Kaikki tulikin jo mainittua. Nyt on helppo hymyillä, kaksi vuotta epäpätevänä työssä, pätevyys oli sivuaineen suorituksista ja gradusta kiinni. Nyt keväällä nipistin yön tunneista aikaa, tein sivuaineen ja graduni valmiiksi. Tänään sain tiedon, että olen saanut yhden hakemistani viroista, kotikauppungistani. Hieno tunne :)
Virka tuli
Toukokuussa valmistunut
332127
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Loistavaa! Taas kannatti pinnistellä. Hyvää kesää!
puolestani :) Ihan vaan kysymyksenä kaikille: kuinka moni on valmis pakkaamaan kimpsut ja kampsut ja muuttamaan opettajan työn perässä toiselle paikkakunnalle, ehkäpä toiselle puolelle Suomea? Tässä kevään mittaan monet työttömät (kielten)opet tällä palstalla valittivat, ettei töitä ole. Nyt itse oon kuullut usealta eri suunnalta, että auki olleisiin paikkoihin on vielä täyttämättömiä paikkoja, mm. koska monet valitut ovatkin peruneet tulonsa. Näihin paikkoihin ei nyt sitten saadakaan päteviä opettajia, kun tulijoita ei ole. Ei millään pahalla, mutta... oletteko työttömät opettajat todella valmiita lähtemään työn perässä muualle? Useinhan näin hyvin ei käy, että omalta paikkakunnalta tarjotaan työtä - tai jopa virkaa! Joten onnittelut tosiaan viran kotikaupungista saaneelle ja toivottavasti muutkin töitä saavat... edes jostain :)
olen itse hakenut aineenopettajan virkaa/viransijaisuutta maaseutukaupungeista mutta eiköhän sieltä aina joku epäpätevä Peräkylän Irma ole ponnahtanut edelleni hakuprosessin loppusuoralla. Helsinkiläisen ei siis tarvitse luopua ennakkoluuloistaan, rehtorin ystävättärillä näyttää käyvän aina parempi flaksi.
laita oikaisuselvitystä menemään? Jos olet pätevämpi kuin valituksi tullut, niin puolusta hyvä ihminen oikeuksiasi.
Itse olen muuttanut kolmesti työn perässä ja lähes toiselle puolen maata ja aina perheen kanssa. Jokainen muutto on ollut muutos parempaan. Turha valittaa työn puutteesta, jos ei kiinnosta kuin työ omalla paikkakunnalla. Eräänä vuonna lähetin tasan 50 hakemusta, joista kahteen, lopulta kolmeen valittiin ja kahteen pääsin varalle.
Voihan muuttaa vaikka minne, jos haluaa ryhtyä etäsuhteeseen puolisonsa kanssa, ja lapsetkin voi tietenkin kasvattaa etätyönä. Luulenpa, että aika harva perheellinen opettaja on viehtynyt pätkätyökiertolaisen arkeen, monen elämä on jo muutenkin tarpeeksi repaleista. Kyse ei ole siis mistään nirsoilusta tai jonninjoutavasta "valittamisesta" vaan perheen toimeentulosta ja arjen hallinnasta.
viesteissä - eikä pelkästään tässä ketjussa - on oikeasti VALITETTU työn puutetta. Tosiasia on, ettei nykypäivänä työ kävele vastaan, vaan on pakko tehdä uhrauksia ja ehkäpä jopa muuttamaan työn perässä. Itse olen siinä tilanteessa, että lähdettävä on, koska omalla paikkakunnallani ei töitä ole. Työttömäksi en tänne jää. Pähkäilemme juuri, mitä tehdä perheen kanssa - tuleeko perheen yhteisestä elosta ja olosta viikonloppuhommia vai lähteekö perhe mukaan. Uskon kuitenkin, että sitten joskus saamme kaikki samalta paikkakunnalta töitä - kunhan ensin vähän kerrytän työkokemusta. Moni varmaan ajattelee, että mun perheellisenä pitäisi pitäytyä omalla paikkakunnallani oman perheeni kanssa työttömänä, mutta sitten ei sitä työkokemustakaan kertyisi mistään... ja saisinko sitten tulevaisuudessa mistään töitä?
