Tässä tapahtumien kulku vuosikvartaaleina 1990-luvun alun suhteen.
1989/1 7.8%
1989/2 1.7%
1989/3 -0.9%
1989/4 -2.9%
1990/1 -2.3%
1990/2 0.2%
1990/3 -1.4%
1990/4 -3.8%
1991/1 -7.0%
1991/2 -1.4%
1991/3 -4.6%
1991/4 -5.6%
1992/1 -3.2%
1992/2 -5.2%
1992/3 -7.3%
1992/4 -5.4%
1993/1 -1.2%
1993/2 0.8%
1993/3 1.2%
1993/4 3.6%
Asuntomarkkinoilla ei siis koskaan ole ROMAHTANUT. Lasku tapahtuu maltillisesti -3...-7% per vuosineljännes.
1989/1 7.8%
1989/2 1.7%
1989/3 -0.9%
1989/4 -2.9%
1990/1 -2.3%
1990/2 0.2%
1990/3 -1.4%
1990/4 -3.8%
1991/1 -7.0%
1991/2 -1.4%
1991/3 -4.6%
1991/4 -5.6%
1992/1 -3.2%
1992/2 -5.2%
1992/3 -7.3%
1992/4 -5.4%
1993/1 -1.2%
1993/2 0.8%
1993/3 1.2%
1993/4 3.6%
Asuntomarkkinoilla ei siis koskaan ole ROMAHTANUT. Lasku tapahtuu maltillisesti -3...-7% per vuosineljännes.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Paljonko hinnat oikeasti romahtivat noina vuosina, taitaa 60 % olla aika lähellä.
Laske ale-% yhteen.
Tarkka lukema on 56%
Romahdus tarkoittaa nopeaa (-20% per vuosineljännes) laskua. Eivät hinnat oikeasti "romahtaneet" 1990-luvun alussa vaan ne liukuivat hiljalleen alaspäin, eikä sille kukaan voinut mitään. Lopputulos oli -60% arvonlasku, mutta romahduksesta ei taloustermeissä voida puhua.
L.A.M.A.
Jos meinaat että nyt on tulossa L.A.M.A. niin aika löyhän kortin varaan oot elämäs laskenu.
Sitä että prosenttien yhteenlaskusta seuraa lama? Taidat olla ihan vaan pikkaisen hädissäsi?
lasku nimellishinnoista.
http://www.tilastokeskus.fi/til/ashi/2007/01/ashi_2007_01_2007-04-30_kuv_002.html
Reaalihintoja ei varmaan kannata sotkea tähän.
Vai 56.
Noiden lukujen tulona (ei summana, ei kehitystä lasketa summana) tulee 41,3% syöksy, jos lähtökohtana pidetään -89 kakkoskvartaalia.
Tilastokeskuksen
http://www.stat.fi/til/ashi/2004/03/ashi_2004_03_2004-10-29_kat_001.html
mukaan samaan aikaan asuntojen nimellishinnat putosivat indeksiluvusta 160 lukuun 100, eli 38%.
Mistä tempaisit luvun 56%?
suurimmillaan, tarkennan.
Muualla paljon vähempi.
Joo, se onkin jännä juttu...
Tuhnuteorian mukaan toimiva myi asunnon 2/1989 ja sai 100 rahaa. Hänellä oli ne 100 rahaa käytettävissä 4 vuoden päästä. Se tosiaan oli sitä "nimellisrahaa". Olihan sillä enemmän ostovoimaa kuluttajahintaindeksin mukaan (sai enemmän makkaraa), mutta asunnon hinta oli tosiaan pudonnut 41%. Vaikka onhan sekin paljon.
BTW, näinköhän tämän päivän tuhnu osaa myydä just oikeaan aikaan ja odottaa sen 4 vuotta just oikeaan hetkeen?
voihan niitä laskea yhteen, mutta tulos ei tarkoita mitään. Näkee, että et ymmärrä prosenttilaskusta paskaakaan.
Sama kuin sanoisi sekoittaessaan 50% ja 50% alkoholijuomia ja tuloksena olisi 100% alkoholia.
0,5l 50% + 0,5l 50% = 0,5l 100%. Sinä varmaan yrität selittää poliisille että et voi olla humalassa koska juomasi siwasta varastetun mäyräköiran olutpulloissa oli kaikissa saman verran prosentteja. Mistä teitä sikiää...huh huh
...pätevyydestä. Alla paljon postattu "otteita viime kuplasta" media kokoelma. Katsokaa viimeinen kommentti ja verratkaa sitä aloittajan lukemiin.
