Hei! Tämän viestin tarkoituksena ei ole yllyttää moralisoijia kärkistämään tätä aihetta, vaan tarkoituksena on keskustella asiallisesti tästä.. Eli a) Poltatko nyt tällä hetkellä ja minkäikäinen lapsi sinulla on? B)Poltitko raskauden aikana? Jos poltit, mitä ajattelet siitä näin jälkeenpäin?? Ja edelleen, jos poltit, onko lapsellasi todettu jotain, joka voisi johtua raskaudenaikaisesta tupakoinnista?
Minä vastaan näin: a) Poltan tällä hetkellä, vaikka luulin jo päässeeni yli.. Lapsi 1v.
b)Poltin alkuraskaudessa sekä pari viikkoa ennen la. Kuvittelin jotenkin että on muka niin raskasta ja hermot kireellä et en voi olla polttamatta. Ja mielellään etsin dokumenttiä siitä et tupakointi ei ole vaaraksi lapselle... Synnytyssalissa minua rupesi kauhistuttamaan ajatus siitä, mitä olen voinut lapselle tehdä omalla typerällä toiminnalla. Entäs sit kun sain sen oman ihanan pienen käärön syliin, jumalauta et olen ollut itsekäs paska!!! Sitä vaan ei osannut ajatella raskaana ollessa et kantaa vastuuta myös toisen ihmisen terveydestä, ei vaan omastaan. Siihen asti oli tottunut siihen et kaikesta pääsee pälkähästä. Olen ollut menettää mielenterveyteni tämän tupakoinnin takia, nyt pikkasen on hellittänyt.. Eikä se et minun terveys menisi, kunhan vaan ei lapsen.. No.nyt lapsi 1v, ja aloin polttamaan uudelleen, miten pääsen tuosta vihollisesta eroon. Haluaisin todellakin, koska ei ole kiva kun äippä haisee röökille. Ja c) Lapsi n normaalisti kehittynyt, ei ole ollut kertaakaan sairas tähän mennessä, mut tulevaisuus näyttää...
Ja lopuksi... en halua mitään sääliä, eikä moitteillakaan ole väliä, koska olen tästä oppinut kenties kantapään kautta... Joten kokemuksia kaipailen muilta äideiltä, koska tietääkseni tupakointi raskauden aikana on suht. yleistä.... Mut sen vielä sano sanon jos joku odottava tätä lukee: ELÄ POLTA!!!!!!! Toiv. joku jakso lukea. Hyvää kesää kaikille.
Minä vastaan näin: a) Poltan tällä hetkellä, vaikka luulin jo päässeeni yli.. Lapsi 1v.
b)Poltin alkuraskaudessa sekä pari viikkoa ennen la. Kuvittelin jotenkin että on muka niin raskasta ja hermot kireellä et en voi olla polttamatta. Ja mielellään etsin dokumenttiä siitä et tupakointi ei ole vaaraksi lapselle... Synnytyssalissa minua rupesi kauhistuttamaan ajatus siitä, mitä olen voinut lapselle tehdä omalla typerällä toiminnalla. Entäs sit kun sain sen oman ihanan pienen käärön syliin, jumalauta et olen ollut itsekäs paska!!! Sitä vaan ei osannut ajatella raskaana ollessa et kantaa vastuuta myös toisen ihmisen terveydestä, ei vaan omastaan. Siihen asti oli tottunut siihen et kaikesta pääsee pälkähästä. Olen ollut menettää mielenterveyteni tämän tupakoinnin takia, nyt pikkasen on hellittänyt.. Eikä se et minun terveys menisi, kunhan vaan ei lapsen.. No.nyt lapsi 1v, ja aloin polttamaan uudelleen, miten pääsen tuosta vihollisesta eroon. Haluaisin todellakin, koska ei ole kiva kun äippä haisee röökille. Ja c) Lapsi n normaalisti kehittynyt, ei ole ollut kertaakaan sairas tähän mennessä, mut tulevaisuus näyttää...
