jack russell

russelin
ja kun osti "kun ei tajunnut!" ja ei vienyt metälle, teki talon kaluston uusiksi.
ja oli paha suinen kun ei päässyt purkamaan energiaa.

tuo koulutettavuus paljon luonteesta,siis koiran.
Meillä on kaksi russelia,ovat kuin yö ja päivä.Molemmat ovat kyllä kilttejä ja ihmisrakkaita,mutta toinen ei ole lainkaan kiinnostunut opettelemaan mitään,toinen taas seuraa ja kuuntelee innolla.
Mitään huonekaluja tai muutakaan eivät ole tuhonneet koskaan,eivätkä pode mitään eroahdistusta.
Toinen rakastaa puruluita yli kaiken ja toinen kong-leluja.Pallot ja vetolelut ovat molempien suosikkeja.Jos pennusta saakka on toinen koira läsnä niin ainakin sopeutuu.Meille tuo uros tuli aikuisena ja hyvin tulee meiän nartun kans toimeen.Toisia kiinnostaa metsänelävät ja toisia ei,ehkäpä koulutettavissa osittain?Mainettaan parempi ja melko helppo rotu sanoisin.Ja valtavasti kaipaavat sylissä oloa ja hellyyttä,tahtovat osallistua kaikkeen toimintaan,pihanhoidosta saunomiseen.

Tervehdys,

Meillä on vähän yli vuoden ikäinen pienikokoinen russelipoika. Tähän mennessä sessu ei ole hajottanut mitään huonekalija mutta kaikkee pientä on satunnaisesti syönyt kuten dvd-levyjä ja maton reunoja mutta eiköhän kaikki alle vuoden ikäiset koirat pureskele ymmärtämättömyyttään kaikkea mitä kohdalle sattuu.

Minulle tämä koira on ensimmäinen koskaan mutta ihan hyvin on sujunut kasvatus. Temppuja varmasti oppisi vaikka kuinka paljon mutta hivenen kissamaisen luonteensa takia ei suostu niitä tekemään vaikka osaisikin. Tällä hetkellä sujuu helposti istuminen, maahan ja kieri. Tassuakin antaa muttei suostu istumaan samaan aikaan:)

Kaikenkaikkiaan mahtava koira. Ei väsy ikinä totaalisesti, pitkän lenkin jälkeen makoilee vaan tavallista enemmän. Osaa myös olla rauhassa sillon kun ei isäntäväki jaksa heittää palloa. Päivittäin pitää käyttää purkamassa energiaa keskimäärin tunnin verran tai muuten koira raapii ovella tunnin välein eli sitten sitä käyttää pissalla kokoajan, osaa nimittäin vaatia sitkeästi ulospääsyä... Nykyään sessu on jo oppinut lenkkeilemään pyörän vieressä eli jos on itsellä oikein kiire niin sitten voi käydä esim. puoli tuntia juoksuttamassa polkupyörällä ja koira on tyytyväinen.

Koiramme ei tule toimeen muiden koirien oikeastaan ollenkaan vaan ajattelee, että reviiri kulkee hänen mukanaan:) Koirapuistossa ei ole nyt pystytty käymään, jos sielä on ollut muita koiria, koska siitä tulee järjestelmällisesti aivan älytön rähinä ja itseäni pelottaa, että jossain vaiheessa 10x isompi koira liiskaa ärsytettynä sessumme hengiltä.

11 kk vauvamme kanssa sessu on varovainen ja vaikuttaa jopa hieman pelkäävän vauvaa, joka tykkää läpsiä koiraa tilaisuuden tullessa. Välillä koira on vauvalle hieman murahtanut mutta siitä on aina toruttu ja koira on kuitenkin nöyrästi väistänyt tilannetta ilman torumistakin.

Russelimme ei välttämättä aina tee täysin niinkuin käsketään mutta tietää kyllä tarkkaan mitä ei saa tehdä ja pelkkä katse riittää usein lopettamaan kielletyn asian tekemisen.