------------------------------------------------
(Kauppalehti, 28.11.1988)
"Pankkien jakamien asuntolainojen määrä on kasvanut huimaa vauhtia. Viime vuonna niitä myönnettiin 31,5 miljardia markkaa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa pankit ovat luotottaneet asuntokauppaa 22 miljardin markan edestä. Luku on 62 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Asuntopolitiikasta vastaava ympäristöministeriö on huolestunut kehityksestä.
Runsas lainatarjonta on osaltaan ratkaisevasti vaikuttanut asuntohintojen nousuun. Muuttuneessa tilanteessa on mietittävä yhteisiä keinoja kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen. Vapaarahoitteisten asuntojen hintojen nousuun johtaneet tekijät on selvitettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, sanoo ympäristöministeriön asunto-osaston päällikkö Martti Lujanen."
Tonttipula ja kaavoituksen hitaus:
(Kauppalehti, 3.1.1989)
"...Kuntien maapoliittisten keinojen lisääminen ei ole mikään ratkaisu. Virkamiehet haluaisivat lisää valtuuksia, mutta poliittisilla päättäjillä ei ole tähänkään saakka riittänyt rohkeutta niiden käyttöön. Mistä tuo rohkeus nyt syntyisi?
Ongelma on kuntien kaavoitusprosessin hitaus. Yksityisille tahoille pitäisi antaa mahdollisuus laatia kaavoja, joihin kuntien päättävät elimet voisivat ottaa kantaa. Ellei päätöksentekijä pysty tekemään nopeaa päätöstä, kaavaa voisi ryhtyä toteuttamaan. Se toisi kaivattua vauhtia kaavoitukseen."
Kasvava ero rakennuskustannusten ja asuntojen hintojen välillä:
(Kauppalehti, 27.4.1989)
"-Asuntojen hintataso ja rakennuskustannusten taso ovat kaksi eri asiaa. Rakennuskustannusindeksi on nyt noussut 8,9 prosenttia, rakennusmateriaalien vain 8,2 prosenttia, mutta niiden tuotteiden, mitä me myymme vielä sitäkin vähemmän. Niinpä on turha kohdistaa syytöksiä asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta ja hintojen noususta rakennusmateriaaliteollisuutta kohden."
Valtiovallan ja tutkijoiden varoitukset hintakuplasta:
(Kauppalehti, 5.12.1989)
"Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen esimies Pekka Korpinen on tehnyt tilastoanalyysin Suomen asuntojen hinnoista 1970-1988. Malli ennustaa, että hinnat laskevat ensi vuonna 23 prosenttia."
Kiinteistövälittäjien ja pankkien "ennusteet" ja lupaukset:
(Kauppalehti, 13.2.1989)
"Isohanni uskoo, että raha kannattaa edelleenkin pitää kiinni asunnossa. Viime vuonna talletettiin kahden vuoden verottomille talletustileille rahaa 40 miljardia markkaa. Kun talletukset purkautuvat parin vuoden päästä, niin näiden piensäästäjien luontevin tapa sijoittaa varansa on asunnonosto
-Silloin kauppa käy, Isohanni ennustaa"
(Isohanni oli siis Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja)
"Spekulantteja vain vähän: Johtaja Antti Tarkka Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy:stä ei ole huomannut markkinoilla kovinkaan isoja muutoksia. Kauppa pyörii vilkkaasti eri puolilla maata. Odotettua jarruuntumista ei ole tapahtunut vuoden vaihteen jälkeen. Myyntiajoissa on tapahtunut pientä pidentymistä, mutta ne ovat edelleen suhteellisen lyhyitä.
-Oletukseen markkinatilanteen muutoksesta ei ole aihetta, Tarkka sanoo."
(Kauppalehti, 22.2.1990)
"Asuntokauppa on elpymässä ja asuntojen hintataso vakiintumassa. Kysyntää on alkanut ilmaantua riittävästi asuntokaupan vilkastuttamiseen ja saavutetun hintatason pysyttämiseen, vaikka korkotasossa ei pikaisesti mitään tapahtuisikaan.
Tätä mieltä on Säästöpankkien Kiinteistövälityksen johtaja Antti Tarkka, jonka mukaan uutta hintojen nousuvaihetta ei lyhyellä aikavälillä ole näkyvissä.
-Pitemmällä välillä asia näyttää kokonaan toiselta. Jos asuntotuotannon määrä ei pysy riittävällä tasolla, uusi nousukierre saattaa uhata jo vuoden 1991 syksyllä, ennakoi Tarkka.
Kysyntää ylläpitäviä ja hintojen alentumista jarruttavia tekijöitä ovat Tarkan mukaan lähiaikoina inflaatio-odotukset, reaaliansioiden nousu, määräaikaistalletusten erääntyminen, varsinkin pääkaupunkiseutua rasittava työvoimapula, joka tuo yrityksiäkin asuntojen ostajiksi, ostotarpeiden patoutuminen, lainakorkojen verovähennysoikeus sekä haluttomuus myydä alle jo tiedostetun hintatason.
