Puolisoilla on tehty 1950-luvulla avioehto, joka poisti aviomieheltä avio-oikeuden vaimon omaisuuteen. Vaimolle jäi avio-oikeus miehensä omaisuuteen.
Paperi tehtiin virallisesti ja lakimiehen avulla. Avioehto vietiin virallisesti eteenpäin, mutta minne? Kihlakunnanoikeuteen, maistraattiin?
Vuosien varrella tehtyjen muuttojen tuiskeessa aviopaperille jäänyt kakkoskappale on kadonnut.
Miten asia hoidetaan perinnönjaossa? Varmasti löytyy jostakin se alkup. kappale, mutta mistä sitä voisi kysyä.
Miten tällainen avioehto vaikuttaa perinnönjakoon? Jos vaimo kuolee? Mies kuolee?
Onko tehty iso virhe, jos asiasta ei perinnönjaon yhteydessä ole puhuttukaan, ja pesä on hoidettu keskinäisen hallintatestamentin mukaan.
Perheessä on 3 aikuista lasta.
Paperi tehtiin virallisesti ja lakimiehen avulla. Avioehto vietiin virallisesti eteenpäin, mutta minne? Kihlakunnanoikeuteen, maistraattiin?
Vuosien varrella tehtyjen muuttojen tuiskeessa aviopaperille jäänyt kakkoskappale on kadonnut.
Miten asia hoidetaan perinnönjaossa? Varmasti löytyy jostakin se alkup. kappale, mutta mistä sitä voisi kysyä.
Miten tällainen avioehto vaikuttaa perinnönjakoon? Jos vaimo kuolee? Mies kuolee?
Onko tehty iso virhe, jos asiasta ei perinnönjaon yhteydessä ole puhuttukaan, ja pesä on hoidettu keskinäisen hallintatestamentin mukaan.
Perheessä on 3 aikuista lasta.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Avioehto pitäisi päivittää viiden vuoden välein.
Kihlakunnan oikeudesta varmaan löytyy vanha avioehto ja ellei löydy, niin uutta rustaamaan.
Teillä on rintaperillisiä, he ovat saamassa perinnön sekä äitinsä että isänsä jälkeen.
Avioehdon kanssa maistraattiin ja siellä todistavat myös teidän nimikirjoituksenne.
Onko siis niin, että koko paperin voi unohtaa.
Avioeroa ei olla tekemässä, vaan poistuminen kuvioista menee aikanaan lopullista tietä.
Keskinäinen hallintatestamentti on .
Kun mies kuolee, vaimolla on avio-oikeus miehensä omaisuuteen. Hän saa tasinkona puolet siitä ja loppu menee lapsille perinnöksi. Hallinta jää vaimolle. Lasten perintöveron kannalta tieto avioehdosta on tarpeen, etteivät maksa liikaa perintöveroa.
Kun vaimo kuolee, hänen omaisuutensa menee kokonaan lapsille.
Ette te sitä voi unohtaa. Perunkirjoituksessa tulee ilmoittaa avioehtosopimukset.
Se on tallennettu jonnekin silloin, kihlakunnanoikeuteen tai raastuvanoikeuteen.
"Hän saa tasinkona puolet siitä ja loppu menee lapsille perinnöksi"
Miksikä täällä ei kirjoiteta oikein asioista vaan annetaan harhaan johtavia mielipiteitä.
Äskisestä tekstistä saa taasen sen käsityksen että leski vie vainajalta puolet ja perilliset loput, näinhän ei asia ole.
Heidän yhteenlaskettu omaisuus jaetaan tasan heidän kesken ja jos leskellä on "omaa" varallisuutta vähemmän hänelle luovutetaan vainajan varoista sen verran että heillä on yhtä paljon (tasinko).
"...että heillä on yhtä paljon".
Entä kun on se avioehto, jonka mukaan miehellä ei ole avio-oikeutta vaimonsa omaisuuteen, ja mies kuolee?
Tehdäänkö tasinko silloinkin, siis?
Mitä avioehto suojaa? Avioerossa jaettavaa omaisuutta?
Oliko ihan vakavasti otettava tuo ylempänä kirjoitettu mielipide, että avioehto tulisi uusia 5 vuoden välein? Miksi se pitäisi tehdä?
Jos elämäntilanne muuttuu tai halutaan olemassa olevaan avioehtoon korjauksia, niin se voidaan tehdä uusimalla ehtoja. Avioehto voidaan milloin hyänsä vaikka kumota tekemällä paperi, jossa kumpikin osapuoli hyväksyy toimen. Avioehto päivitetään maistraatissa.
Avioehto suojaa omaisuutta, jos se on tehty avioeron varalta. Kumpikin osapuoli saa sen mitä on sovittu ehdoista.
Avioehto suojaa myös kuolintapauksessa ja ehdoissa voidaan sulkea pois tasingon luovuttaminen enemmän omistavan osalta. Se voidaan tehdä myös heti kuoleman jälkeen perunkirjoituksessa. Enemmän omistavan oikeus on tasingosta kieltäytyminen.
