Tieto- ja henkilösuoja netissä?

Mitä tulee tuohon viittaukseen Ilta-Sanomien juttuun, niin miksi jokainen niin halutessaan ei saisi viitata tiedotusvälineessä olleeseen juttuun? Ei siihen jutussa esiintyneiden henkilöiden lupia tarvita. Eri asia, jos juuri sinuun viitattiin jotenkin loukkaavasti.

En pysty kysymykseesi vastaamaan, mutta ehdotan, että varmistat ettei hakijatietojen julkaiseminen netissä ole tapahtunut erehdyksessä.

Kysy myös, mihin julkaiseminen perustuu, kyseisestä kunnasta, ja missä oli ilmoitettu hakijoille, jos oli, että niin tullaan tekemään, jos oli tarkoitus niin menetellä.

Äkkiseltään kunnan menettely tuntuu tarpeettomalta, ja on vaikea tietämättä yksityiskohtia, miten valintamenettelyä palvelisi hakijatietojen tuollainen julkistaminen, sanoa, onko kunnalla ollut jokin pakottava syy noin menetellä.
Jos kyseessä on erehdys, kunta poistaa tiedot netistä ensi tilassa, joten mahdollista vahinkoa voi ehkä rajoittaa ottamalla asiassa kuntaan yhteyttä.

Joka tapauksessa se, että on ollut yllätys löytää tietojaan noin julkipantuna, viittaa siihen, että muutkaan hakijat eivät ehkä ole tulleet toimi haettavaksi pantaessa kunnan toimesta tietoisiksi siitä, että noin voisi tapahtua. Hakijan pitäisi tietää kyllä, julkistetaanko hänen hakemustietonsa vai ei, ja miltä osin, jos julkistetaan.

Selvästikään et ole halunnut sitä, mitä on tapahtunut, mutta onko itseltäsi jäänyt huomaamatta jokin asia haun yhteydessä? Luultavasti kunnasta annetaan vastaus tähän kysymykseen, jos tiedustelet tässä muodossa, että onko sinulle ehkä tapahtunut erehdys asiassa. Kannattaa myös harkita vielä kertaalleen, onko tapahtunut jokin vahinko tai oikeudenloukkaus ja miten suuri se on, koska asiaan puuttuminen voi inhimillisesti ajatellen vaikuttaa henkilövalintoihin. Toivottavasti tulet valituksi.

Jos sitten olet väärässä ja huomaamattasi on jäänyt, että kunta noin tosiaan tulee tekemään ja on ilmoittanut siitä hakijoille toimen haettavaksi panon yhteydessä, niin tunnusta oma erehdyksesi ja naureskele sille, että kappas vain näin pääsi käymään.

Sanomalehdissä ollut on sanomalehden julkaisemaa, joten lehti vastaa siitä, mitä on julkaissut. Lehtitiedon käyttäjä vastaa siitä, miten julkista tietoa käyttää, esimerkiksi netissä tai muussa julkaisussa, ja mitä keräämillään tiedoilla todistelee. Jos joku sieppaa torilla tiskiltä kurkun ja lyö sillä ohikulkijaa, torimyyjä ei ole rikkonut mitenkään, koska ei ole asettanut kurkkua tarjolle lyömäaseeksi. Jos sanomalehdellä on ollut tarkoituskin, että tiedon todennäköinen jatkokäyttäjä vahingoittaa sitä, josta on lehdessä materiaalia, juuri tätä materiaalia käyttäen, tuo lehden tarkoitus järjestellä vahingon aiheuttamisen edellytyksiä pitää näyttää toteen! Sanomalehti voi esimerkiksi vaalitaistelun yhteydessä antaa vihjeitä, jotka sinänsä ovat viattomia, mutta johtavat seurauksiin. Julkisuuteen voi sirotella viattomia yksityiskohtia, joista yhdessä muodostuu raskauttava kokonaisuus. Onhan se kieroilua, mutta näyttää toteen tämä teko on vaikeaa! Periaatteessa oikeus itseä koskeviin tietoihin on niin, ettei voi sanoa ettei sinulla edelleenkin ole niihin oikeus, mutta harkitse mihin ryhdyt. Rajoita vahinkoa, missä voit. Yksi tapa on olla hissun kissun, sillä päähuomion vievät varsinaiset julkkikset.