Ja lopuksi... en halua mitään sääliä, eikä moitteillakaan ole väliä, koska olen tästä oppinut kenties kantapään kautta... Joten kokemuksia kaipailen muilta äideiltä, koska tietääkseni tupakointi raskauden aikana on suht. yleistä.... Mut sen vielä sano sanon jos joku odottava tätä lukee: ELÄ POLTA!!!!!!! Toiv. joku jakso lukea. Hyvää kesää kaikille.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Poltin rv 20 asti ja ei päivää mee etten itseeni siitä kiroisi... Mutta se on elettyä elämää ja sille ei enään mitään voi. Ja toivon vaan ettei siitä mitään lapselle tulisi.
Imetyksen takia olen nyt pystynyt olemaan ilman tupakkia...mieli tekee ihan hirveesti. Mutta jos tästä alkais pikkukakkosta suunnitteleen niin olis hyvä syy olla ilman. Ja tiedän että oma teveys on hyvä syy...mutta ei sitä osaa niin ajatella, ennen kun sairastuu.
Tsemppiä sulle ja toivottavasti pääset irti siitä syöpäkääryleestä!!
raskauden ajan :( poltan vieläkin ja poika on 7kk. imettäny olen kokoajan ja joka ilta vannonu, et tämä oli viimeinen päivä kun sytytin savukkeen.
mä en polttamistani kans pysty muulla ittelleni puolustelemaan kuin sillä, että kun tulin ehkäisystä huolimatta raskaaksi, niin ukko läks miettimään tulevaisuuttaan toiseen kaupunkiin. olin masennuksesta juuri "selvinnyt", lopettanut lääkityksen ennen raskautta ja sitten ukko otti ja läks.. pelkäsin niin uutta masennusta ja elämää tulevana yksinhuoltajana, että vaikka kuinka ajattalein masussani olevan elämää, niin tupakkaa en pystynyt lopettaa ! sain kummiskin vähennettyä n15kpl:stä 8:saan raskauden aikana ja lääkäri totesi, ettei tulisi kysymykseenkään alkaa lopettaa siinä elämän tilanteessa, koska masennus uhkasi ja muutenkin ei saisi stressata yhtään enempää kuin siinä tilanteessa muutenkin missä olin.. kysyin myös nikotiinilaastarista, mutta se lekuri sanoi ettei sitäkään suositella raskauden aikana (mikä musta oli outoa, mutta luotin lääkäriin)
mies tuli takaisin, vauva syntyi ja kaikki meni hyvin, onneksi :)
tupakointi jatkui silti, vaikka imetin.. :( jossain 4kk paikkeilla mä oon saanu vähennettyy tosta vielä puoleen.. joskus menee kaks, joskus sitten 6, mutta silti mua suoraan sanotusti vituttaa kun olen niin saamarin saamaton, etten saa itteäni niskasta kii !! lapsi on onneks ollu terve, ei edes flunssaa.. joka päivä silti vieläkin päätän että tää oli se vika päivä, mutta se syöpäkääryle vie silti voiton aina :(
yrittäkää ihmiset lopettaa, ettette kadu joka päivä omaa tyhmyyttänne niinkuin minä teen !!
Poltin raskauden aikana noin viikoille 20.. siitä sit lopetin mut kuitenkin välillä meni satunnaisesti silloin tällöin savuke tai pari. nyt muksu 3kk. aluksi en polttanut, mutta maito loppui ja muksu saa korviketta ja siitä se tupakointi sit jatkui. :( kaduttaa se polttaminen.. ja irti yritän koko ajan päästä..
Olen miettinyt, onko täällä muita polttavia äitejä, mutta en ole kertakaikkiaan kehdannut laittaa keskustelua pystyyn moralisoijien takia.
Minulla on 7kk poika ja minä poltan. Poltin koko raskauden ajan. Kun kuulin odottavani lasta, vähensin n. neljästätoista tupakasta viiteen. Lapsi oli yllätys, enkä oikein oppinut rakastamaan lastani kuin monen viikon päästä synnytyksestä.
