varo

Kun elämän solmut aukeavat,
on ihmisellä vaaran paikka.
Kun on elänyt tarpeeksi kauan pimiössä,
vain omia kuviaan kehitellen,
Ei enää tajua, että muutkin ovat
kehittäneet omia kuviaan samaan aikaan.

Ja kun pimiön verho raottuu,
silmät eivät pidä auringosta,
korvat eivät tykkää äänistä,
eikä tajunta anna oikeita viestejä.
Pimiön turva muuttuu turvattomuudeksi.

Niin monella tavalla voi ihmiseen tehdä
syviä haavoja.
Tahallaan tai vahingossa.
Eikä haavan aiheuttaja suinkaan ole
omasta mielestään tehnyt mitään.
Tai jos onkin, niin hän ei sitä tunnusta.

Pimiön lapsi harhailee, valon ollessa
hänelle pimeää.
Löytämättä perille,
ei edes tien alkua ole näkyvissä.
Kuinka noin voi selvitä?
Ei varmaan mitenkään.

Mutta lapsi ei anna periksi,
hän kaatuu ja nousee ja eräänä
päivänä hän huomaa, että
valo ei olekaan enää liian kirkas,
vaan sopiva, eikä se enää pelota.

Kuinka hän jaksaa ja selviytyy,
jos häntä ei tueta?
Kyllä hän selviää ja viimeiset voimansa
hän käyttää pimeyden tuhoamiseen.
Pimeys, se paska,
ei vielä vain tiedä sitä.
2140
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

se tietenkin on. Ajatuksia herättävä runo.

Äänestä

on tuttu sieluntila minullekin. Samoin olen tuollaisen pimeyden jälkeen vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa nähnyt kaiken toisin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


merimiessolmu kirjoitti:

Kun elämän solmut aukeavat,
on ihmisellä vaaran paikka.
Kun on elänyt tarpeeksi kauan pimiössä,
vain omia kuviaan kehitellen,
Ei enää tajua, että muutkin ovat
kehittäneet omia kuviaan samaan aikaan.

Ja kun pimiön verho raottuu,
silmät eivät pidä auringosta,
korvat eivät tykkää äänistä,
eikä tajunta anna oikeita viestejä.
Pimiön turva muuttuu turvattomuudeksi.

Niin monella tavalla voi ihmiseen tehdä
syviä haavoja.
Tahallaan tai vahingossa.
Eikä haavan aiheuttaja suinkaan ole
omasta mielestään tehnyt mitään.
Tai jos onkin, niin hän ei sitä tunnusta.

Pimiön lapsi harhailee, valon ollessa
hänelle pimeää.
Löytämättä perille,
ei edes tien alkua ole näkyvissä.
Kuinka noin voi selvitä?
Ei varmaan mitenkään.

Mutta lapsi ei anna periksi,
hän kaatuu ja nousee ja eräänä
päivänä hän huomaa, että
valo ei olekaan enää liian kirkas,
vaan sopiva, eikä se enää pelota.

Kuinka hän jaksaa ja selviytyy,
jos häntä ei tueta?
Kyllä hän selviää ja viimeiset voimansa
hän käyttää pimeyden tuhoamiseen.
Pimeys, se paska,
ei vielä vain tiedä sitä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu