usein yksinhuoltajaperheessä.

Tukiperheessä he saavat myös toisen sukupuolen mallia ja parisuhteen mallia. Suhde tuettavaan perheeseen voi loppua milloin mistäkin syystä, mutta parhaimmassa tapauksessa suhde kantaa aikuisuuteen saakka.

Sekä adoptiosta, sijaisvanhemmuudesta että tukiperhevanhemmuudesta voit saada lisätietoa Pelastakaa Lasten työntekijöiltä tai oman kuntasi tai kaupunkisi sosiaalityöntekijöiltä. Adoptiosta voit etsiä tietoa myös Interpedialta ja Helsingin kaupungilta.

Tervetuloa tutustumaan Mielihuvituksen nettipuotiin, josta löytyy kotimaista lastenvaatteita ja erityisen paljon ihania hattuja koko perheelle! Meiltä löydät lahjoja, jotka varmasti ilahduttavat saajaansa. Myös lahjakortteja!

Artikkeli: © Sanna Savonen, Psykologi/Mielihuvitus.

sossujen koulutustilaisuudesta Oulusta, löytyy tuosta alta ketjusta "Sossuja yritetään kouluttaa" ketjusta.

Tulee nimittäin paljon päinvastaistakin tietoa kuin tuo iänikuinen vanhentunut soopa, mitä mainitsemassasi artikkelissa jauhetaan.