T. Huono äiti, joka jättää perheensä työn takia.
ei saa palkata, jos päteviäkin on tarjolla, joten tee ihmeessä oikaisuvaatimus, mikäli sinut on valinnassa ohitettu. Lisäksi, kannattaa hakea myös ihan MAASEUDULLE töihin, ei vain MAASEUTUKAUPUNKEIHIN. Pieniä n. 5000 asukkaan kuntia on toistaiseksi Suomessa aika paljon ja näiden kuntien opettajanvirkoihin päteviä opettajia on useasti vaikea löytää.
Olen itse kotoisin eräästä Pirkanmaalaisesta pikkukunnasta ja tänäkin vuonna osaan määräaikaisista viroista on tarvinnut palkata epäpätevä henkilö, koska päteviä hakijoita ei ole ollut ainoatakaan. Myös vakivirkoihin on useana kertana ollut vain 1-2 pätevää hakijaa joista valita tai sitten ei yhtäkään, jolloin paikka on tarvinnut täyttää määräaikaisesti epäpätevällä. Ympäristökunnissa on sama ongelma, joko päteviä hakijoita ei kertakaikkiaan ole tai sitten kaikki pätevät peruvat tulonsa ja monasti vielä aivan viimetingassa.
Asiaa, siskoseni, asiaa! Itse olen siinä onnellisessa asemassa, ettei ole "pakko" asua pääkaupunkiseudulla, vaan teen töitä pienellä paikkakunnalla, missä maksan asumisesta todella vähän verrattuna esim. Helsingin pienempiin asuntoihin, missä ei vältt. ole omaa pihaa jne. Meillä on iso piha missä lapset saa temmeltää, saavat olla yksinään pihalla (vaikka pieniä lapsia ovatkin), ei ole mitään vaaratekijöitä. Ihmiset on mukavia, kaikki tarvittavat palvelut kylältä löytyy, ja joka paikkaan on kävelymatka. Jos jotain suurempaa hankintaa tarttee tehdä eikä täältä löydy, ajellaan lähikaupunkiin.
Sijaisten kanssa tosiaan ollaan koululla aika ihmeissään, kun kukaan ei tule sijaiseksi ei pariksi päiväksi, ei pariksi viikoksi, ei edes koko syyslukukaudeksi, ei edes kokemusta kartuttamaan tuosta läheisestä yliopistokaupungista, mistä valmistuu opettajia kuitenkin.
Oikeasti en älyä, miten tää asutus voi olla näin vääristynyttä, miksi ihmeessä ihmiset eivät ole valmiita muuttamaan muualle kuin suurkaupunkeihin, missä asuminen ja eläminen maksaa enemmän kuin maalla. No, tottakai jokainen tekee omat ratkaisunsa, mutta itse elän nyt täysipainoisempaa elämää kuin kaupungissa asuessani. Ja töitä on riittänyt sekä epäpätevänä ollessani että nyt pätevänä!! Niin kuin miehelläni, joka on epäpätevä... :) (mutta vain muodollisesti - omassa hommassaan on pätevämpi kuin monet muodollisen pätevyyden omaavat työntekijät samassa puljussa)
Yhtenä plussana tällaselle "maalaiskoululle" on tiiviin opettajakunnan lisäksi ne oppilaat. Vaikka murrosikäisillä on aina ne omat kommervenkit, meno ei ole ihan niin huimaa kuin joissain isommissa kouluissa. Opettajaa kuitenkin vielä täällä arvostetaan.
että eivät voi muuttaa minne tahansa työn perässä... niin tässä sinkun näkökulma asiaan... Ei ole kyllä yksin asuvan ajokortittomankaan niin helppo muuttaa minne tahansa 5 000 asukkaan pikku kuntiin, joissa on olemattomat palvelut ja julkinen liikenne. Kuolisin varmaan tylsyyteen siellä. Tarvitsen muutakin kuin työn elääkseni onnellisena. Toiseksi olen oppinut sen, että elämä on liian lyhyt haaskatakseen sitä vuosi kausia paikoissa, joita oikeasti jopa inhoo. Lisäksi sinkulle oman perheen puuttuessa tärkeitä ovat ystävät ja jopa sukulaiset. Aikuisiällä ei ole enään niin helppo löytää ystäviä, kun ei niitä välttämättä edes sieltä työpaikalta löydä. Ja lisäksi en ole edes enää mikään vastavalmistunut.
