Osaako joku neuvoa miten saan n.10 kk:n ikäiseltä sakultani (narttu) pois aivan ylettömän saalistusvietin. Meillä on talossa kissoja ja sisällä tilanne alkaa jo mennä kohtalaisesti. Mutta ulkona ei. Aina kun ovat yhdessä pihalla, kissat ajetaan milloin minnekin.
Eikä siinä vielä kaikki. Sara-neiti ajaa myös kaikkia muita pihalla liikkuvia eläimiä, lintuja etenkin. On jo tuonnut rappusilleni kaksi kuollutta pikkulintua.
En tiedä mitä tehdä, kun yhteistä sopua ei tunnu löytyvän. Pelkään, että tilanne pahenee ja koira alkaa ajaa autoja, mopoja etc. Mikä neuvoksi?
Eikä siinä vielä kaikki. Sara-neiti ajaa myös kaikkia muita pihalla liikkuvia eläimiä, lintuja etenkin. On jo tuonnut rappusilleni kaksi kuollutta pikkulintua.
En tiedä mitä tehdä, kun yhteistä sopua ei tunnu löytyvän. Pelkään, että tilanne pahenee ja koira alkaa ajaa autoja, mopoja etc. Mikä neuvoksi?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuvaamasi tilanne on ongelma.
Valitettavasti hoitamattomana tilanne voi kehittyä hallitsemattomaksi, ja edessä koirasta luopuminen. (en halua tähän nyt mitään machoilua, "miksi sakulta pitää poistaa saalisvietti" jne.)
Näin netin kautta on vaikea sanoa, jos muutenkaan, mitkä ovat syyt, jotka johtavat kuvatunlaiseen käytökseen.
Geenit, ohjaajan auktoriteetti, huono tuuri, olosuhteet, koiran pito, onko mahdollista tarkkailla koiraa jatkuvasti jne..
Geeneihin et voi enää vaikuttaa.
Hyvin suuressa roolissa on ohjaajan auktoriteetti, ohjaajan suhde koiraan.
Jos auktoriteetti rakoilee, koira alkaa purkaa itseään, esim. juuri jahtaamisella, oppien siinä koko ajan uutta, nostaen viettiä, joka saattaa muodostua vähitellen sairaaloiseksi, ja painajaiseksi koiralle, ja ohjaajalle.
Huonoon tuuriin et voi enää vaikuttaa, (koira päässyt jahtaamaan ja saanut jopa jahdattavan kiinni.) Jahtaaminen on nyt estettävä täysin, siinä ei ole mitään kompromisseja.
Olosuhteille ympäristölle et voi mitään. Mutta hyvä häkki koiralle, josta koira vain valvotussa tilassa pois, tark. hihnaa.
Tärkeintä on Sinun suhatutuminen koiraan tässä siedätys vaiheessa.
Rauhallisuus johdonmukaisuus, jämäkkyys jne.
Muutamia huomioita: Älä unissasikaan leiki koirasi kanssa esim. pallo leikkejä, älä anna muiden sitä tehdä. Älä päästä ketään juoksemaan koirasi edestä, jos koirasi ei ole varmasti kytketty. Tie on pitkä, toivottavasti valoa sen päässä.
Juuri ja nimenomaan hyvän saalisvietin omaavaa koiraa onkin helppo kouluttaa.
Koira, kun on vasta tuon ikäinenkin niin suosittelisin jo menemään paikallisen spl-alaosaston tai vaihtoehtoisesti jonkun koirakerhon tarjoamiin tottelevaisuusharjoituksiin.
Kun koira oppii suuntaamaan tarmonsa oikeaan kohteeseen ja sinä opit sitä opettamaan (esim. Ei käsky ja sen tottelemisesta välitön palkkio) ei pihallakaan synny kuvaamanlaisia tilanteita, jos sinä et niitä salli.
Olen kyllä hieman toista mieltä tuosta, ettei koiran kanssa kannattaisi leikkiä palloleikkejä yms. koska sillä nyt vaan se saalisvietti on sisäsyntyisenä olemassa, kunhan opit ohjaamaan sitä oikeaan suuntaan.