Miehellä ei ole oikeutta vaimonsa omaisuuten, mutta nytpä oli kyse siitä että mies kuoli ja vaimolla on oikeus miehen omaisuuteen, siis tasinko mielessä.
Eri asia sitten jos se vaimo olikin jo valmiiksi se varakkaampi ja avioehdolla suojeltiin hänen omaisuutta, vaimon ei tarvitse luovuttaa tasinkoa perillisille varsinkaan kun avioetokin vielä on (tulee kahteenkertaan kieltäydyttyä tasingosta)
"Heidän yhteenlaskettu omaisuus jaetaan tasan heidän kesken ja jos leskellä on "omaa" varallisuutta vähemmän hänelle luovutetaan vainajan varoista sen verran että heillä on yhtä paljon (tasinko)."
Kun se vaimon omaisuus ei ole avio-oikeuden alaista, niin sitä ei huomioida tasinkoa laskettaessa, kun mies kuolee.
Avioehto kannattaa päivittää kun aikaa kuluu ja omaisuuden määrässä tapahtuu muutoksia. Johan sitä 5 vuodessa ehtii hankkimaan yhtä sun toista ja vealt vähenee. Tulee paremmin otettua mysö huomioon esim. toisen tilapäinen kotonaolo tms., joka saattaa aiheuttaa hänelle vaikeuksia hankkia omaisuutta itselleen. Omaisuustilannetta ja omaisuudenjakopyrkimystä ikäänkuin seurataan säännöllisesti ja tehdään avioehtoon tarvittavat korjaukset niin, että se koko ajan miellyttäisi molempia puolisoita.
>>Enemmän omistavan oikeus on tasingosta kieltäytyminen.
Kyllä se omaisuus lasketaan siitä ei vain anneta koskaan mitään tasinkoa.
Älkää levittäkö näitä vääriä tietoja, jotkut voivat pian uskoa.
Et kai sinä tosiaan luule että vastaavalla avioehdolla avioerossa vaimo vie miehen omaisuudesta puolet vaikka itsellä on isompi omaisuus? Kyllä sen tarkoitus on se että kun jako tehdään todetaan että vaimolla on varallisuutta enemmän mutta siitä ei luovuteta tasinkoa miehelle joten jokainen saa omansa.
Tietenkin jos on yhteisomistuksessa jotain silloinhan se jaetaan pääluvun mukaan tasaan.
enpä nyt tullut hullua hurskaammaksi tässä.
On siis aviopuolisoilla olemassa vuosikymmenet sitten tehty avioehto, jonka kaksoiskappale on kadonnut.
Parilla on keskinäinen hallintatestamenttti.
Omaisuutta on molemmilla ennen avioliittoa ja perinnön kautta saatua.
Molempien nimiin ostettu yhteinen rivitalo-osake.
Miehellä ei ole avio-oikeutta vaimon omaisuuteen kadonneen avioehdon mukaan, mutta hallintaoikeus on testamentilla varmistettu.
Pitääkö siis kadonnut evioehto etsiä perinnönjakoon? Vaikuttaako se mihinkään?
Onko merkitystä sillä, kumman puolison kuoleman jälkeen asiaa selvitellään?
>>Et kai sinä tosiaan luule että vastaavalla avioehdolla avioerossa vaimo vie miehen omaisuudesta puolet vaikka itsellä on isompi omaisuus? Kyllä sen tarkoitus on se että kun jako tehdään todetaan että vaimolla on varallisuutta enemmän mutta siitä ei luovuteta tasinkoa miehelle joten jokainen saa omansa.
Olisko pykäliä perusteeksi?
Kerrohan ensin, mikä asiassa sinun mielestäsi on outoa.
Tiesitkö muuten, että avioehto todella voi olla joko molemminpuolinen tai yksipuolinen. Yksipuolisen merkityksen jo esimerkin avulla selvitin. Eikö mennyt perille? Vai mikä nyt siis on outoa?
Toispuolisella avioehdolla on poistettu avio-oikeus esim. miehen omaisuuteen. Esim maatilaan.
Eron tai miehen kuoleman sattuessa ei tilaa jouduttaisi jakamaan avio-oikeuden perusteella, van se säilyisi elinkelpoisena.Vaimon omaisuus menisi jakoon tavalliseen tapaan tässä tilanteessa.
Olis mielenkiintoista kuulla, miten jako suoritettaisiin, kun puolisot olisivat sitten ostaneet lisää omaisuutta molempien nimiin. Jaetaanko sekin sitten 1/4 3/4-kaavalla?
Eli maistraatista löytyy viralliset, rekisteröidyt avioehdot.
1950-luvun avioehtoja ei löydy maistraatista, sillä ennen muutama vuosi sitten tehtyä lakimuutosta avioehdot kirjattiin käräjäoikeuksissa (ent. kihlakunnan- tai raastuvanoikeuksissa).
Mistä löytyy?
Löytyy miehen (1955) kotipaikan käräjäoikeuden kansliasta. Voi olla noin vanhana jo siirretty muuhun arkistoon. Se selviää ko. kansliasta.