Kööpenhamina Skypettää. Purjehtijat istuvat mustelmineen terapiassa ja katsovat ikkunasta satamaan, jossa veneet kimaltelevat auringossa kuin kutsukortit ruusuntuoksuisiin juhannushäihin. On niin keskikesä, että maailma on pysähtynyt peilikuvaksi itsestään.
Tunnen olevani vihdoin onnellinen. Aika ja sen kasvot ovat umpimähkäiset. Siirrän katseeni minusta sinuun.
Tunnen olevani vihdoin onnellinen. Aika ja sen kasvot ovat umpimähkäiset. Siirrän katseeni minusta sinuun.
Vastaukset 3
Vanhimmat
umpimähkään?;)
Mä mitään malleja osaa rakentaa. Oikeastaan olin vain ajatuksessani. Se näissä koneissa aina jotenkin viehättää, kun ne vaivuttavat ajatuksiin. Ja aina jotenkin kymmensormijärjestelmä putkahtaa esiin sivulaatikosta painellakseen namukoita ajatusjärjestykseen.
Ehkä se on mallintamista, ehkä ei. Konetta olikin hieman ikävä - tämän myönnän pitkin hampain.
jotakin siinä näin.