Te varmaan luulette et tää o joku surullinen juttu äidistäni, no ei ihan mut vähän sitäkin.
Eli, tuottaa ny näköjään hänelle ongelmia seurusteluni.
Oon jo 18v ja poikaystäväni oli täällä muutama päivä sitten.(hän on saman ikäinen) Katottiin mun huonees leffaa sen kans ja koska hän jäi yöks äiti toi huoneeseeni patjan yms. Olin siinä kultani vieressä ja pidin kiinni. Jälkeenpäin, sinä päivänä kun poika lähti kotiin, sinä iltana äitini alotti seuraavaa
"Ei tarvitse niin vieressä koko aikaa olla, eihän hänkään ollut. Ja voi vaan olla enempi kavereita"
Joo-o, mä en tajunnu. Mulle tuli kauheen paha olo ku se silleen alotti, pidän poikaystävästäni todella paljon!! Ja pitäisi äitini kyllä mielestäni ymmärtää että kun vanhemmat ovat kotona niin ei ehkä toinen uskalla olla niin läheinen ja pitää kii tai painaa pää toisen päätä vasten kun kotona olevat vanhemmat saattavat nähdä.
Enhän minäkään varmaan kun menen käymään pojan kotona ja jos vanhemmat ovat paikalla, en varmaan uskalla olla niin läheinen kun olin leffaa katsoessamme. Kyllä sillon ku äitini ei ollut lähellä, poikaystäväni painoi päänsä päätäni vasten.
Ymmärrän että äitini tarkoitti ettei koko aikaa tarvitse olla siinä vieressä "kiehnaamassa" ja varmaan tarkotti ihan hyvällä. Että voisi välillä olla vain kun oisi kaveri.
Mut hei, eiks just leffaa/ telkkaria katsoes voi olla sillee läheisen oloinen ja nojata toiseen ja ulkona liikkues pitää kädestä? :) Ja muissakin tilanteissa osoittaa noilla tavoin et pitää toisesta ja on hyvä olla toisen vieressä ja sen kanssa.
En vain ymmärrä mikä äitiäni vaivaa. Kun puhuin jonkin verran hänelle asiasta hän alkoi ehkä ymmärtää.
Mutta toinen asia mitä hänen on vaikea tajuta on käymiseni poikaystäväni luona. (asuu yli 100km päässä)
Koska olen jo 18, ymmärtäisin hänen antavan mulle vähän "vapaammat otteet" elämässä; vapautta. Että saan suunnilleen päättää menoistani millon meen ja tuun jne, Kunhan ilmoitan millon olen menossa ja minne.
Mutta nyt ongelma on, kun hän vaikuttaa siltä että hän meinaa määrätä millä aika väleillä voisin käydä poikaystäväni luona. En tiedä rauhoittuiko hän jo, kun mainitsin että edes 2kk enintään sitä väliä.
Mut pikkusen alkaa suututtaa, kun on suunnitelmissa että menisin poikaystäväni syntymäpäiväksi sinne marraskuussa ja sitten uudeksi vuodeksi. Kun nyt olen menossa ens kuussa ja ehkä sitä seuraavan kuun lopulla tai vähän ennenkin.
Jos äitini alkaa väittää näitä suunnitelmiani vastaan niin.. voi mul palaa pinna.
Minulla vain on tapana, että puhun äitilleni etukäteen tulevista asioista mitä olen suunnitellut tekeväni, ettei vähän ennen kun lähtisin johonkin yms. tarvitsisi sitten ruveta tappelemaan asiasta.
Eipä mul muuta, nuo vaan tuntuu kurjalta kun äitini vaikuttaa määrävän vielä niin rajusti :(
Tai no ei ehkä niin määrää mut.. jotain :(
Mitä mieltä te muut olette? Miten mun pitäisi ymmärtää ko asiaa ja äidin ajatuksia ja käytöstä?
Miten asian saisi muutettua niin, että hän ymmärtäisi minua ja toivomuksiani päästä käymään poikaystäväni luona kun siltä tuntuu.
Jos jotenkin vain voisitte neuvoa miten minun pitäisi toimia ja suhtautua tässä tilanteessa niin suuri kiitos!!! :)
Eli, tuottaa ny näköjään hänelle ongelmia seurusteluni.
Oon jo 18v ja poikaystäväni oli täällä muutama päivä sitten.(hän on saman ikäinen) Katottiin mun huonees leffaa sen kans ja koska hän jäi yöks äiti toi huoneeseeni patjan yms. Olin siinä kultani vieressä ja pidin kiinni. Jälkeenpäin, sinä päivänä kun poika lähti kotiin, sinä iltana äitini alotti seuraavaa
"Ei tarvitse niin vieressä koko aikaa olla, eihän hänkään ollut. Ja voi vaan olla enempi kavereita"
Joo-o, mä en tajunnu. Mulle tuli kauheen paha olo ku se silleen alotti, pidän poikaystävästäni todella paljon!! Ja pitäisi äitini kyllä mielestäni ymmärtää että kun vanhemmat ovat kotona niin ei ehkä toinen uskalla olla niin läheinen ja pitää kii tai painaa pää toisen päätä vasten kun kotona olevat vanhemmat saattavat nähdä.
Enhän minäkään varmaan kun menen käymään pojan kotona ja jos vanhemmat ovat paikalla, en varmaan uskalla olla niin läheinen kun olin leffaa katsoessamme. Kyllä sillon ku äitini ei ollut lähellä, poikaystäväni painoi päänsä päätäni vasten.
Ymmärrän että äitini tarkoitti ettei koko aikaa tarvitse olla siinä vieressä "kiehnaamassa" ja varmaan tarkotti ihan hyvällä. Että voisi välillä olla vain kun oisi kaveri.
Mut hei, eiks just leffaa/ telkkaria katsoes voi olla sillee läheisen oloinen ja nojata toiseen ja ulkona liikkues pitää kädestä? :) Ja muissakin tilanteissa osoittaa noilla tavoin et pitää toisesta ja on hyvä olla toisen vieressä ja sen kanssa.
En vain ymmärrä mikä äitiäni vaivaa. Kun puhuin jonkin verran hänelle asiasta hän alkoi ehkä ymmärtää.
Mutta toinen asia mitä hänen on vaikea tajuta on käymiseni poikaystäväni luona. (asuu yli 100km päässä)
Koska olen jo 18, ymmärtäisin hänen antavan mulle vähän "vapaammat otteet" elämässä; vapautta. Että saan suunnilleen päättää menoistani millon meen ja tuun jne, Kunhan ilmoitan millon olen menossa ja minne.
Mutta nyt ongelma on, kun hän vaikuttaa siltä että hän meinaa määrätä millä aika väleillä voisin käydä poikaystäväni luona. En tiedä rauhoittuiko hän jo, kun mainitsin että edes 2kk enintään sitä väliä.
Mut pikkusen alkaa suututtaa, kun on suunnitelmissa että menisin poikaystäväni syntymäpäiväksi sinne marraskuussa ja sitten uudeksi vuodeksi. Kun nyt olen menossa ens kuussa ja ehkä sitä seuraavan kuun lopulla tai vähän ennenkin.
Jos äitini alkaa väittää näitä suunnitelmiani vastaan niin.. voi mul palaa pinna.
Minulla vain on tapana, että puhun äitilleni etukäteen tulevista asioista mitä olen suunnitellut tekeväni, ettei vähän ennen kun lähtisin johonkin yms. tarvitsisi sitten ruveta tappelemaan asiasta.
Eipä mul muuta, nuo vaan tuntuu kurjalta kun äitini vaikuttaa määrävän vielä niin rajusti :(
Tai no ei ehkä niin määrää mut.. jotain :(
Mitä mieltä te muut olette? Miten mun pitäisi ymmärtää ko asiaa ja äidin ajatuksia ja käytöstä?
Miten asian saisi muutettua niin, että hän ymmärtäisi minua ja toivomuksiani päästä käymään poikaystäväni luona kun siltä tuntuu.
Jos jotenkin vain voisitte neuvoa miten minun pitäisi toimia ja suhtautua tässä tilanteessa niin suuri kiitos!!! :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
emmä usko että sun äitis niin pahalla tuota juttua on sanonut. Näyttää vähän siltä että se vaan ajattelee sitä että se sun poikaystävä asuu niin kaukana ja sä joudut menemään sinne yksin. Varsinkaan jos ette ole kovinkaan kauaa olleet yhdessä, se ei varmaan tiedä mitä tai keitä siellä on. Tuskimpa se tuosta vierekkäin loikoilusta nyt mitään pahaa ajattelee, kaikkihan tuota tekee. Mun mielestä sun äitis kuulostaa ihan asialliselta noissa kyselyissään.
En voi sanoa muuta kun että pidä tyttö kiinni oikeuksistasi! Olet 18v, eli täysi ikäinen jolloin päätät itse omista asioistasi! En tarkoita että sinun pitäisi kääntyä äitiäsi vastaan ym pahasti, mutta ikeskustelet asioista.. ei hän voi sinua vankinaan pitää. Ja tiedän omista kokemuksistani, tosin ne ovat olleet tuollaisia kun olen ollut 14v. 16 vuotiaana muutin juuri tuon takia kotoa jo poiskin.. no, tuolloin on ollut ehkä vielä aiheellista äidin pitää huolta mutta ei enää 18 vuotiaana! En voisi kuvitellakaan tällä hetkellä että äitini päättäisi mistään asiasta mitään..! En voi sanoa kuin että pidä kiinni oikeuksistasi ja siitä että sinulla on OMA elämä eikä elämää jota sinun äitisi tahtoo!!! Oma tahto täytyy olla, ei muuten elämässä pärjää :) TSEMPPIÄ nyt vaan :)
Puhuin siitä että jos vaan sanosin vähän ennen kun olen lähössä et mihin meen ja millo tuun. Ja tuli puhuttuu siitäki et ku se oli jo vähän niinku sovittu et meen sillo synttäreille ja uudeks vuodeks. Se vaan eile alotti ettei siin vaa hirveesti rahaa menis ku menee tätä väliä. Mutta, mä meenki sen mukaan miten rahaa on, jos ei ole ni sillo ei voi mennä, sit ku taas on ni meen.
Vaikutti se ny ymmärtävän asian, käänsi vaan lopuksi siihe et mitähä mielt siel poikaystävän vanhemmat on et sopiiko mun ees aina tulla. Se jäi siihen..
Vähän pihalla ny kyl et mitkähän on ajatukset, mut ehkä se alko jo ymmärtää.. vai mitenköhän on :s
Ja kun tuli noissa kommenteissa maininta joltain et jos hän huolehtii paljon että millasta porukkaa siel poikaystävän puolella on jne. ni se kyl uskoo mun olevan fiksu tyttö ja että osaan olla varovainen, sitä minä mielestäni olenkin.
Äitilläsi saa olla oma mielipide ja sulla oma, ihan rauhassa. Ei kaikki ajattele samalla tavalla, äitisi sukupolvi on parikyt vuotta sua vanhempaa ja sillä on omat näkökannat. Ihan hyvä et keskustelette avoimesti molemmat, ja ihan hyvä et kerrot aikeesi. Oot 18 v ja "aikuinen". Saat rauhassa olla kaverisi kanssa. Älä hermostu äitisi näkökannoista, äitisi haluaa sulle vaan kuitenkin parasta ja hyvää, hänellä on myös vanhempanan jo paljon enemmän elämänkokemusta kuin sulla ja nähnyt myös enemmän "rakkaudesta" sen iloista ja suruista. Anna äitisi puhua ja kertoa omat mielipiteesi, ei niistä tarvi suuttua, mieti niitä ja mieti mikä sinulle on hyväksi ja mikä ei.
Etkös tajua, että äitisi tahtoo vain suojella sinua mm. ei-toivotulta raskaudelta, sukupuolitaudeilta, sydänsuruilta ynnä muulta sellaiselta. Onko teillä kotona koskaan puhuttu seksistä ja ehkäisystä suoraan tai edes epäsuoraan? Tuo äitisi kommentti "ei siinä nyt koko aikaa tarvii niin lähellä olla" tarkoittaa aikuisten kielellä, että pidäpäs tyttö varasi äläkä hankkiudu hankaluuksiin. As simple as that.