Tutullani on neljä lasta, ja hän on polttanut jokaisen kohdalla. Terveitä ovat. Kun hän oli kysynyt lääkäriltä, mitä haittoja tupakoinnista oikeasti on, lääkäri oli sanonut ettei 5 tupakkia per päivä vielä mitään aiheuta.
Seuraavan kerran, jos ja kun tulen raskaaksi, lopetan tupakoinnin.
Poltan edelleenkn. Imetin kaksi kuukautta ja poltin senkin aikana. Että sellaista.
Minun mielestä tupakoivalle odottajalle ei pidä mennä sanomaan "Älä polta". Siitä tulee omantunnontuskia. Itsehän jokainen päättää.
niin ehkä olisi hyvä, että se heräisi ja tulisi niitä omantunnontuskia?
Olisipa sitten vaikka "omantunnon tuskien kautta voittoon"?
Ärsyttäaä tämä yleisesti nykyisin vallalla oleva ajattelu,
että kaikki ovat vain "uhreja" ja "sairaita".
Ei saa syyllistää tai syyttää, aina pitäisi vaan ymmärtää
tai tukea jokaisen omissa ratkaisuissa ja päätöksissä. *lammasmainen hymy*
Helkkari sentään NAISET!, ottakaa itseänne niskasta kiinni tuon sauhuttelun suhteen.
Ei se tupakka naista vie, vaan nainen tupakkaa.
Kurjaa jos pieni lehtipötkö on vahvempi kuin ÄITI!
Ja kyllä, poltin itse epäsäännöllisesti ennen kuin
aloin lapsia suunnittelemaan, joten tiedän mistä puhun.
en halua moralisoida..mutta ensin oli pakko kommentoida tuohon,että lääkäri olisi muka sanonut ettei viidestä tupaksta ole haittaa...siis varmaan jo kolme vuotias tietää,että yhdellä henkäsyllä sitä röökin savua,ON haittaa sikiölle,tietenkin! sehän on häkää mitä sikiö saa keuhkoihinsa.en usko ett kukaan oikea/selvinpäin oleva lääkräri on noin sanonut.
kyllä minä poltin rv9 asti,mutta kun luin siitä aiheuttumasta haitoista,en olisi mitenkään voinut enää polttaa,siis ei vaan tehnyt mieli.ajatus siitä miten sikiö reagoi siihen sauhutteluun sai vatsani vääntymään.mielestäni tupakan aiheuttuneista haitoista raskauden aikana ei puhuta misään oikeen tarpeeksi.tämäkin artikkelin satuin lukemaan kaverin kalenteristä,minkä hän sai neuvolasta.siinä on kysymyksiä ja vastauksi ihan kaikesta mitä mieleen juolahtaa raskauden aikana.kaikki vain ympärilläni vakuutti alussa ettei siitä mitään muuta haittaa sikiölle ole,vain se että voi syntyä pienempänä kuin muuten syntyisi..just joo..
en siis tuomitse tupakoitsijoita raskauden aikana,minulle se vain oli niin kuvottava tapa ja jopa ajatuskin (onneksi) että se kyllä loppui kuin seinään luettuani sen artikkelin!
toivottavasti kukaan ei ottanut nokkiinsa tästä! ilmaisin vain asian omasta näkökulmastani ja kokemuksistani!! hyvää kesää kaikille!
"en siis tuomitse tupakoitsijoita raskauden aikana,minulle se vain oli niin kuvottava tapa ja jopa ajatuskin (onneksi) että se kyllä loppui kuin seinään luettuani sen artikkelin!"
Niin, etkö tuomitse?