Kaikista pikkuvioista huolimatta koiramme on aivan mahtava persoona, joka on ihmisten seurassa aina iloinen, pirteä ja tulee syliin/kautta viereen mahd usein. Eroahdistusta ei millään tavoin ilmaise ja kotiin tullessamme koira on aina järjettömän onnellisen oloinen:)

Minulla itsellä on kolmen vuoden ikäien russeli tyttö. Se ei ole ikinä tuhonnut mitään, opetettiin pienestä pitäen puruluille niin ei ole tarvinnut "tuhoamisvietistä" kärsiä. Korostan, ettei vain russelit ole kovia tuhoamaan, vaan aivan varmasti koirat rotuun katsomatta voivat olla täystuhoja. Terriereistä yleensäkin on tehty tässä asiassa liian ylivaltaisia tuhoajia. Koira on todella ihmisrakas ja tulee mainioisti toimeen muiden koiriennkanssa sekä kissojen. Kun on itse päätäväinen eikä anna koiran liikaa määrätä talon tapoja, on koira rotuunkatsomatta, aivan ihana perheenjäsen. Russelin kanssa erityisvaatimuksena sanoisin, että omistajan täytyy olla aktiivinen. Sanotaanko että russeli on liian viisas tyytyäkseen vaan pelkkään oleiluun ja koristeena olemiseen. Jos olet ise aktiivinen ja haluat koiran, jonka kanssa harrastaa esim agilityä, tokoa, saat russelista mitä ihanimmian koiran itsellesi. Mutta jos luulet että aikasi on kortilla etkä ole kiinnostunut piiitkistä lenkeistä, "aivojumpasta" koiran kanssa, etkä mistään aktiviteeteistä, niin silloin russeli on väärä rotu. Russeli on todella älykäs ja energinen koira, joten se vaatii samoja ominaisuuksia myös omistajalta. Kannattaa miettiä hyvin omia resursseeja enne kuin hankkii koiraa yleensäkään. Koira voi olla täystuho ja epäsosiaalinen sekä ihmisten että toisten koirien kanssa, vaikkei russeli olisikaan. Russelimme on kaikista tuntemistani ja omistamistani koirista kaikista ihmisrakkain, ja se tykkää olla myös rauhassa ja nauttia elämästä.

täysin naurettavaa lähteä miettimään hajottamisen/tuhoamisen kautta koiran hankkimista. sam kun menis perse edellä mäntyyn. Ja noi "joku sanoi" tai "kuulin kerran" jutut on kanssa niin luotettavia.
Kuulin kerran että pingviinien nokat sulaa kun ilmastolämpenee ja toisen kerran kuulin että ihminen on viisas. enpä ole vielä hampaattomasta ja täysin persoonattomasta koirarodusta kuulemaan...

t: kaikkitietävä

Hei!

Meidän russelityttö on erittäin rauhallinen ja ei ole koskaan tehnyt mitään tuhoja. Tykkää uida ja tulee toimeen muiden koirien kanssa. On ollut helppo kouluttaa, sillä on oppinut nopeasti peruskäskyt. Rusakot ovat sen heikkous, niitä ajaisi mielellään takaa. Ihmetyttää aina kun kuulee sanottavan terrierejä riiviöiksi, meillä ei sellaista asu!

Russeli on aivan ihana vesseli koirana . Meillä on nyt 3v russeli ja pentueesta jää yksi kotio ja tähän asti ei ole ollut mitään mitä olisi tuhonnut . Kyllä russelin saa hyväluonteisena pysymään ja kilttinä se vaatii tietysti itseltä pentuvaiheessa pennulle koulutusta ja aikaa . Vähän paikkaansa pitää koira on vähän semmonen kun omistajansa aika pitkälle sillä pystyy russelinkin kanssa menemään . Metsästys vietti ei ole niin kova jos ei ole päässyt metsälle aikasemmin ja saanut sielä hampaisiinsa jonkun nelijalkaisen .

Jack Russell vaatii pentuvaiheessa erittäin huolellisen koulutuksen, mutta jos sen tekee hyvin, kasvaa russelista ihana perheenjäsen. Minun russeli ei tuhoa yhtään mitään ja on aivan ihana ja rakastettava koira. Suosittelen tätä rotua kaikille, mutta kannattaa hommata jokin koira kirja (kuten "pennusta kunnon koiraksi") koulutuksen tueksi. Huonosti koulutettu russeli saattaa olla ongelmakoira, mutta silloin kyseessä on huono omistaja. Erityisesti pentuiässä russeli tarvitsee huomiota, rajoja ja rakkautta. Suosittelen russelia kaikille, jotka haluavat ihanan, erityisen älykkään ja ihmisiä rakastavan koira. Minun russeli tulee toimeen muiden koirien ja ihmisten kanssa aivan uskomattoman hyvin.