Et tosiaan ole tainnut poistua kehäkolmosen ulkopuolelle viime vuosina... Tylsyyteen ei kerkee täällä kuolla. Kesäisin baarielämää, syksyisin kansalaisopiston HALPOJA ja todella erikoisiakin kursseja, talvisin vaikka sitten hiihtoa tai luistelua, keväisin elokuviin... ja eipähän aikaa haaskaannu busseilla ja metroilla kulkemiseen päivittäin, jotta jonnekin huvituksiin pääsis. Työpaikalta löytyy täällä ystäviä, koska opettajakollegat eivät ole mitään pilkkua viilaavia nipottajia. Mutta ei siinä mitään, jos haluat yhteiskunnan varoilla elää ja hengailla päivät pitkät kavereittesi kanssa, ettet TYLSISTY, niin jää vaan sinne missä nyt oletkin. Et todennäköisesti edes pärjäisi maaseudulla tuolla asenteellasi. Toisaalta sulle voisi olla piristävää vaihtelua nähdä, että elämää on muuallakin!
En todellakaan asu kehäkolmosen sisällä ja alunperin olen kotoisin ns. pienestä maaseutu- kaupungista. Joten tiedän mitä elämä muualla on... valitettavasti en juuri pidä hiihdosta.... Niin että se mikä toisesta on hirmu kivaa ja kiinnostavaa, niin ei ole sitä toisen mielestä. Ja sain lopulta tarpeeksi niistä pikku paikoista. Ja ei minun täällä yhteiskunnan elättinä tarvitse olla, pätkätöitä on, kun olen valmis opettamaan melkein mitä tahansa... ja voinhan vaihtaa alaakin... Ei pidä aina olettaa, että kaikki täällä kirjoittavat ovat heti jostain kehäkolmosen sisältä, sitä paitsi nyt tuntuu vaan olevan niin, että vaikka on valmis kulkeen asuinpaikastaan lähes sata kilometriä, mikäli julkisilla kulkuneuvoilla aikataulujen mukaan on mahdollista, niin omiin aineistani ei pitempi aikaisia sijaisuuksia tai virkaa tipu ja kaiken lisäksi kun pääainettani ei ole edes niiden lukuisten tuppukylien koulujen opetusohjelmassa enää nykyisin. Revi siinä sitten.
Kyllä Suomi vaan on vielä aika pieni metsäläisten maa, kun kaikki joka ja mikä on kehä kolmosen sisäpuolella herättää kateutta ja kaunaa ja eritasoisia kiukunpurkauksia (ja nyt en tarkoita edellistä kirjoittajaa vaan tuota hänen edellään ollutta)!
Ihmisillä nyt vaan on erilaisia syitä asua täälläkin, vaikka asunnot ovat kalliimpia ja naapureita ei moikata. Mutta ei se elämä niin auvoista ole siellä pikkupaikallakaan, jossa oman pihapiirin saa helsinkiläisen kaksion hinnalla ja naapurit tietävät sinusta kaiken.