Shanna taisi tarkoittaa, ettei viidellä savukkeella ole samanlaisia haittavaikutuksia kuin puoli askia päivässä polttavilla. Olen kuullut joskus saman.
mitä et oikeen ymmärtänyt? siis että jos se minun mielestäni tuntui ja oli kuvottavaa niin tuomitsen muita?? miten voisin tuomita jos kerta itse olin polttanut? et taida ihan ymmätää!!
minulle se oli kuvottavaa ja onneksi sen takia että minä sitten lopetin..taitaa olla turha koittaa selittää sulle mitä tarkoitan...
olisikohan pitänyt kirjoittaa että minua se tupakka himoitti ja teki onnelliseksi että siksi lopetin..eli jos kuvottaa tupakointi ja siksi sitten lopettaa,niin silloin tuomitsee muita tupakoitsijoita???
huhhuh,äly hoi..tais jo jättää....
kun sain varmistuksen raskaudesta. Helppoa se oli, mutta kun imetys lopahti 4kk jälkeen niin yhtä helppoa oli aloittaa sauhuttelu taas...:=(
Nyt kohta sauhuttelu ainakin vähenee (toivottavasti loppuukin) kun menen töihin päiväkotiin ja siellä ei tule poltettua. Minun muksu siis vähän päälle vuoden.
a) En polta tällä hetkellä, lapseni on 10kk.
b) En polttanut raskauden aikana, savunhaju etoi minua.
Lopetin tupakan polttamisen reilusti ennen raskautta osittain lapsettomuuden takia.
Tupakan savu on syöpävaaralliseksi luokiteltujen aineiden listalla (Maailman terveysjärjestö, en näe mitään syytä istua tupakalla sikiö kohdussa.
Tiesittekö, että sikiö kouristelee ja vääntelehtii äidin tupakoinnin aikana? Varmasti nauttii todella paljon mm.syanidista, jota verenkierto vie häneen mukanaan. (Tämän voitte tarkastaa, juttu on luettavissa neuvolan lehtisistä.)
Mitä sellaiselle pitäisi sanoa, joka huutaa että "En halua polttaa, mutta poltan!? Älkää tuomitko!"
Olet riippuvuuden uhri, hae apua. Riippuvuus=sairaus, vaikkei se siltä kaikkien mielestä vaikutakaan.
Onneksi joku viisas kansanedustaja ajaa tupakan myynnin täyskieltoa Suomeen v.2040 mennessä!
Minusta olisi aika hyvä juttu yhteiskunnan puolesta määrätä polttaville äideille sanktio sikiön kasvua ja terveyttä uhkaavasta toiminnasta.
Vauva ei voi valita, onko hän "savustamisen" kohde vai ei. Sikiö ei pääse karkuun. Syntymättömän lapsen oikeudet ovat retuperällä.
Moni muukin lapsiin kohdistuva asia on kriminalisoitu, mm. henkinen väkivalta on lueteltu lastensuojelulaissa, joten miksi tämä epäkohta rehottaa valtoimenaan?
Aiheesta sivuun poiketen sama juttu alkoholin ja huumeiden kanssa. Miksi helkkarissa näitä äitejä ei rangaista???
Pitänee pitää asiasta ääntä muuallakin.
Ihan näin yleisesti ajatellen. Mitä luulet että tapahtuu jos tosiaan aletaan rangasita tupakoivia, narkomaaneja tai alkoholisteja siitä etteivät pysty lopettamaan raskauden ajaksi? He yhtäkkiä oppivat ehkäisemään, tai eivät muuten vaan tule raskaiksi? Tai jos tulevat raskaiksi niin luuletko että he sitten käyvät neuvolassa tai missään muuallakaan tutkimuksissa, sakkojen pelossa.... Sepä vasta sitten olisikin syntyville vauvoille hyväksi, kun äidit eivät uskaltaisi hakea apua, vaan lapsia sitten synnytettäisiin ties missä...
Ja muutenkin, eipä ole historia ainakaan osoittanut että totaalikielto jossain asiassa auttaa ainakaan ongelmaa vähentämään, vai lopettiko kieltolaki muka viinan juonnin Suomesta? Vai käviköhän sittenkin niin että sitä vedettiin ihan samalla lailla kuin ennenkin, mutta nyt ei ollut kukaan kontrolloimassa alkoholin laatua, tai sanomassa baarissa että teille ei enää tarjoilla...
Moralisoijamukatäydellisetihmisentekeleet valtasi tämänkin keskustelun. Arvattavissa tämä olikin.