HEI ELI AIKAA TODELLA PALJON VAATII RUSSEPENTU ....TEKEMISTÄ ..LENKKEILYÄ...VÄLTTÄMÄTTÄ EI SOVI SAMAN SUKUPUOLEN KANSSA YHTEEN..OTS UROKSELLE NARTTU JA PÄIN VASTOIN KAVERIKSI, VÄLTYT ONGELMILTA.....KASVATTAJIA ON JOKA LÄHTÖÖN, KATSO ETTEI SUKUSIITOSPROSENTTI OLE LIIAN ISO (6,25)
MYÖSKÄÄN ISOVANHEMPIEN TAKANA !! JA ETTÄ KOIRA ON KENNELLIITON REKISTERISSÄ...TSEMPPIÄ !!

Itselläni siis kokemusta russeleista viimeiset 16 vuotta. Kotona tällä hetkellä tytöt 16v, 10v ja 4kk. Jokainen näistä omaa yksilöllisen luonteen eikä kukaan ole tuhonnut mitään. Tottakai pentukoira tutustuu kaikkeen uuteen suullaan ja hampaillan (ihmislapsi tekee sen käsillään). Sanoisinkin, että jos epäröit koiran ottamista niin älä ainakaan hätäile tämän ottamista. Tutustu rotuun ja käy tutustumassa perheissä joissa näitä iloisia pikkuterrierejä olisi. Ja muista, tästä saat seuralaisen pitkäksi ajaksi. Eräällä tuttavallani russelit 24v ja 18v :)
Itse rupesin opettamaan yksinoloa jokaiselle ihan pennusta lähtien. Alkuun jätin nukkuvan pennun muutamiksi minuuteiksi yksin, vein esim. roskat. Ja siitä sitten pidempiä aikoja, tottakai se kuulostaa ihan kauhealta kun pentu jää yksin, mutta nyt jo tämä nuorinkin tietää että tulen jossain vaiheessa takaisin, enkä hylkää.
Virtaa näissä riittää ja tarpeeksi virikkeitä kun tarjoaa, niin saa olla kodin irtaimisto rauhassa. Johdonmukainen koulutus tietenkin ettei luule päässeensä talon pomoksi. Itse en myöskään ole kieltänyt menemästä johonkin tiettyyn huoneeseen vaan jokainen saa tulla minne minäkin menen.

Luinkin muuten rotumääritelmän :) Jos olisin lukenut tuon silloin 16 vuotta sitten kun ensimmäisen otin niin olisin saattanut miettiä myöskin kaksi kertaa :)

Meillä on 5kk ikäinen russeli. Itsekin mietin tiukkaan, uskallanko russelia ottaa. Mutta kiva koira meille tuli. Kannattaa käydä tutustumassa kasvattajalla pennun emään ja hyvä olisi, jos isänkin näkisi. Ne kertovat paljon. Koulutuksessa kannattaa olla alusta alkaen tiukka, mutta toisaalta pakottaminen tahtoo nostaa terrierissä uhman esille. Meidän koiran saa yleensä tekemään pyydetyn asian helpommin hyvällä kuin pahalla. Ja ainakin tässä vaiheessa leikittämällä: tämä koira rakastaa leikkimistä! Ja hyvin on kotona osannut yksin olla. Jos yleensä on koirien kanssa ollut tekemisissä, niin kyllä russelinkin kanssa pärjää. Tekemistä tämä koira kaipaa, mutta ei mitään ihmeellisyyksiä. Jos etsit koiraa, joka on kaverina kaikessa ja kaiken aikaa, niin tämä on oikea rotu.

