sitten toinen Ceff tiputus vaikkei ole edes edellisestä toipunut.:( viikon verran oli yökötys poissa,ja alkoi taas uudelleen.Rukoilen ettei koskaan tarvitsisi tätä uudelleen läpikäydä :(
3 Päivää
armon aikaa,
181580
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Sinä selviit siitä. Se on taas yks tiputus vähemmän sitten. Syöpäsolut kuolee! :))
Vaikka tuntuu,ettei hoidot lopu koskaan.Kuitenkin hyvä,että hoitoja saa :)
Minullakin vielä kaksi täsmälääketiputusta kaikkien sytojen ja säteiden jälkeen...millään viittis enää mennä koko paikkaan,mutta pakko. Haluan tietenkin täyden hoidon. Kyllä se siitä. Kohta se on sinullakin taakse jäänyttä. Tsemppiä vaan!
kaikki hoidot vastaan mitä saa.Niin sinullakin varmasti kyllästyttää,onneksi sinulla loppupää jo häämöttää :)
pukkaa.Jospa lähtisi shoppailemaan ruokaa,heh kun ei muuhunkaan ola varaa :)
on toivottavasti jo sinulta pois. :) Nyt ei kuloilla. ;D
mikä ei kuoleta vahvistaa,olet sevinnyt tähän asti ja selviät edelleen!!
Loppua kohti siihen jotenkin tottuu.
Minäkin olin sen eka kolme viikkoa kuumeessa ja ihan vuodepotilaana niin että seuraavaa piti sitten siirtää ja annosta pienentää. Sitten jatkossa kaks viikkoa kipeenä ja viikko "selvin päin" - aika selvä rytmi siihen muodostuu eikä kauheita yllätyksiä juuri tule.
Mulla myös maanantaina seuraava CEF! Ja sehän on jo toiseksi viimeinen, sen jälkeen ei ole nää kuin yksi! :))
Eli jos kaikki hyvin menee, niin vähän reilun kolmen viikon päästä on sytot ohi, jee!
Itse selvisin CEFistä viikon kuvotuksella. Ei tullut limakalvorikkoja, ei särkyjä. Vähän väsynyt parina päivänä ja lähes kaksi viikkoa on ollut melko normaali olo. Turvotuskin on laskenut jonkin verran eikä paino ole enää noussut, jossei laskenutkaan.
Vähän yököttää etukäteen, kun tietää että ens viikko menee taas yrppäolossa, mutta ei se nyt niin kamalaa loppuviimein ole, eikä siihen kuole. Jos pyytäis vähän enemmän lääkettä tiputuksen yhteydessä.
Itse koen että aika hyvin olen pärjäillyt tässä sytoputkessa, eka taxo oli paha, mutta muuten on mennyt ihan ok, kun on vain pitänyt mielessä mitä varten näitä hoitoja annetaan :)
Mulla ei ollut pahoinvointia. Ruoka vaan ei maistunut miltään. Tai kaikki maistui samalta, vähän sellaiselta 'pahviselta'.
Sytojen tiputuksen yhteydessä sain myös pahoinvointilääkettä ja kortisonia. Kotonakin oli jemmassa varmuuden vuoksi pahoinvointipillereitä, jos ssattuisin niitä tarvitsemaan. Käyttämättä kuitenkin jäivät.
En tarkkaan tiedä tuon kortisonin merkitystä, mutta tuo lääkeyhdistelmä ainakin auttoi minut pahimman yli. Lääkärit ja hoitajat, kaikki olivat sitä mieltä, ettei tänä päivänä tarvitse välttämättä kärsiä pahoinvoinnista, kun kerran lääkkeitäkin siihen löytyy.
Tietysti jokainen sairaustapaus ja lääkitys on erilainen.
Eräällä tuttavallani alku oli myös melkoisen hankalaa. Tuli muitakin oireita tuon pahoinvoinnin lisäksi ja hoito jouduttiin jopa keskeyttämään muutamaksi viikoksi. Nyt hänelläkin kuitenkin menee paremmin kun sytot vaihdettiin johonkin muuhun vastaavaan.
