moikka!
onkos muilla tälläisiä öitä???
ELikkä meidän pallero on 9kk
ja aivan kauhee mamman perää..
siis en voi siivoillakkaa välillä ku tyttö haluaa sylii!(seuraa kokoajan minne meen ja kitisee)
kauheen hellyyden kipee!=)
no yötkin on vähä hassuja nykyää!
mennää nukkumaa ihan hyvin ja nyt sitte muutamana yönä ollaan herätty 1-3 aikaa yöllä itkemään..
laitan tytön takas makaamaa ja tutin suuhun,mutta siitä sitte alkaa kauhee huuto...
siis ihan hysteerinen!
ei vissii halua nukkua yksin?
neiti on nyt viim. 2 yötä nukkunu meidän välis!
ja heti nukhatanu!
no paras on kuitenki se että pelkään nukkua nii lähellä etten vaa mee päälle..jne
no kuitenki siirsin tyttöä keskelle sänkyä ja ei mitää auttanu tyttö kääntyy takas ihan kiinni muhun..=)
onko niillä tällänen joku ihme vaihe?
ennen tätä on nukkunu ihan hyvin ja kiltisti omassa huoneessa!
onkos muilla tälläisiä öitä???
ELikkä meidän pallero on 9kk
ja aivan kauhee mamman perää..
siis en voi siivoillakkaa välillä ku tyttö haluaa sylii!(seuraa kokoajan minne meen ja kitisee)
kauheen hellyyden kipee!=)
no yötkin on vähä hassuja nykyää!
mennää nukkumaa ihan hyvin ja nyt sitte muutamana yönä ollaan herätty 1-3 aikaa yöllä itkemään..
laitan tytön takas makaamaa ja tutin suuhun,mutta siitä sitte alkaa kauhee huuto...
siis ihan hysteerinen!
ei vissii halua nukkua yksin?
neiti on nyt viim. 2 yötä nukkunu meidän välis!
ja heti nukhatanu!
no paras on kuitenki se että pelkään nukkua nii lähellä etten vaa mee päälle..jne
no kuitenki siirsin tyttöä keskelle sänkyä ja ei mitää auttanu tyttö kääntyy takas ihan kiinni muhun..=)
onko niillä tällänen joku ihme vaihe?
ennen tätä on nukkunu ihan hyvin ja kiltisti omassa huoneessa!
Vastaukset 1
Vanhimmat
täällä melkein samoilla linjoilla ollaan menossa, tyttö 9kk myös... ei viihdy kauaa yksinään lattiallakaan kun on mun jalkojen kimpussa tai perässä ylipäätään! Noh, onneksi nukahtaa yöllä itsekseen ihan hyvin, joskus keskellä yötä saattaa nousta ylös ja kitistä mutta tutti suuhun ja takas maate niin nukahtaa taas. Että on se tämä eroahdistus meneillään kun tajuaa vihdoin, että ei olekaan yhtä äidin kanssa ja maailma näyttää nyt entistä oudommalta sen silmissä.
Kyllä se onneksi laantuu joidenki kuukausien jälkeen..
Onneksi meijän tyttö ei niin pahaa ahdistusta oo koskaan saanut, että itseään alkais ihmetyttään!