Menetin aikoinani sydämeni jack russeleille Australiassa. Tykästyin niiden hervottomaan energiaan, vahvaan omistajaansa leimautumiseen sekä älykkyyteen.
Otin urospennun alle kolme vuotta sitten. Minulla ei ollut mitään kokemusta koiranomistajan arjesta tai koirista muuten kuin mitä ystävilläni olin koiriin tutustunut. Minulle sanottiin että olen hullu kun otan russeliuroksen ensikoiraksi, ne ovat kuulemma täystuholaisia ja erittäin itsepäisiä.
Tytär täytti 8 vuotta ja sain ihanan pennun hyvästä kennelistä. Siitä alkoi opettelu koiranomistajan arkeen. Sain kennelistä Pirjo Kaimion kirjan Pennun kasvatus. Kirjassa on paljon asiaa koirista yleisesti, niiden ihmisten lukutaidosta sekä ohjeita koiran lukutaitoon. Koulutusvinkit ovat loistavia, toimivat erinomaisen hyvin käytännössä. Ilman tuota kirjaa olisin varmasti kasvattanut ”ongelmakoiran”, niin paljon uutta asiaa koirasta eläimenä opin.
Russeliuroksemme täyttää helmikuussa 3 vuotta. Ensimmäinen vuosi meni opettaessa perusjuttuja, tottelevaisuutta ja normaaleja kehotuksia. Vein kaikissa julkisissa kulkuneuvoissa (asumme Helsingissä), tutustutin eri-ikäisiin ihmisiin, erilaisiin eläimiin ja totutin ylipäätään kaikkeen, missä aikaa mahdollisesti vietämme. Kaikessa toimin posiviitisen palautteen kautta, en ole koskaan huutanut koirallemme tai joutunut ”kovistelemaan” kuten olen huomannut liian monen muun toimivan.
Asumme kerrostalossa eikä koiramme hauku ovikelloa tai postinkantajaa, ei ole koskaan tuhonnut mitään kotona/kylässä/hoidossa, paitsi omia lelujaan ja luita kalunnut. Vapaana voin pitää missä vain, ei ole karannut kertaakaan ja luokse tulee kehotuksesta. Tulee toimeen muiden koirien kanssa, myös urosten, siinä määrin että voimme viettää aikaa myös koirapuistossa.
En tiedä kävikö tuuri hyvän luonteen puolesta, voi olla, mutta jokainen koira on kuitenkin koulutettava, ei koira muuten ymmärrä mitä siltä haluataan ja mitä ei. Uskon ennen kaikkea koulutukseen positiivisen palautteen kautta, leikkiin ja siihen, että jokaisella koiralla on isäntä, joka on lauman johtaja. Jack russelit ovat todella ihania koiria, eivät ne vaadi sen enempää kuin muutkaan koirat, vaikka ovatkin metsästyskoiria. Ulkoilua, huomiota, koulutusta, rajoja ja rakkautta, siinä reseptini hyvän koiran kasvattamiseen. Näin olen itse viimeisten parin vuoden kokemuksessa oppinut ja tuloksena meillä on aivan sanoinkuvaamattoman ihana sydämien sulattaja jaska russeli J

Kysyisin russelin pentuaikaisesta pureskelusta, joka ilmenee siten että russeli kesken hyvän leikin tai puuhailun alkaa kuin tyhjästä pomottaa minua eli hyppii ja tarttuu esim. takaapäin pohkeisiin kiinni. Tekee välillä kipeää...
Olen selvinnyt kääntämällä selän ja katselemalla muualle, mutta nämä "hyökkäykset" toistuvat useamman kerran päivässä. Ei tunnu kivalta vaikka yritän toki ajatella, että siinähän se pentu on jälleen järjetön tietämättään: mutta onko kyse jostain, joka voi "kertaantua" aikuisiällä?
Muuten on pentu 3 kk, aivan ihana, kaikessa tekemisessämme mukana, leikitään ja käydään metsässä haistelemassa ihmeitä..
Isännän kanssa suhde on tasapainoisempi: pystyi myös olemaan kotona pennun ensi päivinä ja viikkoina toisin kuin minä...

Noista väittämistä ei yksikään pidä paikkaansa. Minulla on ollut kolme russellia, 2 narttua ja 1 uros. En sanoisi että olen edes pahemmin kouluttanut, mutta russelli oppii kun on alusta lähtien johdonmukainen. Minun koirani eivät ole tuhonneet koskaan hunekaluja tai muutakaan vastaavaa.
Narttu ja uros sopii samoille pihoille kun välttää vahinkoastumiset. Tuohon pupujen jahtaamiseen on jalostettu erilinjat. En kyllä mene takaamaan jos koirasi saa olla ulkona vapaana, jota se ei saisi olla, ettikö se pupun nähdessään perään lähtisi.

