...tällanen kansi kuin "portattu kansi"?
Entäpä jopa gran turismostakin tuttu "port & polish" tai "port polishing"? Onko kyse virtauksien parannuksesta vai jostain ihan muusta?
Entäpä jopa gran turismostakin tuttu "port & polish" tai "port polishing"? Onko kyse virtauksien parannuksesta vai jostain ihan muusta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Porttaaminen tarkoittaa kannen imu- ja pakokanavien (engl. ports) työstämistä seoksen virtausominaisuuksien parantamiseksi -> pyrkimys saada yhdessä aikayksikössä virtaamaan sylinteriin/sylinteristä enemmän seosta -> enemmän tehoa.
Yksinkertaisimmillaan kanavien työstö tarkoittaa pako- ja imukanavien kiillottamista, ts. poistetaan valun jäljiltä jäänyt pintojen rosoisuus ja mahdolliset valupurseet. Kanavien kiillotus taitaa olla klassinen mopopoikienkin ensimmäinen tuning-toimenpide! ;) Nykytietämyksen mukaan imukanavia ei pitäisi kiillottaa peilikirkkaaksi, koska (kaasu)seos saattaa tiivistyä pisaroiksi kiilloitetulla pinnalla. Näin ainakin perinteisissä kaasutinkoneissa ja yksipisteruiskuissa, joissa bensiini sekoitetaan ilmaan jo ennen imusarjaa. Monipisteruiskuissa bensiini lisätään ilman sekaan yleensä vasta lähempänä imuventtiiliä, joten pisaroitumista ei ehkä ehdi tapahtua niin helposti. Joka tapauksessa viimeisen päälle tehdyssä kiilloituksessa sileät imukanavat viimeistellään mattapintaisiksi yleensä lasikuulapuhalluksella.
Seuraava vaihe kanavien muotoilussa on kohdistaa imu- ja pakosarjoissa sekä kannessa olevat "portit" toisiinsa. Tehtaan jäljiltä aukot eivät välttämättä osu 100% kohdalleen, jolloin saattaa muodostua virtausta sotkevia portaita. Tapauksesta riippuen mahdolliset portaat pyritään havaitsemaan esim. tekemällä sekä sarjoista että kannesta pahvimalleja tai vaikka peilillä ja taivutetulla rautalangalla tunnustelemalla. Kun portaat on paikallistettu, ne hiotaan pois.
Edelliset kaksi vaihetta ovat huolellisen amatöörin itsekin tehtävissä, mutta kolmannessa vaiheessa tarvitaan jo ammattilaisvälineitä, eli ns. virtauspenkkiä. Nyt nimittäin ryhdytään muokkaamaan kanavia rankemmalla kädellä. Kanavia voidaan avartaa, suoristaa tai tapauksesta riippuen jopa paikoitellen pienentää (=suurempi virtausnopeus). Kanavaan työntyviä venttiilinohjureita voidaan lyhentää, venttiiliistukoiden seetejä voidaan muotoilla, venttiilien aukkoja suurentaa suurempien venttiilien mahduttamiseksi jne. Lisäksi kaikista kanavista ja palotiloista pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään samanmuotoiset ja -tilavuuksiset.
Kaiken kaikkiaan rautaista ammattitaitoa vaativaa työtä, jos tehoa todella halutaan lisätä. Mutu-menetelmällä toteutettu "tehdään niistä niin isot rännit kuin on varaa poistaa ainetta kannesta"-viritys ei nykytiedon valossa läheskään aina lisää tehoa, vaan saattaa jopa laskea sitä. Eli virtauspenkissä mittaamalla aina välillä tarkastetaan, että tehdyt muutokset todellakin parantavat virtaamaa eivätkä huononna sitä. Radikaalimmat kanavanmuokkaukset vaativat myös halkaistun mallikannen, josta nähdään kanavistojen poikkileikkaus sekä ennen kaikkea se, kuinka paljon mistäkin kohdasta on varaa poistaa ainetta, ettei puhkaista esim. jäähdytysvesikanavien seinämiä.
Port&Polish tarkoittaa, että kanavien muotoilun on tehnyt puolalainen mekaanikko... ;)
No nyt tuli kerrankin tyhjentävä vastaus!
Mutta vielä kysyisin sellaista, että mitä hyötyä on lisätä esim. pakoventtiilin nostoa niin ja niin paljon. Se reikähän on avoin jo pienenkin noston jälkeen, vai käsitänkö väärin että kyse onkin vain venttiilin aukioloajasta, eli mitä kauemmin sen tyhjempi pakokaasuista?
Mistä mitataan asteet? Ja minkä venttiilin asteet näissä "virinokissa"?