Itselläni on kokemusta molemmista asuinsijoista ja kyllä minä mielummin asun Helsingissä - saatikka lapseni ja mieheni eli ei minusta saisi maallemuuttajaa eikä pienen kaupungin eläjää. Tämä helsinkiläinen oman talon piha marjapensaineen ja yrttimaineen riittää minulle mainiosti. Täällä voin vapaa-ajallani olla muutakin kuin opettaja!
nim. "Bloom where you are planted."
valita, että töitä ei ole, jos et ole niiden perässä valmis muuttamaan.
ja asun eräällä pikkupaikkakunnalla. Minäkin voin mainiosti olla vapaa-ajallani muutakin kuin opettaja! Ihan normaalia elämää minäkin vietän enkä opettajuuteni takia ole olematta oma itseni. Naapurini eivät ihan kaikkea tiedä, ja mitä hittoa siitä, vaikka tietäisivätkin? Minua se ei haittaa.
Entäpä jos minä en vietäkään "normaalia" elämää vapaa-ajallani? Pikkupaikalla se olisi kauhistus!
Joo mulla sama tilanne. Elämäntapani tällä hetkellä ei totisesti olisi "normaali" pikkupaikkakunnalla, jossa yleensä opettajilta odotetaan siveellistä, moraalisesti korkeatasoista ja konservatiivistä elämäntapaa. Aivan kuten papeiltakin. Ei mielellään alkoholin käyttöä tai muuta arveluttavaa ja hämäräperäistä. Opettajan oletetaan olevan esikuva twentyfourseven.
Haluan totisesti elää elämääni anonyymisti ja työroolistani irtaantuneena. En valitettavasti vastaa yleistä opettajanroolia, jonka mukaan pitää äänestää mielellään keskustaa tai kokoomusta, laulaa kuorossa, sauvakävellä, askaroida puutarhassa perennoita ja yrttejä viljellen, tai villeimmillään joogaleirille osallistuen!
Suuressa kaupungissa voi kulkea tuntemattomana, hengittää vapaasti, toteuttaa omanlaistaan elämää vailla muitten paheksuvia katseita.
Mutta hienoa, että jotkut viihtyvät myös pikkupaikkakunnan idyllissä. Sitä ei kuitenkaan voi vaatia kaikilta!
normaalia opettajan elämää - ainakin pikkupaikkakunnalla - on vetää kunnon perskännit every now and then. Kukaan ei katso pahasti, jos opettajat(kin) käyvät baarissa jne. Itse en todellakaan sauvakävele, hiihdä, äänestä yhtään ketään, touhua puutarhassa tai muuta tällaista mielestäni epänormaalia!
kyllä pikkupaikkakunnissa seurataan edelleenkin opettajien edesottamuksia todella taajaan. Opettajan seksuaalinen orientoituminen, juomatottumukset, poliittinen kanta sekä perhetausta päätyvät monesti suurennuslasin alle.
sitten? Jos jotain kiinnostaa toisen elämä, siitä sitten vaan tutkailemaan, mitä siitä? Minua ei haittaa, mitä ihmiset EHKÄ saattavat selkäni takana puhua. Minähän juon, jos janottaa, ja jos on isokin jano, niin juon sitten vaikka myös tiellä kävellessäni sinne baariin, poliittiset höpinät eivät täällä paljoa paina, kukaan ei poliittisia kantoja kysele ja ketä kiinnostaa julkituoda poliittiset näkemyksensä, niin tuokoon julki, ja mitä seksuaaliseen suuntautumiseen tulee, niin miksi pitäisi häpeillä olevansa vaikka jotain muuta kuin hetero?? Sehän kertoo paljon itsestään, jos näitä asioita häpeilee tai yrittää peitellä tai salailla. Vaikka itse en mitään "siveellistä" elämää vietä, niin KENELTÄKÄÄN en ole kuullut siitä mitään. En oppilailta, en vanhemmilta, en naapureilta, en keltään, ja kaikki opettajat täällä elävät hekin aivan tavallista elämää.