Meillä 8v russel, muotovalio, jäniksistä ei niin piittaa, mutta hiiret ym pikkujyrsiät kyllä saaliiks jää jos Maxin näköpiirissä on. Ei ikinä ole tehnyt mitään muuta tuhoa kuin omille leluilleen, leikkii niin rjausti, yksikin pehmopallo ei kestänyt kuin puolisekunttia ku ol jo entinen.

Mun eka pentukoira on jackrusseli (aiemmin oli flätti joka tuli mulle aikuisena). Nyt asseli russelin rasseli on 3 v. ja maailman paras koira!! Assi on ihan kennelliittoon rekattu koira, vahvalla metästys suvulla (isä S KVA, emä S ja FI KVA sekä FI KVA-M myös emänemällä samat tittelit kuin emällä).
Sain kasvattajalta "russelinpennun käyttöohjeet" mukaan, joka mun mielestä on tosi mahtava juttu.

Mä en koskaan oikeen kouluttanu Assia, en suoraan sanottuna osannu.
Jollain ihmeen ilveellä peruskäskyt kuitenkin oppi (miten, en tiedä?), tulee luokse, pysyy vierellä, jää paikoilleen odottamaan. Istua ei osaa, eikä tarvitsekaan, helpompaa näyttelyssä kun koiran tarvitsee esiintyä seisaaltaan. Kun se ei ymmärrä istumisen päälle niin ei tajua tarjota sitä helppona ratkaisuna makupalalle. Käsitelläkin saa ihan miten vaan, siis ei arastele mitään hoitotoimenpiteitä jne.

Kasvattajan opastuksella säästyttiin kodin tuholta (kikka oli vaan hankkia leluja ja luita niin paljon ettei ite sekaan mahu), jännä juttu on, että Assin suosikki lelut on yhä ehjiä ja se nuuttaa niitä mukanaan.

Assi tykkää myös "mökistä", se sai pennusta pitäen nukkua kuljetuskopassa ja näin sen kuljettaminen on myös mielettömän helppoa kun sillä on turvallinen olo omassa mökissään.

Pennun yksin opettamisessa mulle sanottiin et kannattaa rajata sen olo vaan tiettyyn huoneeseen kun se jää yksin, näin sillä on turvallisempi olo ja se oppii helpommin olee yksin ja mahdollinen tuhoaminenkin rajoittuu vaan tietylle alueelle. Meillä toimi, tosin sitä tuhoamista nyt ei ollu muutenkaa.

Ylempänä joku kyseli tuosta perään ulvomisesta. Assi teki sitä pentuna muutamia öitä kun jätin sen keittiöön yksin kun itse menin makkariin nukkumaan. En vaan reagoinu siihen millään tavalla, jakso aina maks. 30 min. ulvoo enne ku luovutti ja muutaman yön jälkeen lopetti kokonaan. Kaiken kaikkiaan karmiva kokemus, mutta nyt uskaltaa jättää yksin minne vaan. Tärkein opetushan tossa yksinolon opettelussa sille pennulle lie se, että vaikka jäis yksin niin aina ne palaa takasin, eli se ettei hylätä.

Mettäviettiä on sen verta et myyränkeot, jyrsijät, linnut, ketut ja jänöt (ja joskus kissat) saa huutia jos russeli vaan pääsee perään.
Sisätiloissa Assi on oikee sohvatyyny puudeli palatsikoira mikälie, eli kaks vaihdetta ainaki meillä, on ja off. :) Kissat muuten sopii sisätiloissa ja ulkonakin, jolleivat erehdy pakenemaan (laukasee jahtaamisvietin).

Tulipa hirvee läpätys, unohinkohan jotai oleellista.. hmm.. Russeleita on erilaisia, oikeen laidasta laitaan. :)
Mä rakastan mun russelii. :D

Pystyykö russelit olemaan samassa talossa kissankanssa vai ?

Mikä mahtaa olla kun koira raapii paljon itseään ollut mökillä mutta kaikki mahdollise punkkipannat ym olleet päällä, mutta turkki läpikäyty ja ei mitään löytynyt olisko nauta/vehnä???? infoo kiitos parson russel melkein 1v.

