perustietoa sovittelusta

Sovittelu Wikipediassa:


Rikos- ja riita-asioiden sovittelulla tarkoitetaan Suomessa palvelua, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Sovittelun tarkoitus on olla puolueetonta, kohtuullista, luottamuksellista, vapaaehtoista ja vaihtoehtoista. Sovittelu on asiakkaille maksutonta. Rikos- ja riita-asioiden sovittelijoina toimivat vapaaehtoiset sovittelijat.

Sovittelussa voidaan käsitellä mm. pahoinpitelyjä, vahingontekoja ja omaisuusrikoksia. Myös joitakin riita-asioita voi sovitella. Sovittelualoitteen voivat tehdä mm. poliisit, syyttäjät ja rikosten osapuolet sekä alaikäisen myös osapuolen huoltaja. Lähisuhdeväkivaltaa koskevan sovittelun aloitteen voi tehdä ainoastaan poliisi- tai syyttäjäviranomainen.

Sovittelutoiminta käynnistyi Suomessa 1980-luvulla mm. Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Helsingissä. Laki rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta tuli voimaan 1.1.2006 ja sen myötä sovittelua järjestetään kaikissa Suomen kunnissa. Sovittelupalvelua tarjoavat sovittelutoimistot.

Sovittelu perustuu restoratiivisen oikeuden ideologiaan. Restoratiivisuudella tarkoitetaan korjaavuutta eli nimenomaan konfliktissa vaurioituneiden ihmissuhteiden korjaamista. Keskeisiä restoratiivisia arvoja ovat kunnioittava vuoropuhelu, vastuunotto, hyvitys, armo, moraalinen oppiminen, tekijän (rikoksentekijän, koulu- tai työpaikkakiusaajan tai muun rikkojan) hyväksyminen yhteisön jäseneksi ja uusien haitallisten tekojen ehkäisy. Prosessissa korjataan emotionaalisia ja symbolisia arvoja: loukatun turvallisuudentunnetta, omanarvontuntoa, itsemääräämisoikeutta ja oikeudentuntoa. (Lähde: Suomen sovittelufoorumin www-sivut 2007)

Muita sovittelun muotoja ovat mm. koulusovittelu (vertaissovittelu), perheasioiden sovittelu ja työpaikkasovittelu.
102292
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Ei helevetti... melkoista tuubaa on tuo edellinen... kuka ihan oikeasti haluaa turvautua sovitteluun/yms päänsilittelyyn...

Mutta myönnettäköön että tämä Suomen oikeuslaitos on täysin perseestä = joku yrittää tunkeutua kotiisi/raiskata vaimosi/ryöstää autosi, niin ainut mitä saat tehdä on soittaa poliisit, ja pyydellä että eivät kohtelisi liian kovalla kädellä näitä "uhreja"...

Ei vittu... jostain syystä tämä sotii ainakin meikäläisen oikeustajua vastaan...

Joten en voi muuta kuin toivoa, että en joudu minkään edellä mainittujen tapausten silminnäkijäksi...

Äänestä

  • Lapsenraiskaaja kirjoitti:

    http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1395345

    Näin "sovitellaan" lapsenraiskaajan kohdalla jos on maahanmuuttaja.

    Eihän tällä jutulla ole mitään tekemistä sovittelun kanssa.
    Sitäpaitsi, kenenkään ei ole pakko tulla sovitteluun vaan se on KUMMALLEKIN osapuolelle vapaaehtoista. Sitä paitsi tässä sovittelussa joutuu "tekijä" korvaamaan aiheuttamansa vahingon eikä hän pääse kun "koira veräjästä" niin kun monet väärin luulevat.

    Äänestä

Mitä jos yrittää sovitella kiinteistökaupan virhettä ja lähettää toiselle osapuolelle sovittelu ehdotuksen ja he eivät vastaa siihen ollenkaan? Käräjillekkö seuraavaksi?

Äänestä
  • ole vielä varmistaneet, että toinen osapuoli on saanut ehdotuksen. Sitten voi olla, että käräjöinti on ainoa vaihtoehto, ellei sovittelu toimi.

    Äänestä

  • Jos toinen osapuoli ei ole halukas sovittelemaan, niin sitten käräjille.

    kannattaa käydä ensin yksityiskohdat läpi lakeja tuntevan kanssa, varsinkin jos kyse on isommista rahoista. Rikos- ja riita-asioita sovittelevat ovat vapaaehtoisia maallikkoja.

    Äänestä

  • notation kirjoitti:

    Jos toinen osapuoli ei ole halukas sovittelemaan, niin sitten käräjille.

    kannattaa käydä ensin yksityiskohdat läpi lakeja tuntevan kanssa, varsinkin jos kyse on isommista rahoista. Rikos- ja riita-asioita sovittelevat ovat vapaaehtoisia maallikkoja.