Aloittaja pyysi kirjoittamaan asiallisesti, mutta mihin tämä meni. Luuletteko te ettei ns. tupakkiäidit tiedä, miten tupakointi vaikuttaa lapseen? Ei niitä tarvi enää toistaa. Menkää muualle viisastelemaan.
Hyvä alotus, arka aihe tosiaan, jotenkin aina kaivertaa mieltä.
Poltin odotusajan, vähensin niin että polttelin noin 5 käärylettä päivässä. Kyllä sitä koko ajan tietää mitä tekee, huomasin että yksin on vaikea lopettaa, riippuvuus on kamala.
Vauvani on nyt 7kk, tähän asti todella terve ja hyväntuulinen.
Aika näyttää, pysyykö terveenä. Imetyksen lopetin jo 2viikon ikäisenä. Siirryin kokonaan korvikkeelle kun en pystynyt lopettamaan tupakkaa. tuntui hirvittävältä vedellä savuja ja imettää.
Edelleen siis poltan, korjailen kolkuttavaa omaatuntoani korvikemaidolla, hakeudun muiden tupakoitsijoiden seuraan..
Silti tiedän kaikki riskit ja kuinka tuhoan myös omaa terveyttäni.
Ja röökiltä haiseva äiti ei ole hyvä juttu..
Haluisin lopettaa, olen polttanut nyt jotain 17 vuotta, huh huh.
Tarvitsen kovan potkun joltain ja suoraan johonkin vertaistukiryhmään.
Mulla on lapsi vajaa 10 kk. Lopetin tupakoinnin n. puoli vuotta ennen raskautta. Vähän ennen kuin sain tietää olevani raskaana, tuli polteltua muutama savuke päivässä ja sen lopetin heti kun tein testin.
Raskausaikana en polttanut, enkä imetysaikana, mutta nyt viime aikoina olen polttanut muutaman kerran viikossa pari tupakkaa, jos olen ollut yksin vaikka kaverin kanssa kahvilla.
Lapsen läsnäollessa en polta ollenkaan, enkä kotona muutenkaan.
Vastapainoksi voin kertoa, että alkoholia en sitten käytä tippaakaan - en ole käyttänyt sitä muutenkaan moneen vuoteen.
Esikon kohdalla lopetin tupakoinnin plussatestin tehtyäni. Imetin 5kk. Tupakoinnin aloitin uudelleen lapsen ollessa 3kk ikäinen. Pidin siis imetyksen ja tupakoinnin välillä 2tuntia väliä. On tutkittu, että vaikka äiti tupakoi niin se on siltikin lapsen terveydelle parempaa kuin korvike.
Kakkosta odottaessani poltin koko raskausajan. Alussa selvisin muutamalla tupakalla päivässä mutta lopussa vedin 7 savuketta / päivä. Nyt imetän ja poltan edelleen, mutta pidän sen tauon tupakoinnin ja imetyksen välillä. Jos sattuu niin että tuo aika ei tulekkaan täyteen niin annan pakasteesta pumpattua maitoa.
En kadu tupakointia yhtään. Tehty mikä tehty. I kannata jäädä murehtimaan. Molemmat lapset ovat olleet terveitä. Yksi pieni flunssa ollut molemmilla.
Polttelen pihalla vaikka lapsetkin olisivat läsnä. En tietenkään siinä vieressä sauhuttele vaan pienen matkan päässä.
Heissan!
Minä poltin koko raskaus ajan. viimeiset henkoset otin matkalla synnärille. SEn jälkeen en ole maistanutkaan. siitä on nyt 8 kk.
Ja toivon pysyväni samalla tiellä!
Raskausaikana kun poltin se suorastaan vitutti.
Joka kerta kun sen kääryleen suuhuni laitoin. mutta en vaan eroon päässyt vaikka sisälläni oli vauva. tunsin itseni aivan paskaksi. ja pelkäsin että lapsestani tulee sairas yms...