Käytä varalta eläinlääkärissä: ottavat verikokeet : näkee jos allergiaa: oma terrieri just samoin raaviskeli: ja testit kun tehtiin niin monelle asialle allerginen: lääkitys on nyt, ja ruokahommat meni uusiksi: ei esim mitään kuivaruokaa, mutta eipä enään raavi itseään

Meillä on kanssa kaksi russelia, 3,5 narttu ja 1,5 uros. Ennen kuin otettiin toinen koira, se kovasti tykkäsi uusia asuntoa, ja ei paljon lelut tai puruluut kiinnostanut. Ja se myös muutaman kerran todella säikäytti mut, kun töihin lähtiessä oli niin kamalan kipeä. Kävi ilmi, että koirani on todella niin luihu, että esitti sairasta yksin jäädessään..

Toisen koiran otettuani temppuilut jäivät vähemmälle, kun sillä on kaveri eikä tarvitse jäädä yksin kotiin. Toinen koirani on ollut todella helppo, ei ole tuhonnut mitään, ulkona kuuntelee hyvin ja kotona seuraa kaikkialle. Näitä kahta katsoessa on tullut huomattua, miten suuresti samanrotuiset koiratkin voivat erota toisistaan.

Uros on kova jahtaamaan pupuja ja kissoja, mutta kiinni saatuaan ei tee niille mitään. Meillä oli myös kissa ja koirat tuli sen kanssa hyvin toimeen. Molemmat tulevat kaikenlaisten koirien kanssa hienosti toimeen, sekä urosten että narttujen. Ja ne todella rakastaa ihmisiä! Ovat mahtavia koiria, alkukankeuksista huolimatta. Täytyy sanoa, että ovat todella energisiä ja tarvitsevat paljon liikuntaa ja aktiviteetteja. Kuten joku jo huomauttikin, ovat hyvin viisaita ja oppisivat vaikka mitä temppuja, mutta eivät viitsi. Tekevät niitä vain silloin kun huvittaa, itsepäiset pirulaiset.Iho ja turkkiongelmat on aika yleisiä russeleilla ja ainakin meill antoi eläinlääkäri koirille siihen tarkoitettua erityisruokaa, ja ihottumakin hävisi.

Suosittelen jack russeleita ulkoilmassa viihtyville ihmisille, siitä saa mukavan lenkkikaverin, joka lähtee ulos ilmassa kuin ilmassa!

Meillä on urosrusseli, ihan kiltti on. Koulutuksen hoiti suurimmaksi osakseen mieheni, tai ainakin kiellot ja että pihasta ei saa lähteä ja tälläistä. Minun osani oli sitten istumiset, maahan ja kierimiset. Lenkillä käydään päivittäin, ellei ole huono sää. Koira ei itsekkään tykkää sateesta ja palelee helposti.

Ei siinä mitään, pentuna sillä oli tapana purra korvaa, ties mistäkin se johtui. Nyt on vähän vanhempi ja rauhoittunut, vaikka kyllä se vieläkin lelunsa heti tuhoaa ja ja jaksaa hyppiä ja rellastaa. No, ihania koiria, aika räksyttäjiä kylläkin. Ja energiaahan sillä riittää, usein kesäsin joudutaan päivittäin pesemään koko koira kun on ollut koko päivän metsässä kaivelemassa jotain vanhoja luitaan.

itellä on 2,5v russeliuros, eikä se ole koskaan tuhonnut mitään huonekaluja ym, ainoastaan omia lelujansa puree.

kun otin koiran, otin kaks viikkoa vapaata, just siks että kun saa alusta asti sen sille meiningille että sisällä ei tuhota paikkoja niin ei tule jatkossa ongelmia eikä tarvi ostaa uusia huonekaluja kerran kuussa.

russelit on äärettömän fiksuja koiria, mutta ne tahtoo vain olla niin jääräpäisiä että vaatii omistajalta välillä hyvät hermot ja rauhallisuutta. koira tahtoo koettaa välillä aikuisenakin, että kuka johtaa ja ketä, silloin omistajan pitää vain muistaa olla itse rauhallinen ja tyyni, eikä antaa periksi vaikka yhden asian kanssa menisikin aikaa.