Viestini on: PUHUKAA HYVÄT YSTÄVÄT PAHOINVOINNISTA JA MUUTENKIN VOINNISTA HOITAJIENNE JA LÄÄKÄREIDENNE KANSSA. Ehkäpä olette jo niin tehneetkin, mutta kannattaa myös miettiä, olisiko hyvä keskustella uudemman kerran.
Kuvottaa varmasti pelkkä ajatuskin,mutta se on toka vika ja sit enää yks!!!! Hienoo,selviät maaliin asti...suon läpi! ;D Mulla ti toka vika herceptin...kyllästyttää mennä.mutta onneks taksi vie... :)
4 päivää oli yököttäviä.Jonkin aikaa yökötys pois,ja sitten alkoi kuvottaa.Pahinta on kun toinen puoli kropasta on turvonnut.kertynyt lymfanestettä leikattuun rintaan,käteen,ja jalkaan aivan turvoksissa,ja kipeät.Maanantaina uusi tiputus,muttei lääkäriä.Täytyy hoitajalta kysellä.No eiköhän tämä tästä :)
Juu täällä tarvotaan vielä samassa suossa, mutta kohtahan tää on meiltä kaikilta ohi.
No mitä nyt kuus viikkoa saa siellä säteissä vielä juosta ja sitten aloittaa ne mummopillerit.. Mutta jos syöpä niillä pysyy poissa, niin muutun vaikka vaariksi ;)
Ikävää tuo turvotus, lymfaakaan ei vissiin anneta kuin vasta hoitoputken jälkeen?
Mut nyt pitää mennä taas neulatyynyksi, verikokeet ja nähdään kuinka oon cefistä toipunut.
Mulla suurin yökötys oli 2-3 vrk tipasta ja jatkui kyllä viikon. 5 päivää muistaakseni söin primperania ja parit kytrilit otin toisena päivänä. Jospa tää toinen tippa menis jo vähemmällä, niinku kävi taxojenkin aikana.
Ja lopulta, kuvotustahan se vaan on?? Puhun lekurille kuitenkin, jospa ne antais enemmän lääkitystä siinä tiputuksen aikana :)
enempää.Kyllä me ne läpi mennään :) Eivät anna hoitojen aikaan lymfahoitoja.Hankalinta on ettei voi pitää rintsikoita.yksirintaisena kulkea :(
Mutta periksi ei anneta!! Sinä selviät tuosta koitoksesta. Pyydä vaan hoitajalta apua ja soita sinne vaikka heti. :)
siihen toiselle puolelle roikkuu,niin yks rouva teki hoitojen aikana eikä kukaan huomannut mittään. Tai mites ois pumpulitukko? Tai sitten vaan leuka ja häntä pystyyn ja menoks,etkä välitä. Me ollaan rohkeita ihmisiä,kun uskalletaan käydä tällainen prosessi läpi!
päällä,muttei helteellä pysty,heh heiluisi 25 asteen helteellä takki päällä :)
Ihan kiva kun huumoriakin sentään löytyy. Sillä pääsee monen kiperän tilanteen yli.
En malta olla kertomatta kummitätini kokemuksia, siitä on jo aikaa, ehkä parikymmentä vuotta tai ylikin. Hänellä todettiin kohtusyöpä, alkusyksystä. Siitähän tietty seurasi meille tutut jutut, leikkaus ja hoidot, hiuksetkin lähti. Joulunpyhinä käväistiin kyläilemässä. Siellä hän sisätiloissa kulki pipo päässä ja kertoi ylpeänä saaneensa lapsiltaan hienon joululahjan, HIUSTENKUIVAAJAN.
Huumoria löytyi koko perheeltä. Liekö sen syytä tai ansio, että hän on täällä meitä edelleenkin ilahduttamassa. 80-v synttäreitä tässä odotellaan.