eli, laskin vähän noita kaliipereita milleiksi ja sain seuraavan laisia tuloksia, .22 on tosiaan 5,56 mm, .30(0) on sitte 7,62 mm, .338 sitten 8,6 mm, .380 sitte 9 mm, .40 sitte 10 mm, .45 (acp) 11,4 mm, .50 tietysti 12,7 mm. Onko noi oikein. Kysehän on luotien vahvuuksista eli kaliipereista,,, kiitokset vastauksista etukäteen;;;
kaliiperi milleinä?
peremminki varmistan
16
14183
Vastaukset
- nuin
yksinkertasta. Uot pikkisen jälillä vuan ee kaikki mäne ihan nuin heleposti.
- kyllähä
pyssyin piippuin ja kuulliin mittauksissa on jottai muutahii otettava huomijjoo, mutta hyvä näeihhii.
- juu ja ei...
Luotien halkaisija ei todellakaan ole .30 kaliiberissa 7.62, koska silloin luoti vain hipaisisi rihloja, vaan luoti on luokkaa 7.83, johtuen siitä että tämä .30 on aseen pikku kaliiberi eli halkaisija rihlan harjasta rihlan harjaan ja taas isokaliiberi, eli luodin koko on rihlan pohjasta rihlan pohjaan... Esim .222 ja .223 käyttää luotia joka on .224 halkaisijaltaan. yksinkertaista? :) MUTTA aina ei näin ole, on myös kaliibereita missä suoraan ilmoitetaan isokaliiberi tms.. :)
Mutta pientä osviittaa saat tuolta
http://www.sako.fi/cartridges_reload.php?m=4#
ja valitse rifle bullets data
ja tuolta suoraan
http://www.lapua.com/information/products/components/
Onnellisia oppimishetkiä.. :) - isi
voidaan laskea:rihlan harjasta tai rihlan pohjasta,lisäksi vielä ns. alikaliberiset ammukset,joita käytetään kiväärikalibereista kenttätykkeihin
- sanompa vuan
ettet taija tietee kalipermerkinnöestä tuon taevaallista. Jos vaekka otettaan seuroovat helepot tappaakset. .22Wmr, 7,62x53R, 30-03 Springfield, 45-70 Government. Jonnii kaliperin suatat tuntee, mutta eppäelen ettet ies tiijä mistee nuo nimityksen johtuu,ja mittee ne meinoovat.
- Vihavaisen tyttöystävä
Vihul ite onkii joronjäkilöillä. Mie kurkkasi häne aseloittaa. siel onni 30-06 Spr, .416 Rigby, 220 Switti, 9,3x64 Brenneke, 35 Wheelen, 358 RUM, H&H- haalikko. Taetaa joku tulla. Pantava ovi äkisti kiin.
- tuo
PERKELEEN TUHERTAMINEN!!!!
- olisit päässyt helpommalla
olisit kysynyt niin ei olisi tarvinnut laskea. http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/asearpa/home.nsf/pages/42AE083E8E9D26DCC2256FE9004238D7?opendocument
tuolta löydät kaikkii eri panoksiin mittoja kun valitset kaliiberit kunkin panostyypin vierestä- (paremminki)
joo kiitos nämä autto paljo, etenki tämä viimmesin...
- on.
onhan tuo aivan kivaa nippeli tietoa mutta jos pystyy ajattelemaan mitat tuuma mitta yksiköissä niin se on ehkä helpompaa katsos kaliberit ovat hyvin pitkälti tuuman sadasosia.
- Kaliproeja
Teessä ei monessakkaan taeja olla kalipertietäjee.
Kalipermerkintä kun suattaa tarkottoo melekeen mitä vuan. Tumi taes asijoo jo pikkisen valottoo.
Esmerkiks 30-03 rinkviiltti on kaliperia .30 ja vuuvelta 1903. Tämä on pikkisen er mittanen kun 30-06 , mikä otettiin käättöön 1906. Tässä siis vuos kertoo hylsyn pittuuven. Eikö uokin haaskoo?
Vuan entäpä 45-70 kovermentti.
45 on luovin kaliper, mutta 70 ei uokkaan mikkään vuos, vuan se kertoo hylsyyn laetettavan mustaruuti miärän rainissa.
Helevetti, tässä jaksa teelle selevittee, mään kukolle. - Viänäse Tumi
Kaliproeja kirjoitti:
Teessä ei monessakkaan taeja olla kalipertietäjee.
Kalipermerkintä kun suattaa tarkottoo melekeen mitä vuan. Tumi taes asijoo jo pikkisen valottoo.
Esmerkiks 30-03 rinkviiltti on kaliperia .30 ja vuuvelta 1903. Tämä on pikkisen er mittanen kun 30-06 , mikä otettiin käättöön 1906. Tässä siis vuos kertoo hylsyn pittuuven. Eikö uokin haaskoo?
Vuan entäpä 45-70 kovermentti.
45 on luovin kaliper, mutta 70 ei uokkaan mikkään vuos, vuan se kertoo hylsyyn laetettavan mustaruuti miärän rainissa.
Helevetti, tässä jaksa teelle selevittee, mään kukolle.Ostoo pläjjäätä .308 ja siihe 7-08, 243 ja 358 piiput, niin voet murjoo hylsyt samosta alkuperrääsistä. No entäs ku ostattii 30-06 laettee niin samalla onnistuu alakuperrääsistä hylsuylöestö 270, 280 ja 35 Wheelen.
- ...hacci...
Ala ajatella: 7x57, 9,3x62, 8,2x57, 5,6x35R Virling, 6mm Remington, 6,5x54 Mauser, 7mm STE tai TCU. Ota sitten lopuksi vaikka 12,7x99. Varmaannii tuikkoo tekköö.
- Jusacci
No entäs sit haulipössykän kaliberit; nepä ei liity millilöhin. Ne on yhestä naulasta lyijyä -ei tarkoita nyt niitä raaspiikkejä- muotoiltujen palloloihen määrä jotka voijaa laittaa putken eli piipun sisää tiiviist, sillee jot lyijyy ei jää tähteeks. Esim. siis tyypillisin cal 12 on kahentoist pallon eli kuulan vetoinen. Sitte se jälkimmäinen numero - esim 12/76 tarkottaa patruunapessään sopivan hylsyn enimmäispittuutta huomioonottain laukatessa uloskääntyvän reunan ottaman tilantarpeen.
- eisavolainen
Voih, luulin jo että savolaiset on jo kaikki sekasiitetty hämäläisten kanssa, mutta aina yksi putkahtaa jostain piilosta esille.
- onmeetätoenennii
eisavolainen kirjoitti:
Voih, luulin jo että savolaiset on jo kaikki sekasiitetty hämäläisten kanssa, mutta aina yksi putkahtaa jostain piilosta esille.
Näehä sitä orssinoes juu . Sen minkä hämäläene luppoo tehä heti nii siihe ee mää ku kuukaos mutta minkä savolaene luppoo nii siinä männöö vuan kaks viikkoo..
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2604596Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1323003Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit432776Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?751749Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061604Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281493- 551334
- 931245
- 471119
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2081116