hyvällä koulutuksella russeleista saa pitkäaikaisia ja rakkaita perheenjäseniä

Näköjään vähän aikaa ku viesti on jätetty, mutta päätinpä silti vastata. Ite ennen ku hankin russelin niin luin vähän kauhulla juttuja ja että, ei kannata ottaa ekaksi koiraksi jne. Ensinäkin meidän russeli on ollut helppo kouluttaa, on tosi tosi tottelevainen ja oppii nopeasti kaikkea uutta. Ei ole muuten paikkoja tuhonnut, ku vähän olohuoneen mattoa reunasta purru ja senki lopetti heti ku kielsi. Sitte tosiaan on uros ja tulee kaikkien koirien kanssa toimeen. Meinashan se lenkillä ku käytti aluksi niin alkaa muille haukahtelemaan, mutta heti puutuin asiaan ja nykyään ei mitään sano, ku haluaa mennä moikkaamaan vaan kaikkia. Tykkää kaikista ihmisistäki. Meillä on kyllä tosi eloisa, leikkisä ja kiltti koira ja tulee taatusti hyvä lenkkikaveri russelista, koska se ei sohvaperunaksi sovi.

Mutta, tosiaan jokanenhan on yksilö. Mutta, johdonmukasella koulutuksella saa paljon aikaan :) Ite oon kyllä ihan täysin ihastunu tähän rotuun.

meillä on russeli ja ei tule toisen uroksen kans toimeen

Olen russelin puolesta puhuja.
Aivan ihana koira! Meillä oli russeli mutta, jouduimme luopumaan siitä koska, muutimme rivitalosta kerrostaloon.
Tulee toimeen pienten lasten kanssa sekä toisten koirien kanssa (sukupuolesta riippumatta).
Itse koulutimme koiramme eikä siihen paljon vaadittu, kunhan on kärsivällinen tekemään paljon toistoja vaikka koira ne jo osaisi.
Ikinä ei tuhonnut paikkoja (ihan pienenä yhden vessapaperi rullan ja puhelinluettelon) .
Tästä koirasta saa mahtavan lenkkeily kaverin, sillä virta ei lopu koskaan.
Metsästys vietistä sen verran että, nyt siskoni omistaa russelin ja asuu maalla.
Siellä liikkuu vaikka mitä luonnon eläimiä, eikä koira ole koskaan karannut minkään elukan perään. Heillä asuu myös koiran lisäksi 3 kissaa, naapurissa on hevosia ja ikinä ei ole ollut mitään ongelmia (koira tottelee käskyjä täydellisesti, eli muistakaa perus koulutus). :)

meijän russelipoika (metsästyslinja) tarttee liikuntaa päivässä noin 2h. muuten tekeepi tuhojaan heti kun silmä välttää. eli kun liikunnan tarve tyydyttyy niin voipi ihan hyvin kouluttaa. rodun luonteeseen kuuluu nopea reagoiminen erinäisiin asioihin, eli kun syttyy, niin syttyy todella nopeasti.
kun hetken saa rauhottua, niin taas ollaan "kuulolla". oma koira on kokenut metsällä käviä, niin jänikset, mäyrät kuin supikoiratkin on saatu saaliiksi.
maatiloilla käy pientä korvausta vastaan hoitamassa myrkkyvapaasti rottaongelmia.
ei tule toimeen isojen poikakoirien kanssa, kun pitää aina selvittää kumpi on pomo.
tämä kymmenen kiloinen koira joutui taannoin tappeluun sileäkarvaisen noutajan kanssa, ja voitti, ( tämä sileäkarvainen noutaja kun hyökkäsi kimppuun, niin piti puolustautua). eli kokoonsa nähden todella vahva, sinnikäs, periksi antamaton, ja meidän kolmesta koirasta se hyllyydenkipein.
eli jos elämäsi on tylsää ja viihdyttävän ja hauskan ja energisen koiran,
niin russeli on oikea valinta.

Meidän russelilainen(uros) täyttää juuri 16v.

Olen kyllä luullut/kuullut, että koiran kuin koiran kunto nousee lenkkeilemällä,mutta varsinaisesti se väsyy aivotyöstä. Eli koiran pää tarvitsee tekemistä, joidenkin rotujen enemmän, joidenkin vähemmän, jotteivät tee tuhojaan esim. yksin ollessaan. Russeleissa kuten muissakin koirissa, vaikuttaa emä ja isä - kannattaa selvittää millaisia ovat käytökseltään - saa jotain käsitystä tyttö/poika-pennun tulevasta luonteesta.
Suosittelen myös lukemaan kirjan nimeltä "Koirankorjauskirja". Vaikken ihan kaikkea allekirjoitakaan, niin kaikkiaan mahtava kirja kaikille koiraihmisille.

