"Erityisoppilaita Helsingissä joka vuosi 10 luokallista lisää"
"HUS alkaa sakottaa tiukemmin kuntia
"Helsinki ei huoli uusia Ässäkoteja"
"Helsinki tarvitsee 100 uutta vanhusten palveluasuntoa"
"Erityisoppilaiden määrä Helsingissä kasvaa joka vuosi 200-300 oppilaalla. Uusia erityisluokkia on perustettu vuosittain noin 10. Ensi lukuvuodeksi kaupunki tarvitsee 9 erit.luokkaa lisää.
Erityisopetuksessa on reilut 3600 opilasta, mikä on noin 8 % kaikista helsinkiläiskoululaisista. Erityisluokanopettajan virkoja on opetustoimessa 303, mutta niitä on saatava lisää. Opetuslautakunta aikoo esittää kaupunginhallitukselle 15 uuden erityisluokanopettajan viran perustamista. Lautakunta päättää asiasta tiistaina.
Päteviä erityisopettajia on kuitenkin vaika löytää. Tänä keväänä oli haettavana 52 vakinaista erityisluokanopettajan virkaa, mutta niistä 37 jäi täyttämättä kelpoisten hakijoiden puutteessa."
"HUS alkaa periä ripeämmin sakkomaksuja erikoissairaanhoidossa jatkohoitopaikkaa odottavasta potilaasta tämän kotikunnalta. Sakkojärjestelmän uudistus tulee voimaan ensi syksynä.
Helsinki on Vantaan ohella sakotusjärjestelmän suurimpia maksajia."
"Ässäkotien asukkaat valitaan sosiaalisten syiden perusteella, mutta vain pieni osa asukkaista on vaikeasti asutettavia asunnottomia. Sosiaalisten syiden kirjo on laaja. Yksi on esim. vanhempiensa nurkista itsenäistyvä nuori aikuinen, toinen pienituloinen eläkeläinen ja kolmas eron takia asuntoa tarvitseva.
Suurin osa asukkaista on työssäkäyviä yksinasuvia tai perheellisiä, jotka tarvitsevat nimenomaan pienehkön ja kohtuuhintaisen vuokra-asunnon.
Kaupunginhallitus romutti kiinteistölautakunnan esityksen, jonka mukaan yhtiölle olisi varattu pari tonttia Pohjois-Helsingin Alppikylästä. Kun viimeisin kohteemme valmistui Viikkiin, kuvittelimme, että jono olisi lyhyempi. Päinvastoin, se vain kasvaa."
"Vanhusten palveluasunnoilla on tarkoitus korvata raskaampaa laitosasumista sairaaloiden pitkäaikaisosastoilla. Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen mukaan kotihoitoa ja kotipalveluja tuetaan edelleen voimakkaasti, mutta myös tehostettua palveluasumista tarvitaan lisää, Voutilainen sanoo. Helsinki aikoo perustaa 100 uutta palveluasuntoa ensi vuonna, vaikka viime aikoina palvelutaloja on pyritty vähentämään."
"HUS alkaa sakottaa tiukemmin kuntia
"Helsinki ei huoli uusia Ässäkoteja"
"Helsinki tarvitsee 100 uutta vanhusten palveluasuntoa"
"Erityisoppilaiden määrä Helsingissä kasvaa joka vuosi 200-300 oppilaalla. Uusia erityisluokkia on perustettu vuosittain noin 10. Ensi lukuvuodeksi kaupunki tarvitsee 9 erit.luokkaa lisää.
Erityisopetuksessa on reilut 3600 opilasta, mikä on noin 8 % kaikista helsinkiläiskoululaisista. Erityisluokanopettajan virkoja on opetustoimessa 303, mutta niitä on saatava lisää. Opetuslautakunta aikoo esittää kaupunginhallitukselle 15 uuden erityisluokanopettajan viran perustamista. Lautakunta päättää asiasta tiistaina.
Päteviä erityisopettajia on kuitenkin vaika löytää. Tänä keväänä oli haettavana 52 vakinaista erityisluokanopettajan virkaa, mutta niistä 37 jäi täyttämättä kelpoisten hakijoiden puutteessa."
"HUS alkaa periä ripeämmin sakkomaksuja erikoissairaanhoidossa jatkohoitopaikkaa odottavasta potilaasta tämän kotikunnalta. Sakkojärjestelmän uudistus tulee voimaan ensi syksynä.
Helsinki on Vantaan ohella sakotusjärjestelmän suurimpia maksajia."
"Ässäkotien asukkaat valitaan sosiaalisten syiden perusteella, mutta vain pieni osa asukkaista on vaikeasti asutettavia asunnottomia. Sosiaalisten syiden kirjo on laaja. Yksi on esim. vanhempiensa nurkista itsenäistyvä nuori aikuinen, toinen pienituloinen eläkeläinen ja kolmas eron takia asuntoa tarvitseva.
Suurin osa asukkaista on työssäkäyviä yksinasuvia tai perheellisiä, jotka tarvitsevat nimenomaan pienehkön ja kohtuuhintaisen vuokra-asunnon.
Kaupunginhallitus romutti kiinteistölautakunnan esityksen, jonka mukaan yhtiölle olisi varattu pari tonttia Pohjois-Helsingin Alppikylästä. Kun viimeisin kohteemme valmistui Viikkiin, kuvittelimme, että jono olisi lyhyempi. Päinvastoin, se vain kasvaa."
"Vanhusten palveluasunnoilla on tarkoitus korvata raskaampaa laitosasumista sairaaloiden pitkäaikaisosastoilla. Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen mukaan kotihoitoa ja kotipalveluja tuetaan edelleen voimakkaasti, mutta myös tehostettua palveluasumista tarvitaan lisää, Voutilainen sanoo. Helsinki aikoo perustaa 100 uutta palveluasuntoa ensi vuonna, vaikka viime aikoina palvelutaloja on pyritty vähentämään."