Esim sinulla on pieni narupallo jonka sinulle tuotuaan se heitetään koiralle uudestaan, huom. otetaan pallo aina omistajalle leikin jälkeen ja kun koira taas aikoo lähteä saalistamaan luvatonta kohdetta näytät palloa tai mieluummin käsky ei ja kiinnität sitten sen huomion palloon, jonka se saa tavoiteltavakseen tultuaan luoksesi.
Tai järjestät siten, että koira on kytkettynä pitkään liinaan josta niitä lähtöjä on helpompi estää juuri, kun se vasta aikoo ottaa ritolat ja kehut kun lopetaa yrityksensä.
Kyllä saksanpaimenkoiralla pitää olla saalisviettiä olisin oikein tyytyväinen tuollaisesta koirasta.
Hyvä EA. Noin minäkin puhuisin M --a L..e jos hän valittelisi koiransa saalisviettiä.
En muuten kommentoisi, mutta olen joutunut siedättämään muutaman tuollaisen tapauksen lähi aikoina, ja ja... Eihän se koiran vika ole.
Kyllä se vika on siellä narun yläpäässä, ja mitä kokemattomampi ohjaaja, sitä varovaisemmin häntä puhuttelisin koiran saalisvietin hyväksi käytöstä jne...
Tilanne ei synny itsetään, ja siinä vaiheessa kun sitä joutuu tällä palstalla kyselemään, on selvää, että kyseessä on kokematon ohjaaja.
Kokeneelle toki neuvoisin siirtämään koiran saalsiviettiä jopa sitä nostattamalla johonkin toivottuun toimintaan, mutta mutta....
Kiitos neuvoista. Tuntuu teillä kokeneilla ohjaajillakin olevan erilaisia mielipiteitä asiasta. No ehkä E.A:n neuvoista voin jotain oppiakin.
Ainakin opin sen, että täältä ei ilmeisesti voi tällaisia asioita kysellä, koska se tuntui olevan gumman hepun mielestä jotenkin outoa.
Lisäksi olisin kyllä varovainen heppuna, jos menet näkemättä, tuntematta heti väittämään, että vika on narun yläpäässä. En kyllä ihan allekirjoita tuota, vaikken niin kokenut ohjaaja olekaan. Kyllä siinä varmaan on geeneillä, lapsuudella, kasvattajallakin jokin osuus asiaan.
Mutta kiitos kuitenkin.
Asia käsitelty.
Ja nykyajan tyyliin, Sinulle sopii parhaiten juuri ne neuvot, jotka eivät aseta sinua mihinkään vastuuseen tapahtuneesta.
Ei, ei minussa vikaa, mutta tuo koira.
Joopa joo.
Taaplaa tyylilläsi ja lue tarkemmin mitä sinulle vastataan, jos löydät kohdan, jossa ihmettelin miksi täällä kyselet näytä.
Valitettavasti en voi antaa sinulle hyvää ennustetta, jos et tässä vaiheessa huomaa katsoa peiliin, ja todeta "tuolta katsoo vastaan se, joka tämän ongelman on saanut aikaan" piste.
En ole väittänyt etteikö minussakin olisi vikaa, ja varmaan paljonkin, mutta sanoin vain, että kaikki ei varmaan kuitenkaan johdu vain minusta.
Olen kyllä ennenkin kasvattanut koiria ja niistä on tullut ihan hyviä.
Tämä kyseinen koira joka minulla nyt on, oli sellainen tapaus, että se oli jo myyty kerran muualle, mutta perhe palautti sen, koska spu ei tullut toimeen heidän toisen koiransa kanssa (pieni villakoira). En tiedä millaisia ongelmia silloin oli, koska kasvattaja ei tarkemmin kertonut kyselyistäni huolimatta. Sanoi vain etteivät tulleet juttuun.