Ties kuinka monta kertaa yritin lopettaa. Tutut ja sukulaiset haukkuivat minut pystyyn. tukea lopettamiseen en saanut keneltäkään. Se kun oli 10 vuoden tapa. nyt en polta. Ja olen onnellinen siitä. Lapseni on ollut tähän asti täysin terve.
Toivottavasti tulee myös olemaan. minun tyhmyyteni takia lapseni voisi sairastaa vaikka mitä mutta onnneksi on terve! Tsemppiä sulle!
Niin, eipähän tämäkää ketju sit pitäny näitä moraalin jyhkeitä ääniä loitolla. Kaikki varmasti tietää vaarat. Iteki tupakkaa vastustan, mut nämä kommentit jätän ketjuihin, joissa niitä haetaan.
Ja ap:n kyssäreihin:
a) Poltin raskausaikana 15viikolle saakka. SItä ennen lopetin heti plussauksen jälkeen, mutta repsahdin ja polttelin 12-15viikoilla noin 3 käärylettä/pv. Huono omatunto vaivas ja sit onneks pääsin kokonaan eroon. Vielä nytkin mieltä kalvaa polttelu ja oma tyhmyys.
b) Nyt vauva on reilu 4kk ja tulee polteltua pari tupakkaa kuussa(joskus ei yhtään) mutta näinä iltoina annan sit korviketta.
Tsemiä kaikille lopetusta yrittäville. Se on jo puoli voittoo:)
joo, eli olin koko raskausajan polttamatta. imetys loppui kun lapsi oli 4kk ja sittenpä repsahdin taas polttamaankin.. ajattelin että poltan lapsen päikkäriaikoihin jne, mut nyt lapsi vuoden ja poltan kyllä ihan hänen valveillaoloaikanaankin.. ajattelin aiemmin etten halua näyttää lapselle pienestä asti huonoa esimerkkiä tupakoinnilla, mut tähämpä on sitten menty..:(
Minulla on tällä hetkellä 2 kk lapsi ja olen polttanut koko raskausajan, että vielä imetysajankin, mutta olen lopettanut imetyksen, koska maidon tulo on ollut niin heikkoa!! Aluksi maitoa tuli ihan pulputen, että piti oikein pumppailla koko ajan, mutta nyt vauva syö jo niin paljon, että tissimaidolla ei paljon juhlita. En usko maidon tulon johtuvan tupakoinnista. Vauvalla ei ole ollut vielä mitään!!! Silloin tällöin mahavaivoja, mutta ne kuuluvat asiaan, koska tuskinpa on sellaista vauvaa, millä ei ole ikipäivänä ollut mahan vääntöjä!!! Raskausaikana ei ollut sydän äänissä mitään huomautettavaa eikä myöskään verenpaineessa, eikä kyllä missään muussakaan... vai olisiko vain joillakin tuuria??? Tässä minun kokemukseni!!! Hyviä jatkoja :)
...kun sain tietää olevani raskaana (rv 8) ja lopetin siltä istumalta. Neljäntenä päivänä lopettamisesta meni hermot ja sain vedettyä kahdet savut tupakasta, kun tuli tosi kuvottava ja pyörryttävä olo ja päätin, että nyt saa olla.
Olen ollut siitä lähtien polttamatta (lähes 1,5 vuotta). Lapsellamme laskivat hapetukset n. tunti syntymän jälkeen ja hänen kotiutumisensa sairaalasta venyi kuukauden mittaiseksi lisähapen tarpeen takia. Tämä johtui todennäköisesti siitä, että laskettu aika oli mitä ilmeisimmin laskettu pieleen ja lapsi oli joutunut olemaan kohdussa pidemmän aikaa kuin luultiin (synnytys meni 6 päivää yli lasketun ajan, lapsivedet olivat hävinneet melkein kokonaan...), mutta olen minä miettinyt sitäkin mahdollisuutta, että mistä tietää, jos lapsen happiongelmat johtuivat tupakanpoltostani...?
Siinä ehkä syy, miksi toisinaan palavasta halusta huolimatta en ole aloittanut uudestaan polttamista (enkä toivottavasti aloitakaan...). Poika on nyt reilut 8 kk ja on voinut hyvin kotiutumisensa jälkeen (koputan hullunlailla puuta...).
