Sinun satusi

no, aattelin kyllä paastota - mutta tulin
kuitenkin toisiin ajatuksiin ja läppäsin tämän
aamulla tänne ennen lenkille lähtöä, vaikka ei se
kyllä enää tainnut aamua olla, päivää jo.

Kiitos, kiitos sanoistasi ja lempeää päivän
jatkoa sinnekkin,
t. äitee

* hymy *

Jonkin oikean runoilijan runoa luin, ja siitä jäi
jonkinlainen siemen itämään, josta tämän runoni
synnytin. Ollappa jollekkin satua :)

Thanks you and peace, of course

mitäpä tuohon osaa muuta sanoa, kuin nöyränä vain
kiittää sanoistasi.

Ihanaa kesän jatkoa toivottaen
Rellu

Sanoisin, että tuo sanomasi kuulostaa lähes syy-
tökseltä plagiointiin, toisaalta otan siitä myös-
kin pikkuruisen kunniaa, koska sen takaa on luet-
tavissa viesti, joka puhuu runon tasokkuudesta,
ehkä ?

Mutta sormet raamatulla vaikka voin vannoa, että
kyllä se on ihka oman pääni tuotosta.
Ja vaikka tuolla aiemmin viittasinkin johonkin
oikeaan runoilijaan, jonka runosta sain aiheen,
niin kyllä se aiheentynkä oli vain ja ainoastaan
merenneito. En edes muista enää, mistä runo noin
muuten kertoi, mutta minua vain kiehtoi ajatus
merenneidosta. Siitä lähdin sitten kehittelemään
sadullista runkoa runolleni.

Ja se musta harso sitten, sellainen valahtaa aina
toisinaan kuitenkin eteen, ja runoista syntyy
siten tummia tai muuten vain synkähköjä.

Mitä parhainta päivää sinne ja kiitos kaikesta
huolimatta palautteesta. Ja usko todella, kyllä
joka ainoa sana on omaani.

Rellu. kirjoitti:

Sanoisin, että tuo sanomasi kuulostaa lähes syy-
tökseltä plagiointiin, toisaalta otan siitä myös-
kin pikkuruisen kunniaa, koska sen takaa on luet-
tavissa viesti, joka puhuu runon tasokkuudesta,
ehkä ?

Mutta sormet raamatulla vaikka voin vannoa, että
kyllä se on ihka oman pääni tuotosta.
Ja vaikka tuolla aiemmin viittasinkin johonkin
oikeaan runoilijaan, jonka runosta sain aiheen,
niin kyllä se aiheentynkä oli vain ja ainoastaan
merenneito. En edes muista enää, mistä runo noin
muuten kertoi, mutta minua vain kiehtoi ajatus
merenneidosta. Siitä lähdin sitten kehittelemään
sadullista runkoa runolleni.

Ja se musta harso sitten, sellainen valahtaa aina
toisinaan kuitenkin eteen, ja runoista syntyy
siten tummia tai muuten vain synkähköjä.

Mitä parhainta päivää sinne ja kiitos kaikesta
huolimatta palautteesta. Ja usko todella, kyllä
joka ainoa sana on omaani.

Että runosi on olleet synkähköjä ja nyt
iloisempi ote!

En muuta.

Selitin sillä 'mustalla harsolla',
mutta et kait oikein ymmärtänyt vertausta!

No, tässä selitys.

Ystävällistä otetta ja mukvaa pvää ! :)

*MURUKULTA* kirjoitti:

Että runosi on olleet synkähköjä ja nyt
iloisempi ote!

En muuta.

Selitin sillä 'mustalla harsolla',
mutta et kait oikein ymmärtänyt vertausta!

No, tässä selitys.

Ystävällistä otetta ja mukvaa pvää ! :)

No sellainen ajatus vaan jotenkin syntyi
päässäni tekstisi perusteella, kai mun ajatusmaa-
ilma on hiukka vinksahtanut.

Ymmärsin kyllä ajatuksesi myös siitä, että runoni
on valoisempi nyt, kuin aiempani - jotenkinhan
sen sanoinkin, mutta ikävästi vaan sanasi karahti
niitä lukiessa, ja jäi sellainen olo sen
perusteella, kuin epäilisit minun kopioineen
jotakuta runossani, johon en ikinä, koskaan,
milloinkaan alentuisi.

Olen kai näin ollen anteeksipyynnön velkaa, joten
ANTEEKSI, koska en millään muotoa kuitenkaan ha-
lua loukata sinua sen paremmin kuin ketään muuta-
kaan täällä.

Hymyillään kun " tavataan "
heips ja kiitos.

Kuten tuossa edellä olen selitellyt, en tiedä
kuinka uskottavasti, mutta runo sai alkunsa jos-
takin merenneito-aiheisesta oikean runoilijan ru-
nosta.

Kiehtova ajatus, josta satumainen kuva piirtyi
silmiini, ja aloin kehittää siitä runoa.
Annoin ajatuksen lentää " olen merenneito,
synnyin kuun hyväiltäväksi " ja koska palsta on
rakkausrunoille pyhitetty, siitä sitten muotoilin
tietenkin kuvitellun armaan, joka minua hyväilee
kuin kuukin kalliolla.

Kiitos Liisa jälleen herkistä ajatuksistasi.

Täällä ukkosti yöllä, mutta nyt on sateeton sää,
joten eiköhän tästä kohta pinkaista koiran kanssa
lenkille. Hyvää päivän jatkoa sinulle, ja kiitos.

Olit täälläkin poikennut :)

Hmmm - mitäpäs minäkään sitten tuohon osaan muuta
sanoa, kuin kiittää mitä lämpimimimmin.

Lepposaa viikonvaihdetta, sikäli kuin nyt olet
vapaalla. Jos et, niin koit jaksa, kyl se siittä
ja kiitosta toistamiseen.

Kiitos sinulle toistamiseen, kiva kuulla että
miellytti.

Mitäpä tässä muuta, jatketaan aurinkoista
pyhäpäivää.