Ollut karkeakarvainen ja sileäkarvainen ja molemmista lähtee todella paljon karvaa ympäri vuoden.. se ainoa miinus omasta mielestä

Moi
En ottaisi ensimmäiseksi koiraksi russelia. Ovat pentuina omapäisiä ja täystuhoja. Onneksi pieniä niin koirankuljetushäkki on pakko hankita jos ehjistä huonekaluista pitää. Sinne voi sitten russelin työntää päivän ajaksi jos on itse pois kotoa.

Toinen vaikeus on russelin sisäsiistiksi opettaminen. Aluksi voi koittaa lenkittää ja laittaa sisälle sanomalehtiä, mutta itse olen huomannut että parasta vain odottaa että russeli on yli 4 kk ikäinen ja jos ei ole silloin sisäsiisti niin kytätä milloin pissii/kakkii sisälle ja välittömästi tarpeiden tekemisen jälkeen napata koira kiinni ja hieroa sen kuonoa jätöksiin.

Temppuja rotu oppii huonosti jos ollenkaan ja hihnakuri on olematonta, onneksi pinikokoisia niin voi nykiä hihnasta jos tulee muitakoiria vastaan.

Suosittelen russelille valjaita, jos on kaulapanta ja vetää niinkuin ne aina tekee niin alkaa henkitorvi kärsiä pidemmän päälle.

Mukava ja omapäinen rotu joka tykkää peuhata ja nukkua vierellä.

Nimim. Keijutars! Voiko olla totta että noin tumpeloita koiran omistajia vielä löytyy! Opiskele ihmeessä kasvatuskirjoista miten pitää toimia! Ei ainakaan noin. Täytyy sanoa että kyllä koiraparka kärsii kanssasi eikä varmaan opi kuin peläämään ja luihuilemaan. Kuono jätöksiin, päiväksi häkkiin ja henkitorvi ahtaalle...voi tsiisus!

jokainen koira on yksilö eikä niistä voi ostaessaan tietääonko se tuhoaja vai nukkuja ,
meillä on ollut suuria koiria pienessä asunnossa , ne tuhosi kaikki kalusteet alle 1v
ikäisenä , uuteen tilavaan kotiin hankittiin boxeri , se ei tuhonnut mitään , nyt meillä
on ollut useita russeleita , nekin on kaikki erilaisia , 1. tyttörussell kakki ja pissi sisälle vielä 2v ikäisenä , kävi salaa vintin kesähuoneessa kakkimassa meitin petiin , sitten
seuraava tyttörussell puree paperia tai tuohta aina kun jätetään yxinään vaikka sillä
on kaverina uros , tämä uros ei oo koskaan tehnyt mitään pahojaan , samoin uusin
russelli tyttö ei oo koskaan tehnyt pahojaan vaikka oli jätetty kotiin kaveriensa kera.
eli ne on kaikki yksilöitä, pienet koirst tekee vähiten vahinkoa ja päinvastoin ,

Mulla russeli, kohta 6v vanha . Ei ole koskaan rikkonut tai purrut mitään.
Ainoa koira joka on ollut niin kiltti. Ennen oli 3 labbista peräkkäin, ne tuhos kaiken
työpäivän aikana, kun aika tuli pitkäksi. Eli ei kaikki russelit riko paikkoja vaikka on
super aktiivisia.

Meillä on 1 vuoden ikäinen naaras russelin hän oli pentuaikana kova syömään kalusteita, Tyynyjä,mattoja ja jopa teki betoni seinään teijän. Meidän russelin ei ollut kovin vaikea kouluttaa. Kannattaa olla leluja ja luita ja muita viihdykkeitä muuten saattaa olla että pentu tuhoaa kalusteita. Kyllä jackrusserit tulee aika hyvin toimeen muitten koirien kanssa itse meidän koira on aika ujo. Meidän koira lähtee kyllä pupujen ja kauriiden perään mutta hän saa ne kyllä kiinni mutta häntä ei ole koulutettu metsästys koiraksi. Vaan hän häätää vaan ne muut eläimet pois hänen omalta reviiriltään.