Sanoin aina raskaana ollessa, että minulla oli viimein selkärankaa oikein kaksin verroin lopettaa tupakointi... :) Vaikka enää on vain yksi ranka, yritän sinnitellä ja pitää kiinni päätöksestäni... Elän tämän asian kanssa päivä kerrallaan: jokainen päivä, josta selviän ilman savuja, on minulle (ja miehelleni) suuri ylpeyden aihe.
Mutta myönnän, että houkutus tuntuu toisinaan vaanivan joka nurkan takana...
Minä poltin raskausaikana satunnaisesti. Minun kohdalla se tarkoitti että olin aikoja polttamatta ja taas poltin muutaman viikon. Kyseessä oli esikoinen. Luin tämänkin sivuston palstoja ja moraalisaarnoja koska tiesin tekeväni itsekkäästi ja väärin. Googletin myös tietoa aiheesta. Lapsi ei tuntunut todelliselta.. en jollain tavoin ymmärtänyt vastuutani. Silloinen elämäntilanteeni oli vain niin vaikea etten kyennyt lopettamaan (mies pelasi meidän säästöt ja oli hilkulla ettei myös meidän asuntoa. Olin jo kuudennella kuulla kun asiat alkoivat valjeta ja erosimme).
Lapsi syntyi hätäsektiolla ja oli pieni kokoinen (vain 3kg vaikka oli täysiaikainen ja pituutta 46,5cm (oma syntymäpituus ollut 47cm)). Kahden viikon ikäisenä alkoivat rajut koliikkioireet. Ympärivuorokautista huutoa meillä kesti 4,5kk:tta. Tyttäreni on edelleen pikkuinen ja kasvaa miinuskäyrillä vaikkakin "syö kuin hevonen". Neuvola ei syyllistä minua lapseni pienuudesta mutta itse teen sitä kyllä. Olen itse täysin varma että olen aiheuttanut sen omalla stressaamisella ja tupakoinnilla raskausaikana. Neuvolan mielestä syy pienuuteen löytyy lapseni aktiivisuudesta ( tyttö lahti ryömimään 5kk vanhana ja ryömi vain 2vko. ja alkoi konttaamaan. Samalla oppi myös istumaan. 7kk iässä nousi tukia vasten seisomaan ja nyt näppärästi liikkuu tukea vasten ikää 7,5kk:tta).
Kyllä minusta tupakoinnin haittoja ei pidä vähätellä. Minä olen tehnyt virheen ja olen saarnani ansainnut.
Älä syytä itseäsi siitä että olet tupakoinut!!!! Monilla muilla, jotka eivät edes ole tupakoineet, heidän lapsensa ovat samanlaisia, kuin sinun!!! Se on niin yksilöllistä. Voivat parkua vaikka eivät olisi koskaan tupakkaa `haistaneetkaan`!!!
Elä rakas ystävä syyllistä itseäsi, et sinä sillään mitään voita! Kysyiyin kerran kokeneelta neurologilta, että mitä haittaa on jos polttaa raskausaikana, niin hän sanoi että mitään muuta ei ole varmaksi voitu todistaa kuin se et lapsella voi olla vieroitusoireita synnytyksen jälkeen. Muut on oletuksia. Vaikka ei varmaan ole hyvä tupakoida r.aikana, mutta turha miettiä jälkeenpäin asiaa. Sinä olet maailman paras äiti lapsellesi, teitpä sit mitä tahansa.. (kärjistettynä). Nyt nenä pystyyn ja nauttimaan ihanasta vauva-arjesta :)?
olin polttanut n.7 vuotta kun tulin raskaaksi, lopetin touhun kuin seinään. muutama kuukausi synnytyksen jälkeen aloin taas polttaa. ei todellakaan ollut mitään järkeä aloittaa. nyt olen luvannut että kun poika täyttää vuoden en enää koskekkaan tupakkaan. toivottavasti lupaus pitää sillä itsekurini ei ole mitä parhain :)