Osaan kyllä vastuuni kantaa ja olisin todella vain kysellyt uusia vinkkejä. Olemme jo käyneet kouluttajan luona ja sieltä tuli myös sellaista neuvoa, että on paljon mahdollista, että homma vaan pahenee. Yrityksistäni huolimatta.
En kyllä edelleenkään myönnä, että olen itse aiheuttanut koko ongelman. Sen verran kait sitten elän nykyajan tyyliin.
Enpä ole juuri käynyt minkään alan keskusteluja täällä keskustelupalstalla enkä osannut arvata miten voimakkaasti täällä hyökätään ihmisen kimppuun. Mutta sanahan on vapaa.
Kesän jatkoja sinullekin.
Keskustelenko kolmen ihmisen kanssa, kissojakin, kokematon, oppiaikä ?
Jos olisit lukenut tarkemmin vastaukseni löytäisit sieltä ehkä toisenlaista infoa, mitä halusit lukea.
Ensimmäisessä vast. pohdein, mitä on tapahtunut, mistä ehkä johtuu.
Toisessa varoittelin E.A ta liian voimakkaista neuvoista, esim. kiihottaa lisää saalisviettiä.
Kokeneelta ohjaajalta kyllä tuokin onnistuisi.
Sen että kerroin, kuinka vaikeaa on netin kautta neuvoa, tulkitsit aivan pieleen.
Olen kouluttanut kilpailukoiria ja ohjaajia kymmeniä vuosia, nyt viime aikoina perehtynyt juuri kuvaamasilaisiin ongelmiin, tiedän että tie on kivinen, ja vielä kivisemmäksi muuttuu, jos ohjaaja ei etsi sitä muuttujaa itsestään, jonka muuttujan siirtää sitten koiraansa.
Miksi vasta nyt selittelit koiran historian?
Miksi näitä ongelmia nyt tullut?
Koira materiaali on muuttunut, suositaan viettiherkkää, lähinnä saalisviettisiä koiria, joiden hermorakenteeseen liittyy usein lievää hermostuneisuutta, joka ilmenee koiran ylikäymisenä, terävyytenä, ja helposti toimintaan laukeavana.
Kilpailukoirana kokeneen käsisissä tuollaisesta saa kohtuu koneen, ja jos koiran hermorakenne onkin vahva on käsissä kelpo materiaalia.
luin kyllä moneen kertaan silloin viestisi, enkä kuitenkaan saanut mitään selkeää tietoa.
no vika on minussa, kuten myös kasvattajana.
Olemme nyt yrittäneet kaikin keinoin, mutta kyllä minun nyt täytyy heittää hanskat tiskiin.
Panin tänään koiran myyntiin....
Ei tilanne ole pahentunut mutta ei myöskään korjaantunut.
Rakensin koiralle n. 85 m2 aitauksen, mutta osassa oli liian matala aita ja hän karkasi. Ei tosin kisujen perään, mutta muuten vaan.
Juttelin tossa kasvattajien kanssa, ja he kertoivat, että isi (koiran) on kuulemma "kovapäinen" mutta kiltti. En vain tiedä mitä on "kovat otteet". Muttta nyt taitaa olla parasta luopua koirasta. Siitä on varmasti vaikka mihin; poliisikoiraksi, huumekoiraksi, etc....
Kyllä minullakin olisi ollut intoa kouluttaa vaikka mihin, mutta kun kaikki aika menee siihen, että saa vahtia kissoja ja kuka on mihinkin aikaan ulkona.
Mutta sinähän kaiken tiedät, viisas.
t. Pirjo-Riitta
Teksti tulee nyt vuosia myöhemmin, mutta tässä hieman yleistä koiran saalisvietistä;
http://www.vaasanelainkeskus.fi/documents/takaa_ajo.pdf
Saalisviettiä et saa pois koiralta, se on geeneissä, ja näin kuuluukin olla. Voit oppia hallitsemaan koiraa, jotta saalisvietti pysyy aisoissa. Koulutusta, koulutusta, koulutusta..sillä se ratkeaa.