Vastaukset 6
Vanhimmat
ihmisryhmät?
Lapset
Vanhukset
Mielenterveyspotilaat
Yleensä lapsiperheet
Lasten väheksyntä näkyi siinä, että annettiin muodostua uusi lapsiköyhällistöstä muodostuva yhteiskuntaluokka. Kaikki lapsiin liittyvä jätettiin huningolle, kuten päivähoito ja koulut.
Ja mitäs niistä mielenterveyspotilaista, eivät he pysty itseään puolustamaan ja asioitaan hoitamaan, ei muuta kuin kumoon vain hoitopaikat, pillereitä naamaan ja avohoitoon, likaiset naurut päälle.
Kun katukuvassa pyörii metrosurmaajia, kirveiden heiluttajia, saivakävelijöiden puukottajia, niin ihmetellään vain, että voi voi. Ja jos joku äiti sattuu olemaan masentunut, niin hirveät haukut niskaan vain ja lapset huostaan, eihän sitä nyt tuollaiselle lapsia....
Jaksaako joku kertoa lisää esimerkkejä tästä sairaasta yhteiskunnasta?
pienissä kouluissa ja luokissa he ovat aiemmassa maailmassa pysyneet muiden mukana ja saaneet oman tarvittavan tukensa ja apunsa muiden ohessa. (Tai omissa pienryhmissään)
Opettajalla on ollut aikaa jos tavallinen, normaali luokkakoko on ollut vain 12- 15 lasta, nuorta.
Kun luokkakoolle ei ole mitään kokokiintiötä
niin lapsia voi olla nykyään jopa 38-40 yhdessä samassa luokassa ja luokkaryhmässä.
Sellaisessa "oppimissulatossa" oireilevat jo kaikkien terveimmätkin lapset ja nuoret
ja ihan jo pelkästään ulkoisten tekijöidenkin vuoksi.
Lapsen ja nuoren oikeudet mitataan tänä päivänä rahassa, eri hallinnon alojen yksiköiden tuloksilla tai muulla vastaavalla euromääräisellä arvolla.
Kun vielä on menty siihenkin, että kuntien ja kaupunkien koulukiinteistöt, urheilutilat
eivät ole enää koulutoimelle ilmaisia
vaan niistäkin maksetaan vuokraa joko kaupungin kiinteistöyhtiöille
tai jopa ulkopuoliselle yrittäjätahoille
niin jäikö sitä rahaa koulutoimella enää lasten ja nuorten asialliseen ja ammatitaitoiseen opetukseen tai edes asianmukaisiin oppikirjoihin....
myös koulutarvikkeista.
Vanhempi lapseni kävi peruskoulua 80-luvulla ja ero tähän päivään on melkoinen.
Mitäs hyötyä Helsingissä noista uusista perustetuista erityisluokista on, kun ei niihin saatu haussa päteviä opettajia?
Ainakin minun lapseni jää tarvitsemansa erityisopetuksen ulkopuolelle, se on tiedetty jo keväästä asti.
meidän vanhin peruskoulua, melko rauhallisessa laitakaupungin koulussa, silloin kiusaaminen oli yleistä , joten oppiminen kärsi siitä.
Nyt nuorimmainen aloittaa koulunsa, luovimman kunnan maalaismaisemissa, jossa muistaakseni 15 oppilaan ryhmiä, (olikohan noin ? ), samassa koulussa käydään kaikki luokat, ei tarvitse välillä vaihtaa koulua, joten sekin varmasti lapsille hyvä asia.
Koulussa myös omat asiantuntijat ja erityisopetusta annetaan tarpeiden mukaan.
Lasten saama koulutus ja ennenkaikkea sen taso, on eriarvoista eri paikkakunnilla, esim helsingin lapsilta jää kokematta monta sellaista hyvää asiaa, joita täällä maalaismaisemissa on tarjolla.
Olen kokenut helsinginkin herkut, enkä kyllä takaisin tule ! Muuttaminen silloin kun lapsille on tiedossa vaikeuksia, on yksi keino välttää niitä. Vanhemmat ihmiset ovat sanoneet muuttamisen olevan lapsille hyvä kokemus, (vaikka jotkut pitävät muuttoa negatiivisena asiana), pitää vaan lähteä silloin kun siltä tuntuu. Vierivä kivi ei sammaloidu.
että kopiopaperia on kaapit väärällään mutta oppikirjoista on hirvittävä pula!
Onhan se hyvä että raha kiertää kunnan ja kaupungin hallinnonaloilta toiselle (opetustoimen budjetista tilapalveluun tai kiinteistöyksikköön) tai peräti ulkopuoliselle vuokrabisneksentekijälle.
Mutta se ettei koululaisilla ole kirjoja
kuulostaa jo kyllä todella kivikautiselta ajalta.
Mutta arvothan ovatkin tämän päivän suomessa kohdallaan.......
kaikki erityisopetusta tarvitsevat sinne lähtisivät. Emme voi omalla kohdallamme edes harkita muuttoa Helsingistä. Ja minkä takia kotoaan pitäisi lähteä, jos muuten ei sille tunnu? Lomalla maaseudun alkuviehätys loppuu yleensä vajaassa kahdessa viikossa, kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia.
Kyllä päättäjien tehtävä on järjestää lainmukainen opetus sinne, missä ihmiset asuvat niin, ettei sen perässä tarvitse juosta. Tämä nykyinen on lain vastaista lasten kohtelua, josta vain yksinkertaisesti on tehtävä loppu!