Kysyntää alentaviksi tekijöiksi Tarkka näkee korkean korkotason ja odotukset, että "kohta saa halvemmalla".
Kysyntää ylläpitävät ja alentavat tekijät tasapainottavat tällä hetkellä toisensa. Asuntojen hintojen nousua tai laskua ei Tarkan mukaan ole vähään aikaan odotettavissa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
Nisulan osuuspankin toimitusjohtaja Aimo Ekonen Jyväskylästä suositteli asuntokauppojen tekoa kevään tai kesän aikana, sillä hinnat ovat saavuttaneet pohjalukemansa.
-Asuntomarkkinoilla on nähtävissä ensi vuonna voimakas hinnannousu, joka on nyt jo alkamassa. Merkittävät rakennusliikkeet eivät ole syksyn jälkeen aloittaneet omaa asuntotuotantoaan. Tämä tietää sitä, että ensi vuonna ei valmistu asuntoja kysyntää vastaavasti. Korkotaso on samanaikaisesti tulossa myös laskevaan suuntaan, mikä tietää uutta kiinnostusta asuntoasioihin, Ekonen ennusti.
Tämä vuonna uusien myymättömien asuntojen määrä kasvaa melko suureksi. Ekosen mukaan ostajan on hyvä olla liikkeellä ylitarjontavaiheessa."
(Kauppalehti, 13.3.1990)
"Välittäjä ennustaa maaliskuusta käännekohtaa: Asuntojen hintojen lasku päättymässä"
(Kauppalehti, 19.11.1990)
"Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä hintojen laskuvauhti pääkaupunkiseudulla hidastui. Välittäjät näkevät tässä merkkejä markkinoiden tasapainottumisesta."
Pujottelin neljä Aikapoikaa kepin nenään nuotion päälle killumaan - yhden söin pois raakana koska muuten jako ei olisi mennyt tasan. Otin mukavan, melkeinpä makuuasennon. Silmät kiinni kuuntelin kuinka tuuli puhalsi kallion yli, laineet liplattivat rantakalliota vasten ja tuli räsähteli nuotiossa.
Ajatukseni lensivät kuitenkin hetkessä yli suuren veden arkisiin aiheisiin. Olin myymässä rakentamaani omakotitaloa, mutta taloudellinen alamäki ja huimasti nousevat korot karkottivat ostajat. Asuntokauppa pysähtyi käytännöllisesti katsoen kokonaan. Joku talonkatsoja ehdotti kyllä vaihtoa, että jos minä... annas olla!
Kun katsotaan REAALIHINTAINDEKSIÄ. Tässä on nyt turha rypistellä vastaan, elämä ei ole aina reilua.
ymmärtää realihinnan ja nimellishinnan eroa?
Siispä kuulut tuhnuloogikkojen sarjaan.
Se vaan olisi hyvä ymmärtää nyt elinkustannusindeksin noustessa vähän reilummin.
Tutkippa näitä, mitä eroa on:
http://www.tilastokeskus.fi/til/ashi/2007/01/ashi_2007_01_2007-04-30_kuv_002.html
http://www.tilastokeskus.fi/til/ashi/2007/01/ashi_2007_01_2007-04-30_tie_001.html
Jos olisit myynyt 2/1989 ja saanut sata rahaa, mikä vastaavan kämpän hinta olisi ollut 2/1993?
59 rahaa.
Sulle siis jäi 41 rahaa.
(Toki, sen sinun satasesi arvo kuluttajahintaindeksin mukaan oli -93 korkeampi kuin -89. Jos olisit ostanut vaikka makkaraa, olisit saanut tosi paljon enemmän.)
q1/2007 osoitti suht maltillista hintojen nousua, q2 luultavasti samoin. Samaan aikaan inflaatio on lähtenyt nousuun. Kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio taitaa olla isompi kuin asuntojen hintojen nousu.
Asuntojen reaalihinnat ovat siis laskussa.
Miksi niiden ostoon sitten tarvitaan jatkuvasti enemmän rahaa?
Kuten osuvasti totesit, elämä ei ole aina reilua.
Tään lainaamisen ratekia on tällanen. Sie uotat. Hinnat nousoo, sie lainaat kiirees ja hää pahalainen nappajaa siut. Ei, sie katsot korot, sie katsot mis on suhdanteet, sie ole nopea, mut elä hätäinen. Laske ensin, laske hyvin tarkkaan, ja osta aikasin. Viien vuoen etumatka riittää. Silviisii se on.