Mihin puolueeseen kuulut? Kokoomukseen, sossuihin vain kepulaisiin? Mikä on reservinupseeriarvosi? Kuulutko kirkkoon?
kyllähän sitä yksinasuvana muuttaisi melkein minne vaan, mutta kun on tuo puolisokin joka pitää ottaa huomioon, ja lisäksi iäkkäitä sukulaisia joita mielellään auttaa silloin tällöin, se ei toiselta puolelta Suomea onnistu. Ihana puolisoni muutti jo kahdesti kanssani eri paikkakunnille, jotta sain opiskeltua haluamani aineet. Joutui sen takia työttömäksikin ja jättämään oman kaveripiirinsä, joten työpaikkaa hakiessa otan nyt mielelläni puolison paikkakuntatoiveet vastaan, hän on jo niin paljon joustanut
työn tekijöistä vaan on pulaa.. No, asukaa hesalaiset vaan siellä, missä asutte, mutta älkää sitten valittako, että pohjoisemmassa epäpätevät saa töitä!! Jos päteviä tulijoita opettajiksi ei ole tulossa, niin sitten on turha valittaa, että päteviä sorretaan. Välillä logiikka ei ihan pelaa - pääkaupunkiseudulla asuminen maksaa enemmän ja lapsilla on huonompi asua betoniviidakossa kuin luonnonrauhassa viihtyisässä elinympäristössä, missä asumiskustannuksiin ei mene ihan niin paljoa. Kyllä Suomen asutus voisi jakaantua vähän sopusuhtaisemmin näinä päivinä..
Sittenpä on turha valitella, ettei ole töitä, jos ei kerta ole valmis työn perässä muuttamaan.
oikeassa, taitaa olla järkevämpää vaihtaa ammattia. Opetusalalla epäkohtia näyttää kyllä riittävän. Onneksi on vielä olemassa ammatteja, jossa ei tarvitse vielä kolmekymppisenäkin kilpailla verissäpäin epäpätevien Peräkylän Pirkkojen kanssa samoista pätkätöistä. Ammatin arvostuskaan ei ole aivan kohdallaan, ja opetusalalle pesiytyneiden epäkohtien julkinen kritisoiminen saa useimmiten osakseen vain testosteroninhuuruista väheksyntää.
mutta puolisoni saa minua huomattavasti korkeampaa palkkaa, eikä hänellä ole mahdollisuutta työllistyä vastaavasti toisella paikkakunnalla, joten realistisesti me emme vaihda paikkaa minun työni perässä =(
Jotkut pariskunnat työskentelevät eri paikkakunnilla jopa koko työuransa. Viikonloput ja lomat ovat yhteistä aikaa.
Ihanko olet tosissasi, että perhe-elämä on sitä että asutaan eri paikkakunnilla ja tavataan viikonloppuisin ja lomilla! Huh-huh! Ei tuollaista ole!
olleet pakotettuja siihen, monet opettajatkin väliaikaisesti. Toiset ovat mieluummin tehneet töitä kuin olleet työttömänä. Pätkätyöt toisella paikkakunnalla ovat monesti johtaneet työkokemuksen karttuessa vakitöihin omalla paikkakunnalla. Suuremmissa kaupungeissa on vuosittain kymmeniä paikkoja auki, mutta ei niihinkään valita, jos ei ole työkokemusta tai paljon aukkoja työhistoriassa. Elämä on kuitenkin täynnä valintoja.
vaihtaa alaa ja muuttaa ulkomaille. Mitä sitä kauempaa tässä niistä pätkistä kaikkien peräkylien pirkkojen kanssa tappelemaan.... tässä opetusalan konkurssissa mitä tulee työpaikkojen tarjontaan...
hyvät mahikset koulutuksellasi ja asenteellasi päihittää mennen tullen ne epäpätevät, taitamattomat, sivistymättömät peräkylän pirkat??
sillä mieheni tekee vuorotöitä... Nähtäisiin ehkä kerran kuussa viikonlopun ajan, jos vuorot sattuis"kohdalleen"... Ja entäs meidän lapsi sitten, kumman kanssa se olis? Iskän kanssa lähellä sukulaisia ja vuorohoidossa vai äiskän kaa vieraassa kaupungissa? Älä yleistä tilanteita!
oppisi kirjoittamaan?
"kotikauppungistani"
hanki firefox, se kertoo, että kyseessä on kirotusvihre.