kerroin
miten kirjoitin öisin tarinaamme
aina aamuhämärään
silloinkin, kuin lumi jäätyi ikkunanpieliin
ja kevään linnut palasivat
Sinä ja minä - kynämme vankeina
kuin rakkaudesta kylläisenä
kirjoitimme tuhansia sanoja
vailla kaipuuta
toistemme askeihin
mihin ovat kadonneet nuo sanat - mietin
kun sinua ei enää ole
vain tuuli käy askeleissa
hiekka on levinnyt maan ääriin
miten kirjoitin öisin tarinaamme
aina aamuhämärään
silloinkin, kuin lumi jäätyi ikkunanpieliin
ja kevään linnut palasivat
Sinä ja minä - kynämme vankeina
kuin rakkaudesta kylläisenä
kirjoitimme tuhansia sanoja
vailla kaipuuta
toistemme askeihin
mihin ovat kadonneet nuo sanat - mietin
kun sinua ei enää ole
vain tuuli käy askeleissa
hiekka on levinnyt maan ääriin
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hiljentyen luin tätä runoa, niin kaunista
tekstiä.
Viimeinen säe koskettaa erityisesti, mutta kyllä
koko runo on taideteos - kiitos.