    Juu, meidän lakimies on lähettänyt eteenpäin jo sovittelu ehdotuksen ja heidän piti vastata jo toukokuun lopussa, mutta mitään ei ole kuulunut!Ajattelin vaan, et onkohan tässä sellanen tilanne, että he katsovat vaan et uskallanko lähteä haastamaan käräjille.. Voiko vastaamattomuudesta olla heille haittaa oikeudenkäynnissä??

    Äänestä

  • jomi77 kirjoitti:

    Juu, meidän lakimies on lähettänyt eteenpäin jo sovittelu ehdotuksen ja heidän piti vastata jo toukokuun lopussa, mutta mitään ei ole kuulunut!Ajattelin vaan, et onkohan tässä sellanen tilanne, että he katsovat vaan et uskallanko lähteä haastamaan käräjille.. Voiko vastaamattomuudesta olla heille haittaa oikeudenkäynnissä??

    lähetti kenelle sovittelupyynnön. mihinkä "eteenpäin", lähettikö sun lakimies sen sovittelutoimistoon??? jos lähetti sovittelutoimiston pitäisi ottaa siihen kantaa. jos lähetti sen suoraan "heille" niin meni vähän vika paikkaan.

    Äänestä

  • notation kirjoitti:

    Jos toinen osapuoli ei ole halukas sovittelemaan, niin sitten käräjille.

    kannattaa käydä ensin yksityiskohdat läpi lakeja tuntevan kanssa, varsinkin jos kyse on isommista rahoista. Rikos- ja riita-asioita sovittelevat ovat vapaaehtoisia maallikkoja.

    Asia missä on kyse suurista summista ja suurista vahingoista EI EDES TULE SOVITTELUUN, vaan ne hoitavat viranomaiset. Käykää ihmeessä katsomassa sovittelun sivuja varmaan googlettamalla löytyy...

    Äänestä

Sovittelu on hyvä juttu, kun on niin hermo pinnas osalla porukast että pienistä kommenteista jne. Ihmettelen tätä ns."kunniavkivaltaa", Se ei kuulu meitin kotimaahan, että ollaan pienest huulenheitosta jo nyrkkiä iskemäs, se pitää kitkee poikkeen, iha selväst.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


sisyfos1975 kirjoitti:

Sovittelu Wikipediassa:


Rikos- ja riita-asioiden sovittelulla tarkoitetaan Suomessa palvelua, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Sovittelun tarkoitus on olla puolueetonta, kohtuullista, luottamuksellista, vapaaehtoista ja vaihtoehtoista. Sovittelu on asiakkaille maksutonta. Rikos- ja riita-asioiden sovittelijoina toimivat vapaaehtoiset sovittelijat.

Sovittelussa voidaan käsitellä mm. pahoinpitelyjä, vahingontekoja ja omaisuusrikoksia. Myös joitakin riita-asioita voi sovitella. Sovittelualoitteen voivat tehdä mm. poliisit, syyttäjät ja rikosten osapuolet sekä alaikäisen myös osapuolen huoltaja. Lähisuhdeväkivaltaa koskevan sovittelun aloitteen voi tehdä ainoastaan poliisi- tai syyttäjäviranomainen.

Sovittelutoiminta käynnistyi Suomessa 1980-luvulla mm. Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Helsingissä. Laki rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta tuli voimaan 1.1.2006 ja sen myötä sovittelua järjestetään kaikissa Suomen kunnissa. Sovittelupalvelua tarjoavat sovittelutoimistot.

Sovittelu perustuu restoratiivisen oikeuden ideologiaan. Restoratiivisuudella tarkoitetaan korjaavuutta eli nimenomaan konfliktissa vaurioituneiden ihmissuhteiden korjaamista. Keskeisiä restoratiivisia arvoja ovat kunnioittava vuoropuhelu, vastuunotto, hyvitys, armo, moraalinen oppiminen, tekijän (rikoksentekijän, koulu- tai työpaikkakiusaajan tai muun rikkojan) hyväksyminen yhteisön jäseneksi ja uusien haitallisten tekojen ehkäisy. Prosessissa korjataan emotionaalisia ja symbolisia arvoja: loukatun turvallisuudentunnetta, omanarvontuntoa, itsemääräämisoikeutta ja oikeudentuntoa. (Lähde: Suomen sovittelufoorumin www-sivut 2007)

Muita sovittelun muotoja ovat mm. koulusovittelu (vertaissovittelu), perheasioiden sovittelu ja työpaikkasovittelu.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu