Sinänsä "asiallinen" keskustelu meinaa kaatua tilastokeskuksen uusiin normeihin.
Kukin täällä kirjoittava vaatikoon tilastokeskusta oikaisemaan tilastot takautuvasti vastaamaan uutta käytäntöä tai julkaisemaan kahta erillistä tilastoa perustuen vanhaan ja uuteen käytäntöön.
Tästä ei liene keskustelun kannalta haittaa kenellekään?
Kukin täällä kirjoittava vaatikoon tilastokeskusta oikaisemaan tilastot takautuvasti vastaamaan uutta käytäntöä tai julkaisemaan kahta erillistä tilastoa perustuen vanhaan ja uuteen käytäntöön.
Tästä ei liene keskustelun kannalta haittaa kenellekään?
Vastaukset 13
Vanhimmat
jos ei voi kodissaan asua kärsimättä unettomia öitä tilastokeskuksen tai pörssikurssien vuoksi. Minusta on kivempi, kun koti on koti, eikä bisnes.
En halua viettää unettomia öitä ja siksi tuhnuttelemmekin vaimoni kanssa vuokra-asunnon soffalla ja nauramme romahdusta seuratessamme.
Koti on koti. Osake on osake. Sama se mihin sijoitat, koti on kuitenkin koti. Ja Koti ei ole sijoitus. Siitä huolimatta että ostaaksesi Kodin ostat osakkeita osakeyhtiöstä. Koti on kuitenkin Koti ja oma on oma.
Jos kärsii unettomia öitä sijoituksensa arvonlaskusta, ei "oma" Koti ole paljoa muita sijoiksia huonompi. Se on vaan yleensä velkarahalla hankittu. Ja velkaraha koronnousu=...
käyttämä tilastoimistapa jossa tiputettiin laskuista pois kaupat joissa neliöhinta oli alle 303€/m2 tai yli 5046€/m2 pääkaupunkiseudulla ja muualla suomessa 202€/m2 ja 3027€/m2, on ongelmallinen. Vuonna 1997 kun nämä äsken mainitsemani rajat asetettiin (sama ylä- ja ala-rajojen muutos on tehty myös vuosina 1985, 1988 ja 1992) ei kyseisiä (ylärajan ylittäviä) kauppoja juuri tehty, vaan mikäli tälläisiä tilastoista löytyi, niin niiden aiheuttaja oli lähinnä tilastovirje tai inhimillinen erehdys. Tietysti joissain aivan erikoistapauksissa näin poistui myös aivan oikein oleva kauppahinta, mutta näitä kauppoja oli erittäin vähän suhteessa kauppojen kokonaismäärään, joten tilastollinen poikkeamia ei ollut merkittävä.
Nyt vuosien kuluessa ja hintojen huomattavasti noustessa alkoi jo muutaman viimevuoden aikana yhä enenevässä määrin olemaan niitä tilanteita, että kyseinen tilastoimistapa jätti yhä enemmän todellisiin kauppahintoihin perustuvia kauppoja tilaston ulkopuolelle, eli taulukoissa olevat neliöhinnat ovat todellisuudessa liian pieniä, kun verrattaisiin kaikkien toteutuneiden kauppojen neliöhintojen keskiarvoon (koska kalleimmat neliöhinnat tiputettiin laskelman ulkopuolelle).
Nyt sitten tilastokeskus muutti rajojaan eli nyt ottaa huomioon entistä isommat neliöhinnat kaupoissa (mikä on siten lähempänä matemaattista totuutta keskihinnoista), ja ulos tilastoista jää vain muutama kauppa.
Eli nyt keskineliöhinta on lähellä oikeaa "totuutta", mutta ongelma on se, että tätä neliöhintaa ei voi suoraan verrata vanhoihin hintoihin, mutta myöskään se tapa että iso joukko todellisia toteutuneita kauppoja jätetään tilaston ulkopuolelle ei voi olla oikein.
Eli tilastokeskuksen olisi syytä unohtaa nuo euromääräiset ylä- ja ala-hintarajansa ja käyttää tilastomatematiikassa yleisesti käyttettävään tapaan, eli tästä toteutuneiden kauppojen joukosta poistetaan vaikkapa 5% (luku valittavissa) kalleimmista ja halvimmista hinnoista, näin saataisiin ne tilastoinnissa olevat virheet korjattua, eikä tulisi hintojen muuttuessa sitä ongelmaa että oikeaa neliöhintaa saadakseen pitää hintarajoja muutella (joka johtaa oikeampaan lopputulokseen, mutta vaikeuttaa tilastojen vertailua keskenään).
Kiitos analyysistä (rakennusmies?). Jos noille maksetaan tilastojen pitämisestä niin olisin kuvitellut että siellä on töissä joitakin/jokin tilastoa osaava ihminen. Lähetän ehdotuksesi tietysti tilastokeskuksen jotta oppivat tekemään tilastoja.
Kiinnoistaisi koettaa bisnestä kiinteistösaralla? "perheellä" pörssissä suurin osa likvidistä omaisuudesta mutta kiinteistöt toisivat hajautusta.
luulisi osaavan, itselläni tuon tilastomatematiikan tuntemus perustuu vain rak. ins. linjan tilastomatematiikan oppitunetihin, olisiko ollut joku vajaa 20h. eli kauhean syvällistä tuntemusta asioihin ei ole.
Mutta tuolla ylä- ja ala-rajahinnoilla on todellakin se ongelma, että ajan kuluessa (ja hintojen noustessa) rajoja joudutaan silloin tällöin muuttamaan, että tilastot pysyvät matemaattisesti oikeina, mutta tästä kärsii nimenomaan se, että juuri ennen muutosta olleita vuosia ja muutosvuotta on paha verrata toisiinsa, esimerkiksi kymmenen vuotta sitten olleisiin lukuihin tätä nykyistä lukua voi hyvinkin verrata, koska silloin tuskin oli montaa kauppaa joka ylitti raja-arvot.
suurinosa sijoitusvarallisuudestani kahdessa sijoitusasunnossa, ja nyttemmin olen alkanut hajauttamaan sijoituksiani myös pörssiin.
Järkeviä puhut/kirjoitat, kuten yleensäkin. 10 vuotta sitten ei ollut (ehkä) yhtäkään asuntoa tilastoissa ylittäen 30.000 markkaa. Nyt se on normaali hinta helsingissä. Asiasta seuraavaan asiaan, kiinnostaako riskien hajautus? Osakkeet as.osakkeet yhtiöön = tuotto osakkaille?
eli???
kauhean varma, eli anna opastusta jos tietoa löytyy.
Mitä etuja on omistaa vuokra-asuntoja ja osakkeita yhtiön kautta, kuin jos niitä omistaisi suoraan yksityishenkilönä. Eikö pääoma-tulona veroteta jokatapauksessa?
Yhtiössä on ainakin suurempi kirjanpito vastuu.
Eli hyödyt ovat?
Itsellä tämä yhtiöjuttu kävi mielessä siinävaiheessa kuin hommasin toisen vuokra-asuntoni, sitten kysyin neuvoa harrastuksen kautta puolitutuksi tulleelta pankijohtajalta, jolla itsellä on useita vuokra-asuntoja, ja hän oli sitämieltä ettei hyötyjä juuri ole, itsekkin omistaa asuntonsa yksityishenkilönä.
En tämän keskustelun jälkeen ole asiaa miettinytkään, mutta onko parempaa tietoa/vinkkejä hyödyistä?
Hajautushyötyjä ei kai kumpikaan kiellä; lyöt putkaan arvioitujan kiinteistöjä/asunto-osakkeita ja toinen laittaa vastaavan määrän pörssiosakkeita. Unohtaen likviditeettiongelman asunto-osakkeissa; tehdään firma ja molempien pitäisi ylemmällä hyötykäyrällä jos kumpikin uskoisi talousteoriaan.
syyttää tilastokeskusta onnettoman huonosta lukutaidostaan!
BUBUBUBUAHHAHA